• Ei tuloksia

4.8 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

4.8.2.3 Vaihemaakuntakaavat

Kuva 4-43. Kaavoitustilanne hankealueen ja voimajohdon reittivaihtoehtojen läheisyydes-sä (OYK = osayleiskaava, ROYK = rantaosayleiskaava, AK = asemakaava, RAK = ranta-asemakaava). Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla, voimajohdon alusta-vat reittivaihtoehdot sinisellä ja punaisella katkoviivalla. Kuvassa on esitetty myös PROKONin Lumivaaran tuulipuiston hankealue ohuella harmaalla katkoviivalla. (Hyrynsal-men kunta 2014, Hyrynsal(Hyrynsal-men kunta, sähköpostitiedonanto, Puolangan kunta 2014)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet

Selvitettäessä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tutkittu hankkeen suhdetta sekä nykyiseen että suunniteltuun tilanteeseen. Myös suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on arvioitu (Liite 1).

Tuulipuiston osalta välittömien maankäyttövaikutusten tarkastelualue on varsinaiset tuu-livoimaloiden vaatimat alueet, sekä noin 1,5 kilometriä leveä vyöhyke tuutuu-livoimaloiden ympärillä. Etäisyys perustuu mallinnuksiin, joita on laadittu melun ja varjon vilkkumisen vaikutusalueista.

Uuteen johtoaukeaan rakennettavan voimajohtolinjan (voimajohdon reittivaihtoehdon VE1 alkuosa ja VE2) osalta välillisten maankäyttövaikutusten tarkastelualue on 500 met-riä leveä vyöhyke voimajohdon molemmin puolin. 500 metrin vyöhyke perustuu voima-johdon visuaaliseen hallitsevuuteen lähialueella (Byman & Ruokonen Oy 2001).

Ole-massa olevan linjan rinnalle sijoitettavan voimajohtolinjan (voimajohdon reittivaihtoeh-don VE1 loppuosa) välittömien vaikutusten tarkastelualue on voimajohtolinjan välittö-mässä läheisyydessä oleva maankäyttö. Voimajohdon välittömät vaikutukset maan-käyt-töön arvioidaan 110 kV:n voimajohdon mukaan, jolloin tarkasteltavana vaikutusalueena on noin 46–50 metriä leveä johtoaukea reunavyöhykkeineen.

Arviointia varten on selvitetty hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevat tiedot nykyi-sestä alueiden maankäytöstä sekä voimassa ja vireillä olevat kaavat. Arvioitaessa vaiku-tuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tutkittu hankkeen vaikuvaiku-tuksia eri aluetasoilla: onko hankkeen toteuttamisella vaikutuksia seudun aluerakenteeseen, alueen yhdyskuntarakenteeseen, hankealueen lähiympäristön maankäyttöön, elinkeinotoimin-taan tai yksittäisiin kohteisiin välittömällä vaikutusalueella. Vastaavasti on tutkittu hank-keen suhde voimassa ja vireillä oleviin kaavoihin ja muihin suunnitelmiin tai tavoitteisiin.

Lisäksi on kerätty tietoa myös alueen asukkailta ja sidosryhmiltä vuorovaikutustilaisuuk-sien ja asukaskyselyn avulla.

Voimajohtoreittien vaikutuksia maankäyttöön on arvioitu tarkastelemalla johtokäytävän raivauksesta ja rakennettavasta voimajohdosta asutukselle ja metsätaloudelle aiheutuvia vaikutuksia.

Hankkeen aiheuttamat maankäyttövaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä.

Hanke saattaa aiheuttaa ympäristössä sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat nykyiseen maankäyttöön tai muuttavat tulevan maankäytön suunnitteluun liittyviä lähtökohtia tai reunaehtoja. Välillisiä vaikutuksia voi periaatteessa syntyä esimerkiksi ympäristön häi-riötekijöiden muutoksista, melusta ja maisemavaikutuksista.

Arvioinnista on vastannut asiantuntija-arviona kokenut maankäyttö- ja kaavoitustyö-ryhmä. Arvioidut vaikutukset on kuvattu ja niiden kohdentuminen on kuvattu sanallisesti.

Vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenne

Hankkeen toteuttaminen ei muuta lähialueen asutus- tai yhdyskuntarakennetta nykyi-sestä, eikä sillä ole suoranaista vaikutusta seudun aluerakenteeseen. Tuulivoimahankkeen toteutusvaihtoehtojen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suh-teellisen vähäiset eivätkä eroa toisistaan.

Maankäyttö

Tuulivoimahankkeen toteuttaminen tehostaa ja monipuolistaa hankealueen maankäyttöä tuoden nykyisen metsätalouskäytön rinnalle merkittävän uuden maankäyttömuodon, energiantuotannon. Hanke aiheuttaa vähäisiä muutoksia hankealueen virkistyskäyttöön ja metsätalouteen, mutta ei estä nykyisen käytön jatkumista. Hankealuetta tai tuulivoimaloi-den alueita ei tulla aitaamaan. Hankealueella ei kulje erityisesti virkistyskäyttöön suunni-teltuja reittejä.

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksilla voi olla vähäistä maankäytöllistä merkitystä hankealueen ympäristössä erämaahenkisten ja luonnonmaisemaan hakeutuvien matkailu-palveluiden sijoittumiseen tulevaisuudessa. Olemassa oleville Paljakan matkailu- ja hiih-tokeskukselle, Paljakan luonnonpuistolle ja Ukkohallan matkailukeskukselle voimalat

näkyvät vain tiettyihin pisteisiin. Paljakalta käsin puusto peittää näkymät kohti tuulivoi-maloita. Poikkeuksena on Mustarindan näkötorni, joka kohoaa puiden latvojen yläpuo-lelle, ja sieltä voimalat näkyvät. Siten voidaan arvioida, ettei vaikutus Paljakan ja Ukko-hallan toiminnalle ole erityisen merkittävä.

Ympäristöministeriön ohjeistuksessa (Ympäristöministeriö 2012) suositellaan yöaikaisen ulkomelun suunnitteluohjearvoksi taajaman ulkopuolisilla asumiseen käytettävillä alu-eilla 40 dB(A) ja yöaikaisen ulkomelun suunnitteluohjearvoksi taajaman ulkopuolisilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla 35 dB(A). Meluvaikutukset on käsitelty tarkemmin luvussa 4.5 ja vilkuntavaikutukset luvussa 4.6.

Pysyvä asutus

Tuulivoimahankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 40 dB(A) melualueelle ei si-joitu asuinrakennuksia, joten asuinrakennusten osalta melutaso ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ja ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristöministeriö 2012) mukai-sia suunnitteluohjearvoja.

Kummassakaan tuulivoimahankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 varjon vilkku-minen ei ulotu asuinrakennuksille.

Loma-asutus

Kummassakaan tuulivoimahankkeen toteutusvaihtoehdossa VE1 ja VE2 ei sijoitu loma-asuinrakennuksia 40 dB(A) melualueelle, jolloin loma-asuinrakennusten osalta melutaso ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja.

Ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristöministeriö 2012) mukainen suunnitteluohjearvo 35 dB(A) ei melumallinnuksen mukaan ylity kummassakaan hankkeen toteutusvaihtoeh-dossa loma-asuinrakennusten osalta.

Kummassakaan tuulivoimahankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 varjon vilkku-minen ei ulotu loma-asuinrakennuksille.

Rakentamattomat kiinteistöt

Tuulivoimahankkeen rakentaminen saattaa aiheuttaa rajoituksia välittömän lähialueen käyttämiselle tulevaisuudessa muihin tarkoituksiin, kuten loma- ja asuinrakentamiseen.

Hankkeella voi olla rakentamista vähentävä vaikutus 40 dB(A):n melualueella (Valtio-neuvoston päätös 1992). Melu- ja varjon vilkuntavaikutuksia ulottuu lähistölle sijoittu-ville yksityisten omistamille maa-alueille. Näillä maa-alueilla ei ole asutusta. Hankealu-een rajanaapureina on yhtHankealu-eensä 11 yksityisten omistamaa kiinteistöä, joista seitsemän si-joittuu PROKONin tuulivoimahankkeen alueelle.

