Kuva 13.5. Urakkanevan tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvityksissä havaitut uhanalai-set, silmälläpidettävät ja lintudirektiivin liitteen I lintulajit.
13.4.3 Linnustollisesti arvokkaat alueet
Urakkanevan tuulivoimapuiston alueelta ei tunnistettu linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita tai elinympäristöjä. Hankelueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti, kansalli-sesti tai maakunnallikansalli-sesti arvokkaita linnustokohteita (IBA, FINIBA tai MAALI).
Hankealueelle sijoittuu hyvin vähän metsälinnuston kannalta arvokkaita elinympäristöjä sillä hankealue on voimakkaassa metsätalouskäytössä ja suurin osa alueen turvemaista on ojitet-tu. Useat vielä melko yleisetkin metsälintulajit (esimerkiksi alueella havaitut hömötiainen, töyhtötiainen ja punatulkku) on luokiteltu uhanalaisiksi tuoreimmassa lintujen uhanalaisuutta arvioineessa Suomen Punaisessa kirjassa (Tiainen ym. 2016). Urakkanevan tuulivoimapuis-ton alueella esiintyy kyseisten lajien elinympäristöä, jota tuulivoimarakentaminen pirstoo kokonaisuutena melko vähäisesti. Metsäkanalintuja havaittiin hyvin vähän eikä vaikutuksia kohdistu näiden lajien tärkeisiin soidinympäristöihin. Metson ja teeren osalta vaikutuksia on tarkasteltu myös riistalajien yhteydessä (ks. kappale 16.5.). Tuulivoimahankkeen arvioidaan lisäävän metsätalouden jo aiheuttamia, huomattavasti voimakkaampia ja laaja-alaisempia elinympäristövaikutuksia suhteellisesti vain hyvin vähän. Urakkanevan tuulivoimapuiston hankealueella ei ole myöskään erityisiä linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia kohteita, joihin kohdistuvilla vaikutuksilla voisi olla merkitystä alueen linnustolle.
Hankealueella yleisenä ja runsaslukuisena pesivien lintulajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä alueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen tuulivoimapuiston alueelta uudelle alueelle muuttaa aina jossain määrin myös tuloalueen kilpailutilannetta, koska kilpailu laadukkaista reviireistä lisääntyy. Tämä saattaa laskea lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vai-kutusten ei arvioida kohoavan merkittäviksi yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla. Vii-meaikaisten selvitysten perusteella (mm. Simoon, Iihin, Raaheen, Pyhäjoelle ja Kalajoelle rakennetut tuulivoimapuistot) näyttää myös selvältä, että tuulivoimapuistojen alueella elävä linnusto tottuu niiden elinympäristöissä tapahtuviin muutoksiin, samalla tavalla kuten ne tottuvat myös muuhun maankäytön ja metsätalouden aiheuttamiin elinympäristöjen muu-toksiin, jos muutokset eivät ole laajuudeltaan merkittäviä ja kohdistu kyseisten lajien arvok-kaisiin elinympäristöihin.
Tuulivoimapuistojen rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistoimin-nan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. ihmisten ja työkoneiden liikenne ja rakentamisen ai-heuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaampina melko pie-nelle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen eikä pienehkön tuulivoimapuiston kohdalla voida puhua merkittävistä vaikutuksista. Rakentamisen aikainen melu ja etenkin ihmisten ja työkoneiden liikkumisesta aiheutuva häiriö saattaa kuitenkin heikentää joidenkin herkimpien lintulajien (esim. metsäkanalinnut, päiväpetolinnut ja pöllöt) elinolosuhteita alueella, mutta rakentamisen jälkeen olosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Vaikutukset ovat pääsääntöi-sesti lyhytaikaisia, rajoittuen hankkeen laajuudesta ja rakentamisaikataulusta riippuen enin-tään yhden tai kahden pesimäkauden ajalle. Rakentamistoimien voimakkuus myös vaihtelee rakentamisen edetessä, olleen voimakkainta alun raivaus- ja perustustyövaiheiden aikana ja vähentyen voimakkaasti tuulivoimaloiden pystytysvaiheessa.
Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön (la-pojen välke ja liike) haittavaikutukset leviävät laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen ti-heyden ei kuitenkaan ole todettu merkittävästi alentuneen häiriön tai melun vuoksi tuulivoi-maloiden läheisyydessä (Langston & Pullan 2003). Pesivään linnustoon kohdistuvien häiriö-vaikutusten on todettu lievenevän useimmissa tapauksissa jo 100–200 metrin etäisyydellä voimalasta (Hötker ym. 2006), mutta esimerkiksi joidenkin pesivien kahlaajien kohdalla häi-riövaikutukset ovat ulottuneet 500–800 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista (Langston &
Pullan 2003). Useimmissa tapauksissa tuulivoimapuistoalueilla pesivien lintujen populaatioi-den ei ole havaittu taantuneen pitkällä aikavälillä (Pearce-Higgins ym. 2012). Yleisluonteel-taan melko erämaisen metsä- ja suoalueen muuttuminen teknisemmäksi energiantuotanto-alueeksi saattaa heikentää joidenkin herkimpien lintulajien elinolosuhteita alueella lähinnä lisääntyvän häiriön (ihmisen liikkuminen ja liikenteen määrän kasvu) kautta. Alueella ei kui-tenkaan esiinny sellaista uhanalaista lajistoa, jolle tämän arvioitaisiin olevan merkittävää populaatiotasolla.
Urakkanevan tuulivoimapuiston alueella esiintyvän tavanomaisen pesimälajiston herkkyys muutoksille arvioidaan vähäiseksi, koska alue on pääosin metsätalouden kautta jo voimak-kaasti muuttunutta metsä- ja suoaluetta.
Alueella esiintyy joitain suojelullisesti arvokkaita lintulajeja kuten viirupöllö, kanahaukka ja varpuspöllö, jotka voivat olla herkempiä hankkeen vaikutuksille. Kanahaukkareviirin yksi pesäpaikka sijaitsee reilun kahdensadan metrin etäisyydellä tuulivoimalan rakennuspaikasta ja on mahdollista, että laji hylkää kyseisen pesäpaikan jo voimalan rakennustöiden aikana.
Kanahaukan reviirillä on käytössä kuitenkin aina useampia vaihtopesiä, jotka todennäköisesti sijoittuvat etäämmälle voimaloista ja mahdollisesti hankealueen ulkopuolelle, koska niitä ei
maastoselvityksissä hankealueelta löydetty. Vuoden 2017 maastoselvitysten aikana saatiin viitteitä kanahaukan mahdollisen vaihtopesän sijoittumisesta hankealueen eteläpuolelle. Ka-nahaukka ei ole valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen eikä hankkeen arvioida aiheut-tavan populaatiotason vaikutuksia lajille, koska sen reviirin arvioidaan säilyvän seudulla jat-kossakin. Viirupöllö pesi vuonna 2015 hankealueella sijaitsevassa metsästysmajassa noin kolmen sadan metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Pesimäpaikkaa voidaan jo nykyisellään pitää melko häiriöalttiina, mutta paikan valinta kuitenkin kertoo, että viirupöllö on melko sopeutuvainen ja pesii usein myös melko lähellä ihmistoiminnan vaikutusta. Var-puspöllön pesäpaikka sijaitsee puolestaan aivan hankealueen itäreunalla, yli viidensadan metrin etäisyydellä lähimmästä voimalapaikasta. Viiru- ja varpuspöllön pesimäpaikkoihin ei kohdistu suoria vaikutuksia eikä tuulivoimahankkeen aiheuttamilla häiriövaikutuksilla arvioi-da pidemmälläkään aikavälillä olevan vaikutusta lajien menestymiseen alueella.
Tuulivoimahankkeen aiheuttamilla muutoksilla lintujen elinympäristöissä sekä alueen yleisluonteessa arvioidaan olevan suuruudeltaan vähäisiä negatiivisia vaikutuksia pesimälin-nuston osalta. Tämä perustuu siihen, että tavanomaisen lajiston kohdalla tuulivoimaraken-taminen kohdistuu vain pieneen osaan niiden elinympäristöjä, joita esiintyy hyvin runsaasti sekä hankealueella että sen ulkopuolella. Suojelullisesti arvokkaan lajiston elinympäristöjä alueella on vähän, ja niiden merkitys alueellisesti on melko vähäinen. Tuulivoimapuiston rakenteita ei sijoitu linnustollisesti arvokkaille kohteille, ja suojelullisesti arvokkaan linnuston elinympäristöihin kohdistuu vain vähän muutoksia. Sähkönsiirrolla ei arvioida olevan vaiku-tuksia pesimälinnustoon, koska siirtoreitit sijoittuvat jo olemassa olevaan voimajohtoauke-aan.
