Vaikka uudelleensijoittumisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia organisaation toi
mintakykyyn, tutkimusta aiheesta löytyy niukasti. Seuraavissa luvuissa pureudutaan uudelleensijoittumisen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin.
2.6.1 Taloudelliset vaikutukset
Uudelleensijoittumisen taloudellisista vaikutuksen osalta ollaan yksimielisiä siitä, että prosessiin liittyy huomattavia kustannuksia. Mutta se, ovatko kustannukset vaikutuksil
taan lyhyt- vai pitkäaikaisia on aiheuttanut kirjallisuudessa erimielisyyttä. Jotkut tutkijat toteavat, että uudelleensijoittumisella on vain lyhytaikaisia taloudellisia vaikutuksia ja että uudelleensijoittuminen näkyy yrityksen taloudellisessa suoriutumisessa vain hetkel
lisesti. Toiset taas ovat vahvasti sitä mieltä, että taloudelliset vaikutukset tulisi huomioi
da pidemmälle ulottuvassa viitekehyksessä. (Knoben & Oerlemans 2006)
Uudelleensijoittuminen aiheuttaa sekä suoria että epäsuoria taloudellisia kustannuksia.
Suoria kustannuksia ovat vuokrat, operationaaliset toimitilaan liittyvät kustannukset, kuten sähkö, vesi ja tietoliikenneyhteydet, parkkipaikoista aiheutuvat kustannukset sekä erilaiset ylläpitokulut. Osa kustannuksista voidaan puolestaan luokitella sijoituksiksi, jotka voidaan kuolettaa pitkän ajan kuluessa. Tällaisia tilaan liittyviä investointikustan
nuksia voivat olla sellaiset korjaukset ja parannukset, jotka eivät kuulu vuokranantajan vastuulle. (Owen 1993, s. 4)
Julkisten yritysten osalta uudelleensijoittumisen taloudellisia vaikutuksia voidaan myös kartoittaa tutkimalla yritysten pörssikurssin ja uudelleensijoittumisen välistä yhteyttä.
Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että uudelleensijoittuminen on vaikut
tanut negatiivisesti yrityksen kurssiin, mikäli uudelleensijoittumisen taustalla vaikuttava syy ei ole liittynyt talouteen, se on ollut huonosti perusteltu tai syytä ei ole kerrottu jul
kisuuteen ollenkaan. Selvästi positiivisempi reaktio on puolestaan havaittu, kun yrityk
set ovat perustelleet uudelleensijoittumisen rationaalisesti tai kustannustehokkuuden lisäämisen avulla. (Ghosh, Rodriquez & Sirmans 1995; Manning, Rodriquez & Ghosh
1999)
Suorien ja helposti havaittavien kustannusten lisäksi uudelleensijoittuminen vaikuttaa myös epäsuorasti organisaation toimintakykyyn. Esimerkiksi huonosti yrityksen operaa
tioita tukevat ja työtapoihin sopivat toimitilat saattavat aiheuttaa työntekijöissä tehok
kuuden laskua ja motivaation puutetta. Toisaalta esimerkiksi yritys voi uudelleensijoit- tumisellaan vaikuttaa siihen, minkälaisia työntekijöitä yritykseen hakeutuu ja minkälai
sen kuvan asiakkaat siitä saavat, mikä puolestaan voi vaikuttaa asiakassuhteiden luomi
seen ja ylläpitämiseen. Seuraavissa alaluvuissa pohditaan näitä sosiaalisia, ekologisia ja imagollisia vaikutuksia, jotka kuitenkin ovat hyvin usein palautettavissa taloudellisiin vaikutuksiin.
2.6.2 Sosiaaliset vaikutukset
Ihmiset kiintyvät tuttuihin paikkoihin ja uudelleensijoittumisprosessissa työntekijän tunneside totuttuun työpaikkaan katkeaa. Pahimmillaan tunnesiteen katkeaminen voi aiheuttaa epätyytyväisyyttä ja esimerkiksi sinetöidä työntekijän lopullisen päätöksen irtisanoutua. Toisaalta negatiiviset asenteet voivat vähentää tuottavuutta ja aiheuttaa haittaa yrityksen tehokkaalle toiminnalle. (Inalhan 2009)
Uudelleensijoittumisen yhteydessä työntekijä käy läpi laajan kirjon tunteita, jotka voivat olla negatiivisia, mikäli niitä ei johdeta oikein. Uudelleensijoittumiseen liittyvien tunne
reaktioiden suhteen Laframboise, Nelson ja Schmaltz (2002) jakoivat ihmiset kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat ihmiset, jotka eivät vastusta muutosta, mutta jotka sisäistävät helposti vaikutteita ja valikoituvat siten joko vastustamaan tai kannattamaan muutosta. Toisen ja kolmannen ryhmän työntekijät ovat joko taipuvaisia vastustamaan muutosta tai toivottavat muutokset tervetulleiksi jopa edistämällä niitä toiminnallaan. Kutakin ryhmää on johdettava omien sääntöjen mukaan. Muutokseen positiivisesti suhtautuvia ihmisiä kannattaa hyödyntää positiivisen asenteen levittämi
sessä, kun taas negatiivisesti suhtautuvia tulisi kannustaa ja tukea muutosprosessissa.