Hankevaihtoehdossa VE1 melu voi rajoittaa rakentamattomien kiinteistöjen rakentamista enintään 31 yksityisen tilan alueella, joista 17 sijoittuu PROKONin hankealueelle. Ra-kentamattomista tiloista 12 jää kokonaan 40 dB(A):n melualueelle. Hankevaihtoehdossa VE2 melu voi rajoittaa rakentamista enintään 19 yksityisen tilan alueella, joista 12 sijoit-tuu PROKONin hankealueelle. Kuusi rakentamatonta tilaa jäävät kokonaan 40 dB(A):n melualueelle.

Melumallinnuksen tulosten perusteella tuulivoimahankkeen toteutuminen ei rajoita lähi-alueen kylien, kuten Lietekylän asuin- ja lomarakentamista.

Maa- ja metsätalousrakentaminen

Hankealuetta ympäröivillä alueilla voimaloiden rakentaminen ei rajoita yksityisten omis-tamien tilojen maa- ja metsätalousrakentamista eikä nykyistä metsätalouskäyttöä.

Virkistyskäyttö

Talviaikaisesta lapoihin kertyvän jään irtoamisen muodostamasta riskistä aiheutuu vä-häistä rajoitetta virkistyskäytölle voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Jään putoami-sesta ja sinkoutumiputoami-sesta aiheutuvat haitat alueella kulkeville voidaan välttää noudatta-malla asetettuja suojaetäisyyksiä, lapojen jäämuodostusta ehkäisemällä tai toiminnan ra-joittamisella sääolosuhteiden mukaan. Positiivisena vaikutuksena voidaan todeta, että alueen virkistyskäyttö helpottuu uusien tieyhteyksien sekä olemassa olevan tiestön paran-tamisen myötä.

Tuulipuiston lähialueilla voimaloista muodostuu välillisenä vaikutuksena luonnonmaise-man yli kohoava maisemakuvaa hallitseva elementti, joka saatetaan kokea alueen ympä-ristössä virkistyskäyttöarvoa alentavana tekijänä. Merkityksellisiä maisemavaikutuksia voi syntyä molemmissa hankevaihtoehdoissa erityisesti hankealueen läheisyydessä sijait-sevien vaarojen laella, sekä vesistöjen vastarannoilla, mistä voimalat ovat paikoin nähtä-vissä. Hankevaihtoehtojen vaikutuksilla ei ole oleellista eroa.

Vaikutukset virkistyskäyttöön on käsitelty tarkemmin luvussa 4.18.

Tieverkosto

Hankkeen myötä alueen olemassa olevaa tiestöä parannetaan ja tieverkosto täydentyy lä-hinnä nykyisiltä metsäautoteiltä voimaloille johtavilla pistoteillä. Uusia läpiajoreittejä ei alustavien suunnitelmien mukaan muodostu.

Metsätalous

Hankkeen suoranaiset vaikutukset metsätalouteen aiheutuvat metsätalousmaan jäämi-sestä uusien levennettävien tielinjausten ja kokonaan uusien tielinjausten, tuulivoimaloi-den asennuskenttien ja perustusten, sähköasemien ja voimajohtojen johtokäytävien alle.

Metsätalousmaan väheneminen kohdistuu UPM:n omille maille. Kaikkiaan metsä-talous-maa vähenee hankealueen laajuuteen nähden vähäisesti. Tiestön parantuminen helpottaa alueen metsien käyttöä. Hankevaihtoehtojen suorat maankäyttövaikutukset ovat vaihto-ehdossa VE2 jonkin verran vähäisemmät verrattuna vaihtoehtoon VE1, sillä vaihtoeh-dossa VE2 voimaloita ja teitä on hieman vähemmän.

Vaikutuksia elinkeinoihin on käsitelty tarkemmin luvussa 4.9.

Kaavoitus

Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole esitetty tuulivoima-alueita. Maakuntakaa-vassa ei ole hankkeen toteuttamisen estäviä merkintöjä eikä tavoitteita. Saarijärven-Uk-kohallan-Paljakan-Siikavaaran luontomatkailun kehittämisalueeseen hankkeella on enin-tään vähäinen merkitys maankäytölliseltä kannalta. Maakuntakaavan hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevat merkinnät ja tavoitteet voidaan huomioida hankkeen suunnitte-lussa.