13.1.2 Vaikutukset muuttolinnustoon
Kalajoen ja Pyhäjoen rannikkoalueella sekä Perämeren koillisrannikolla, merkittävien muutto-reittien alueella, suoritetuissa rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seuran-noissa (mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2016, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2017, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2017b) on todettu, että hyvissä havainnointiolosuhteissa valtaosa alueella havaituista linnuista on selvästi kiertänyt tuulivoimapuistoja ja väistänyt yksittäisiä tuulivoimaloita. Selvästi vähäisempi osa linnuista lentää tuulivoimapuis-tojen läpi, ja silloinkin linnut näkevät yleensä tuulivoimaloista vapaan vyöhykkeen alueen läpi. Tuuli-voimalat sijoittuvat lisäksi niin etäälle toisistaan, että linnuilla on hyvin tilaa lentää myös tuulivoimaloiden välisellä alueella. Kalajoen ja Pyhäjoen rannikkoalueelta sekä Perämeren koillisrannikolta saadut havainnot lintujen käyttäytymisestä tukevat vahvasti muualla maail-massa tehtyjä selvityksiä. Tuoreimman tiedon perusteella selkeästi suurin osa linnuista kier-tää tuulivoimapuistoja ja väiskier-tää yksittäisiä tuulivoimaloita, ja vain 1–2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen (mm. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield ym. 2009, Scottish Natural Heritage 2010). Tuulivoimapuistojen kiertäminen luon-nollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin, koska linnut eivät päädy voimaloiden lähei-syyteen. Lintujen kyvyssä väistää tuulivoimaloita on aluekohtaisia ja lajikohtaisia eroja, ja esimerkiksi säällä on merkittävä vaikutus lintujen kykyyn havaita ja väistää tuuli-voimaloita.
Tuulivoimapuiston muodolla ja yksittäisten voimaloiden sijainnilla on merkittävä vaikutus muuttavien ja paikallisten lintujen kykyyn väistää tuulivoimaloita ja välttää törmäyksiä. Tuu-livoimapuisto tulisi suunnitella niin tiiviiksi, että linnuilla ei olisi mahdollisuutta lentää tuuli-voimapuiston sisäosiin ja joutua yksittäisten voimaloiden väliin, vaan niiden olisi helpompi kiertää koko aluetta. Tuulivoimapuiston suunnittelussa tulisi välttää yksittäisten muusta tuu-livoimapuistosta irrallaan olevien voimaloiden ja voimalaryhmien sekä erilaisten käytävien ja suppiloiden muodostumista. Tässä mielessä Urakkanevan tuulivoimapuisto on kooltaan mel-ko pieni ja muodostaa eheän mel-komel-konaisuuden, jossa ei ole muusta tuulivoimapuistosta irralli-sia yksittäisiä voimaloita. Urakkanevan tuulivoimapuisto ei myöskään muodosta merkittävää estettä alueella liikkuville linnuille, koska alueelle ei sijoitu merkittäviä muuttoreittejä eikä tuulivoimapuiston lähialueelle sijoitu lintujen tärkeitä ruokailu- tai lepäilyalueita. Muuton ollessa hajanaista lintujen on todennäköisesti helpompi kiertää koko tuulivoimapuistoa lentä-essään tuulivoimaloita kohti. Myöskään hankkeen lähialueelle ei sijoitu muita tuulivoimapuis-toja, joilla olisi yhteisvaikutuksia alueen kautta muuttavaan linnustoon ja alueelle sijoittuviin lintujen muuttoreitteihin.
13.1.3 Törmäysvaikutukset
Tuulivoimalan pyörivän roottorialan läpi lentäminen ei suoraan tarkoita kuolettavaa osumaa, vaan suurin osa roottorialan läpi lentävistä linnuista säilyy vahingoittumattomana. Keskimää-rin vain alle 5–15 % roottorialan läpi lentävistä linnuista osuu tuulivoimalan lapoihin. Esimer-kiksi Perämeren koillisrannikon tai Kalajoen rannikkoalueen valtakunnallisesti tärkeillä lintu-jen muuttoreitillä ei ole vuosien 2014–2016 aikana havaittu lainkaan tuulivoimaloihin tör-määviä lintuja, vaikka molemmilla alueilla on tarkkailtu vuosittain useiden tuhansien lintuyk-silöiden liikkeitä (mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2016, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2017, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2017b). Tuulivoimaloiden alapuolella toteutettujen etsintöjen aikana on löydetty lähinnä yksittäisiä ja satunnaisesti tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja. Kaikkia tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja ei löydetä etsinnöissä, mutta tulosten perusteella törmäykset on arvioitu harvinaisiksi. Kokonaisuudessa tuulivoimapuistojen lin-nustovaikutukset ovat jääneet selvästi alemmalle tasolle, mitä hankkeiden suunnitteluvai-heessa ja esimerkiksi niiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen aikaan on arvioitu.