Suhtautumisessaan epävarmoja ihmisiä puolestaan kannattaa yrittää siirtää positiivisten leiriin. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että uudelleensijoittumisprosessissa henkilös
tön muutosjohtamisen kannalta tärkeimmiksi kohdiksi nousevat työntekijöiden ottami
nen mukaan prosessiin, selkeä visio projektin lopputuloksesta sekä tehokas kommuni
kointi.
Sosiaalisten vaikutusten osalta Saksassa tehtiin lähes 5 000 työntekijää koskenut tutki
mus työmatkan pituuden vaikutuksista työntekijöiden poissaoloihin. Tutkimuksessa työmatkan pituudella havaittiin olevan vahva positiivinen korrelaatio poissaolojen lu
kumäärään. Tutkimuksessa todettiin, että poissaolojen määrä väheni noin 15-20 %, jon
ka arvioidaan olevan keskimäärin yksi päivä vuodessa, mikäli työmatkan pituus olisi olematon kaikilla työntekijöillä. (Ommeren & Gutiérrez-i-Puigamau 2011) Vaikka tut
kimus onkin vain yksittäinen esimerkki, voidaan kuitenkin päätellä, että työntekijöiden asuinpaikkojen määritteleminen tilavalinnassa voi olla erittäin oleellista työntekijöiden tyytyväisyyden ja työssäviihtyvyyden kannalta.
Uudelleensijoittumisella voi toki olla myös tuottavuutta lisäävä vaikutus, koska terveel
lisillä työtiloilla on työntekijöiden poissaoloja vähentävä vaikutus ja koska viihtyisät tilat lisäävät työntekijöiden tyytyväisyyttä. Tämä todistettiin esimerkiksi erään vakuu
tusyhtiön työntekijöitä seuranneessa tutkimuksessa, jossa tuottavuuden raportoitiin nousseen miltei viidenneksen ’’vihreään” rakennukseen muuton jälkeen. Samalla yrityk
sen energiakustannukset pienenivät noin 40 %. Toisessa tutkimuksen esimerkissä erään pankin työntekijöiden poissaolot laskivat 15 %, kun yritys oli siirtänyt tilansa uuteen energiatehokkaaseen rakennukseen. (Morton 2002)
Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi myös imagoon liittyvät vaikutukset voidaan luo
kitella osaksi sosiaalisia vaikutuksia. Jokaisella toimitilalla on jonkinlainen imago, joka puolestaan vaikuttaa siellä toimivan yrityksen imagoon. Uudelleensijoittumisprosessissa yrityksen tulisikin määritellä, miten se haluaa tulla nähdyksi asiakkaiden, julkisuuden ja työntekijöiden silmissä ja miten se voi vaikuttaa näihin sidosryhmiin ja heidän näke
myksiinsä yrityksestä toimitilavalinnallaan. (Owen 1993, s. 4) 2.6.3 Ympäristölliset vaikutukset
Uudelleensijoittuminen vaikuttaa merkittävästi myös ympäristöön sekä yrityksen hiilija- lanjälkeen. Näitä vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi työntekijöiden työmatkaliikkumi- sen kautta. Muiden näkökulmien osalta uudelleensijoittumisen ympäristövaikutukset ovat saanet kirjallisuudessa hyvin niukasti huomiota, vaikka esimerkiksi toimitilojen ympäristötehokkuus vaikuttaa olennaisesti yrityksen hiilijalanjälkeen.
Norjassa tehdyssä tutkimuksessa tutkimuksen kohteena ollut yritys muutti Oslon ydin
keskustasta pois, mikä vaikutti merkittävästi työntekijöiden työmatkakäyttäytymiseen.
Muuton myötä oman auton käyttö kasvoi 25 %:sta yli 40 %:iin ja julkisen liikenteen käyttö väheni 61 %:sta 46 %:iin. Pääsyynä muutokseen oli uuden sijainnin mahdollis
tama aiempaa laajempi ja ilmainen pysäköinti. Tutkimuksessa työmatkaan käytetty aika pysyi muuttumattomana. (Hanssen 1995)