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on valmisteilla ja siinä on tarkoitus osoittaa tuuli-voi-mala-alueet vuoden 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitystä täydentävän Kainuun maa-kuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennyksen perusteella (Kainuun liitto 2013). Täy-dennysselvityksessä Lumivaaran alue arvioitiin mahdollisesti tuulivoimatuotantoon so-veltuvaksi maisemavaikutusten ja luontoarvojen perusteella. Tuulivoimahanke edistää Kainuun ilmastostrategian ja maakuntaohjelman tavoitteita.

Hankkeen toteuttamiseksi alueelle laaditaan osayleiskaava. Molemmat hankkeen toteu-tusvaihtoehdot aiheuttavat tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisen tarvetta erityi-sesti luonnonsuojelualueiden ja poronhoidon kanssa, joihin liittyvät vaikutukset on esi-tetty luvuissa 4.14 ja 4.9.2.

Voimajohdot

Molemmissa voimajohdon reittivaihtoehdoissa VE1 ja VE2 noin kolmen kilometrin pi-tuinen uusi voimalinja rakennettaisiin hankealueelta Lumisuolle asumattomien, UPM:n omistamien alueiden kautta. Tarkasteltaessa maankäyttöä uudesta johtoalueesta 500 met-rin etäisyydellä, uuden voimajohdon läheisyydessä ei ole asutusta. Molempien voimajoh-don reittivaihtoehtojen linjaus tuulivoimapuistosta Lumisuolle, olemassa olevalle 110 kV:n Seitenoikea–Puolanka-voimajohdolle, kulkee PROKONin tuulivoima-hankealueen halki.

Uusi hankealueelta Lumisuolle suunniteltu 110 kV voimajohto rajoittaa rakentamista ja maankäyttöä noin 46–50 metrin levyisellä johtoalueella. Avoimeksi raivattava johtoau-kea on 26–30 metriä, jonka lisäksi johtoaujohtoau-kean molemmin puolin on 10 metrin levyinen reunavyöhyke, jolla puuston korkeutta rajoitetaan. Tuulenkaadot voivat lisääntyä voima-johtoaukean reunassa. Karkeasti arvioituna metsää poistettaisiin uuden voimajohto-linjan toteutuessa noin seitsemän hehtaaria.

Mikäli voimajohtoa jatketaan voimajohdon reittivaihtoehdon VE1 mukaisesti olemassa olevan Seitenoikea–Puolanka-voimajohdon rinnalla samassa johtokäytävässä, nykyinen johtoalue levenee noin 15 metriä. Seitenoikea–Puolanka-voimajohdon viereen rakennet-tavan uuden voimajohdon vaikutukset nykyiseen maankäyttöön eivät ole merkittäviä, koska kyseessä on jo olemassa olevan johtokäytävän laajentaminen. Reittivaihtoehdon VE1 toteutuessa metsää poistettaisiin uuden Lumisuolle johtavan voimajohtokäytävän vaatiman noin seitsemän hehtaarin lisäksi vielä Seitenoikea–Puolanka-voimajohtokäytä-vää laajennettaessa, karkeasti arvioituna noin 11 hehtaaria.

Pääsääntöisesti voimajohtoalueella ei voi olla rakennuksia tai rakennelmia, eikä voima-johtoalueella tapahtuva toimintaa saa vaarantaa sähköturvallisuutta. Tietä tai ojaa ei saa tehdä kolmea metriä lähemmäs sähköpylvään rakenteita. Johtoaluetta voidaan rajoituk-sista huolimatta käyttää virkistykseen kuten retkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen.

Voimajohdon rakentaminen ei vaikuta johtoalueen tai sen puuston omistukseen. Johto-alueen käyttöoikeudesta maksetaan maanomistajalle korvaus.

Voimalinjojen ja muuntamoiden vaikutukset maankäyttöön voidaan katsoa olevan vähäi-semmät reittivaihtoehdossa VE2, jolloin liityntä tapahtuisi suoraan 110 kV:n Seitenoi-kea–Puolanka-voimajohtoon Lumisuolla.