Suurin osa Urakkanevan tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä pesivistä linnuis-ta liikkuu pesimäaikana vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi todellinen riski törmätä tuulivoimaloiden lapoihin. Alueen pesimälajistosta valtaosan muodostavat pienet varpuslin-nut, joiden riski törmätä tuulivoimaloihin on erittäin pieni. Varpuslintujen herkkyyttä törmä-ysten populaatiovaikutuksille vähentää myös niiden hyvä poikastuotto ja korkea lisääntymis-nopeus sekä yleisyys ja usein suuri populaatiokoko. Suojelullisesti arvokkaista lajeista tör-mäysvaikutuksille herkiksi arvioidaan mm. alueella ja sen lähiympäristössä mahdollisesti pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut sekä metsäkanalinnut. Useiden petolintulajien osalta törmäyksille riskialttein aika on kevään soidinkausi, jolloin linnut liikkuvat aktiivisesti soidintaen törmäyskorkeudella pesäpaikkansa ympäristössä.
Norjassa on raportoitu paikoin runsaasti riekkojen törmäyksiä tuulivoimaloiden torniin. Vaa-lea tornin tyvi näyttäytyy metsäkanalinnuille ilmeisesti ”aukkona metsässä”, jota kohti linnut lentävät kohtalokkain seurauksin. Suomessakin on löydetty useampia tuulivoimalan torniin törmänneitä metsäkanalintuja, mutta törmäykset torniin arvioidaan kuitenkin melko harvi-naisiksi yksittäistapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta alueen metsäkanalintu-kantoihin etenkään alueella harjoitettavan metsästyksen vaikutukset huomioiden. Törmäyk-siä voidaan myös pyrkiä vähentämään maalaamalla tornin alaosa ympäröivän metsän väri-seksi.
Urakkanevan tuulivoimapuiston muutontarkkailujen aikana on havaittu niin vähän tuulivoi-mapuiston läpi törmäyskorkeudella lentäviä lintuja, että tarkempien törmäysmallien laatimi-nen ei ole mahdollista. Ruotsalaisen kirjallisuusyhteenvedon mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa (Rydell ym. 2012). Suomessa Koistinen (2004) on arvioinut, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivoimaloihin tapahtuisi yksi törmäys vuodessa voimalaa kohden. On huomi-oitava, että esitetty lukuarvo koskee kaikkea alueella läpi vuoden tapahtuvaa lintujen liikeh-dintää, eikä esimerkiksi vain muuttavia lintuja. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Urakkane-van hankealueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin törmäisi vuosittain noin 9–21 lintua. On todennäköistä, että suurin osa tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälajeja, joille törmäyskuolleisuuden kasvulla ei ole merkittäviä populaatiovaiku-tuksia. Suomessa viime vuosina toteutettujen rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovai-kutusten seurantojen aikana ei esimerkiksi ole löydetty yhtään tuulivoimalaan törmännyttä joutsenta, hanhea tai kurkea, jotka on aiemmin mielletty tuulivoimaloiden törmäysvaikutuk-sille herkiksi lajeiksi. Myös joitain suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivoimaloihin, mutta törmäykset arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi eikä niillä ole todennäköisesti vaikutusta lajien pesimäkantaan tai populaatioiden elinvoimaisuuteen paikal-lisesti tai alueelpaikal-lisesti.
Urakkanevan tuulivoimapuiston kautta muuttavan linnuston herkkyys muutoksille vaihte-lee lajiryhmäkohtaisesti ollen hyvin vähäinen suurimmalla osalla alueen kautta muuttavaa lajistoa, koska lintujen muutto alueella todettiin vähäiseksi ja hajanaiseksi. Herkkyys vaiku-tuksille on todennäköisesti suurin kurjella, joilla syksyn päämuutto suuntautuu eteläisiin il-mansuuntiin laajalla alueella hankealueen ympäristössä. Vaikka alueella havaittiin muuttava-na myös uhamuuttava-nalaisiksi luokiteltuja petolintuja ja muita lajeja, olivat niiden yksilömäärät niin alhaisia että lajiston herkkyys arvioitiin kokonaisuutena alhaiseksi. Tuulivoimahankkeen aiheuttamilla muutoksilla lintujen muuttoreiteissä ja alueen kautta muuttavien lintujen lajikoostumuksessa tai yksilömäärissä arvioidaan olevan suuruudeltaan enintään lieviä nega-tiivisia vaikutuksia eri lajeille. Viimeaikaisten kotimaisten ja ulkomaalaisten selvitysten
pe-rusteella ei ole oletettavaa, että alueen kautta muuttavien lintujen lajikoostumus muuttuisi tai yksilömäärät vähenisivät selvästi tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, mutta lintujen liikkuminen alueella todennäköisesti muuttuu jossain määrin. Nykytietämyksen valossa (mm.
