Uutistapahtumat

Käsittelen seuraavaksi aineistossa suuruusjärjestyksessä selvinä nousuina näkyneet neljä suurinta uutistapahtumaa tai -tapahtumasarjaa. Näitä ovat kirkkoherra Marja-Sisko Aallon sukupuolenkorjaus, Caster Semenyan sukupuolitestaus, vuosittainen seksuaali- ja

sukupuolivähemmistön Pride-juhla, sekä vuoden 2010 Vaajakosken pankkiryöstö.

Marja-Sisko Aalto

Kaavio 5: Marja-Sisko Aallon uutistapaus

Imatralaisen kirkkoherran päätös tulla julkisuuteen sukupuolenkorjausprosessinsa alkaessa sai aikaan Suomen mittakaavassa suuren mediamyrskyn marraskuussa 2008. Ensimmäiset aineistossani näkyvät jutut ovat jatkojuttuja muissa medioissa ja lehtien omilla internetsivuilla ilmestyneisiin ensimmäisiin uutisiin (kaavio 5).

Marja-Siskon, ent. Olli-Veikko Aallon, tapausta käsiteltiin kaikissa kolmessa lehdessä aktiivisesti koko loppuvuoden 2008. Aalto jäi korjausprosessin aloittaessaan sairaslomalle, joten alussa uutisointi pääosin hiljeni hetkeksi. Asiaan palattiin kuitenkin huhtikuussa 2009, jolloin Aalto oli hakenut uusia työpaikkoja, ja etenkin loka-marraskuussa 2009, jolloin Aalto palasi

sairaslomaltaan töihin Imatran seurakuntaan. Tammikuussa 2010 tulivat ilmi luvut Imatran seurakunnan ”joukkopaosta” [IS143], ja maaliskuussa kerrottiin Aallon eroavan tehtävästään.

Seuraavat suuremmat uutissumat tulevat elo-syyskuussa 2010, jolloin Aalto ensin hakee, ja sitten saa uuden työn. Seuraavan kerran Aalto nousi julkisuuteen vuonna 2012 julkaistaessaan rikosromaanin.

Marja-Sisko Aallon tapausta voidaan pitää jonkinlaisena vedenjakajana suomalaisessa trans-uutisoinnissa. Se on todennäköisesti tunnetuin transsukupuolisuuden kuvaus 2000-luvun uutismaisemassa, ja sen päähenkilö pääsi suurimmaksi osaksi kertomaan oman tarinansa omilla sanoillaan. Aineistossa on 93 tekstiä, joissa viitataan Marja-Sisko Aaltoon (taulukko 5).

38 19 21 7 2 6

2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2 2 0 1 3

MARJA-SISKO AALTO

Caster Semenya

Kaavio 6: Caster Semenyan uutistapaus.

Maailmamestariksi itsensä 800–metrillä juossut eteläafrikkalainen Caster Semenya joutui julkiseen pyöritykseen lähes välittömästi kisapäivän (19.8.2009) jälkeen. Helsingin Sanomien ensimmäinen sukupuolen mahdollista epäselvyyttä käsittelevä juttu ilmestyi jo kilpailupäivänä [HS178]. Seuraavana päivänä kaikissa kolmessa lehdessä oli uutinen Semenyan joutumisesta sukupuolitestiin.

Toisin kuin kansainvälisessä kontekstissa (ks. Amy-Chinn 2011, 311–312), suomalaisissa lehtiteksteissä Semenyan tapausta ei käsitelty epäreilun aseman näkökulmasta. Etenkin alkupään teksteissä puhutaan kyllä ”poikatytöstä” ja ”miehekkäästä olemuksesta” ja pohditaan sitä, kuinka ylivoimainen Semenya oli verrattuna muihin kilpailijoihin [mm. KS112, KS113, HS179, IS140], mutta Semenyaa ei kohdeltu huijarina tai petturina. Sen sijaan hänet

kirjoitettiin sukupuolensa ja luontonsa uhriksi (ks. diskurssi 5) tai hänet pakkoistutettiin kahden sukupuolen binaarimalliin (diskurssi 12). Semenyan tapausta käsiteltiin myös pienemmissä määrin sukupuoleltaan epäselvien urheilijoiden oikeuksien kannalta (diskurssi 2).

Näkökulmaan ei juurikaan vaikuttanut edes se, että Semenyaa selvästi epäiltiin

intersukupuoliseksi australialaisesta lehdestä levinneiden tietojen perusteella (11.9.2009).

Intersukupuolisuus näkyi teksteissä usein mainintana, vaikka tietoa ei koskaan varmistettu.

IAAF:n tekemistä sukupuolitutkimuksista tiedotettiin lopulta 7. heinäkuuta 2009. Järjestö ei koskaan paljastanut Semenyan ”oikeaa” sukupuolta, eikä lääketieteellisiä tuloksia

sukupuolesta. Tiedotus koski vain sitä, että Semenya saa jälleen kilpailla.

Semenyan tapaus nosti mahdollisesti ensimmäistä kertaa sukupuolitestauksen yksityiskohdat lehtiteksteihin. Semenyan lähes vuoden kestänyttä kilpailukieltoa kutsuttiin lehdissä

kiusaamiseksi [HS181] ja häpeälliseksi [HS322], ja niissä yritettiin löytää ”veruketta” Semenyan kilpailukiellolle [IS167]. Tapausta seurattiin lehdissä tarkoin, uutiseksi riitti myös se ettei uutista vielä ole (esim. HS246 ”Semenyan sukupuolesta ei vielä selvyyttä”). Semenyan paluu juoksuradoille 9. heinäkuuta 2010 Suomessa uutisoitiin myös tarkasti.

42 34 10 2

2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2 2 0 1 3

CASTER SEMENYA

Mahdollinen syy Semenyan tapauksen huimaan uutisointimäärään (88 tekstiä, kaavio 7) on todennäköisesti juuri kytkös Suomeen: Semenyan manageri oli suomalainen Jukka Härkönen, jolta lehdet saivat kommentteja tapaukseen. On mahdollista, että suomalaisten lehtien kansainvälisestä poikkeavat diskurssit johtuvat osittain nimenomaan Härkösen itsepintaisesta Semenyan puolustamisesta ja artikuloidusta tuohtumuksesta IAAF:n toimintaa vastaan.

Aineistossa näkyy myös IAAF:n päätös tehdä konkreettisia muutoksia sukupuoleltaan epäselvien testaukseen Caster Semenyan tapauksen perusteella [HS300, KS198].

Semenya identifioituu lehtitekstien mukaan yksiselitteisesti naiseksi [mm. HS180]. Suoraa vahvistusta väitteille intersukupuolisuudesta ei ole koskaan tullut Semenyan itsensä, hänen tukijoukkojensa tai IAAF:n taholta.

Pride ja Pride-isku

Kaavio 7: Pride-tapahtuma ja Pride-isku

Pridet ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumia, joista Suomessa suurin ja tunnetuin on vuosittain pääkaupungissa järjestettävä Helsinki Pride. Yleensä juhannuksen jälkeiselle viikolle sijoittuva, noin viikon kestävä tapahtuma huipentuu Pride-kulkueeseen.

Kulkue on tunnetuin ja myös uutisoiduin osa Helsinki Pridea.

Vuonna 2010 kolme miestä hyökkäsi 3. heinäkuuta järjestettyä kulkuetta vastaan kyynelkaasulla ja paprikasumutteella. Vuoden 2010 teksteissä näkyy selvä piikki juuri kaasuiskun takia. Uutisointi jatkuu vuonna 2011, jolloin pride-iskuiksi lehdistössä kutsutun hyökkäyksen tekijät saivat tuomionsa. Pride-tapahtumia seurattiin vuosina 2011 ja 2012 erityisen tarkasti, kunnes tilanne näyttää normalisoituneen vuonna 2013.

Pride- ja Pride-isku-uutisoinnissa puhutaan ensisijaisesti seksuaali- ja

sukupuolivähemmistöistä, joten uutistapahtuma sijoittuu lähes poikkeuksetta diskurssiin 1.

Uutistapahtumaan on laskettu Helsinki Priden lisäksi kaikki muihin Pride-tapahtumiin viittaavat tekstit. Yhteensä Pride-tapahtumista ja -iskusta kirjoitettiin 84 eri tekstissä (kaavio 8).

3 4 3 1 7 33 18 11 4

2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2 2 0 1 3

PRIDE-(ISKU)

Vaajakosken pankkiryöstö

Kaavio 8: Vaajakosken pankkiryöstön uutistapahtuma

Helmikuun yhdeksäs päivä vuonna 2010 transsukupuolinen nainen ryösti Vaajakosken osuuspankin konttorin Jyväskylässä. Ryöstäjä sai saaliikseen 4 090 euroa. Myöhemmin hän kertoi syyksi ryöstöön turhautumisen tilanteeseensa: naisen transsukupuolisuushoidot oli keskeytetty. Kun Potilasturvakeskuksesta oli ryöstöpäivän aamuna selvinnyt, että naisen tekemässä valituksen käsittelyssä kestäisi vähintään kuusi kuukautta, hän meni Vaajakosken osuuspankkiin harrastuskäyttöön ostetun jalkajousen kanssa, vei rahat kassasta ja poistui paikalta autollaan. Tekijä saatiin kiinni kesäasunnolta Viitasaarelta myöhään samana päivänä.

Kukaan ei loukkaantunut ryöstössä.

Ryöstöä käsiteltiin oikeudessa maaliskuun lopussa. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tekijän törkeästä ryöstöstä 2,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomio tuli lautamiesten äänillä, sillä tuomarin mielestä teko ei ollut törkeä. Hovioikeus määräsi naisen mielentilatutkimukseen, jossa tekijä todettiin mielensairauden vuoksi syyntakeettomaksi. Vankituomion sijasta hänet passitettiin pakkohoitoon Niuvanniemen sairaalaan.

Uutistapahtuma näkyy paitsi vuoden 2010 helmikuussa intensiivisenä päiväkohtaisena seurantana ensin ryöstäjän alle päivän kestäneestä pakomatkasta ja vangitsemispäätöksestä, sitten maalis-huhtikuun oikeuskäsittelystä. Vuonna 2011 Keskisuomalainen ja Ilta-Sanomat uutisoivat vielä syyntakeettomuuspäätöksestä.

Kaikkiaan Vaajakosken pankkiryöstöä käsitteli siis 19 tekstiä (kaavio 8).

17 2

2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2 2 0 1 3

VAAJAKOSKEN PANKKIRYÖSTÖ