törmäysten lukumäärä) ei ole odotettavissa, että Urakkanevan tuulivoimapuiston toteuttami-sella olisi merkittävää vaikutusta alueen kautta muuttavien lintulajien populaatiokehitykselle.
13.1.4 Yhteenveto vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä
Taulukko 13-2. Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys eri hankevaihtoehdoissa.
Vähäinen +
Ei vaikutusta
Vähäinen -
Kohtalainen --
Suuri ---
Erittäin suuri ----
Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon
Vaikutusten kohde Vaikutusten aiheuttaja Vaikutusten merkittävyys
VE 1 PESIMÄLINNUSTO
Tavanomainen pesimälajisto Metsätalousvaltaisella alueella tuulivoimarakentamisen vaikutukset
tavanomaiseen pesimälinnustoon jäävät merkittävyydeltä vähäisiksi. vähäinen - Suojelullisesti arvokkaat lajit Hankealueella esiintyy melko vähän suojelullisesti arvokkaan lajiston
kannalta huomioitavia kohteita. Vuonna 2015 havaitut kanahaukan ja viirupöllön pesäpaikat eivät olleet aktiivia vuonna 2017.
vähäinen - Linnustollisesti arvokkaat
kohteet
Metsätalousvaltaisella alueella ei ole erityisiä lintujen elinympäristöjä,
joista olisi voitu rajata linnustollisesti arvokkaita kohteita. ei vaikutusta MUUTTOLINNUSTO
Hanhet ja joutsenet Hankealue sijoittuu tärkeiden muuttoreittien ulkopuolelle, jossa muut-to on vähäistä ja hajanaista. Linnut pystyvät kiertämään tuulivoimalat muuttomatkallaan.
vähäinen - Petolinnut Hankealue sijoittuu tärkeiden muuttoreittien ulkopuolelle, jossa
muut-to on vähäistä ja hajanaista. Linnut pystyvät kiertämään tuulivoimalat muuttomatkallaan.
vähäinen - Kurki Hankealue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeälle muuttoreitille, jossa
muutto sijoittuu yleensä hankealueen itäpuolelle. Kurkien päämuutto sijoittuu selvästi tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolelle.
vähäinen - Muut lajit Hankealue sijoittuu tärkeiden muuttoreittien ulkopuolelle, jossa
muut-to on vähäistä ja hajanaista. Linnut pystyvät kiertämään tuulivoimalat muuttomatkallaan.
vähäinen - Muutonaikaiset lepäilyalueet Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muutonaikaisia
lepäi-lyalueita, ja seudullisesti tärkeimmät alueet sijoittuvat selvästi etääm-mälle. Alueen eteläpuolen peltoalueilla on pienempiä lepäilyalueita, joita käyttävistä linnuista osa saattaa muuttaa hankealueen kautta.
vähäinen -
YHTEISVAIKUTUKSET Pesimälinnusto ja muuttolin-nusto
Urakkanevan tuulivoimahanke sijoittuu lintujen tärkeiden muuttoreit-tien (pl. kurki) ulkopuolelle, eikä alueen lähiympäristöön sijoitu lintu-jen tärkeitä lepäily- ja ruokailualueita. Lähimmät tiedossa olevat tuuli-voimahankkeet sijoittuvat niin etäälle Urakkanevan alueelle suunnitel-lusta tuulivoimapuistosta, että hankkeilla ei arvioida olevan yhteisvai-kutuksia seudun linnustoon.
vähäinen -
Taulukko 13-3. Urakkanevan tuulivoimapuiston kokonaisvaikutus alueella esiintyvään linnustoon. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen herkkyydestä ja muutoksen suuruudesta.
Erittäin suuri muutos - Suuri muu- tos - Kohtalainen muutos - Vähäinen muutos - Ei muutosta Vähäinen muutos + Kohtalainen muutos + Suuri muutos + Erittäin suuri muutos +
Vähäinen herkkyys
Kohtalainen
herkkyys VE1
Suuri herkkyys
Erittäin suuri herkkyys