• Ei tuloksia

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24

— pohjoismaisen ja Itämeren alueen yhteistyön tiivistäminen.

— aktiivinen osallistuminen monenkeskiseen yhteistyöhön YK-strategian ja multilinjauksen mukaisesti sekä Suomen turvallisuusneuvostokampanjan käynnistäminen.

— Suomen kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen keskeisiin maihin hallitusohjelman tavoit-teiden mukaisesti.

— aktiivisuus Venäjä-politiikassa, transatlanttisissa suhteissa sekä suhteissa keskeisiin Aasian maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan.

Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö

Ulkoasiainministeriö toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ministeriö vahvistaa kansainvälisten instituutioiden toimin-takykyä ja niiden yhteistoimintaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se ehkäisee ja torjuu uusia turvallisuusuhkia yhteistyötä edistämällä. Tavoitteena on:

— turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toimeenpano ja tukeminen.

— kriisinhallintaosallistumisen kehittäminen sekä sotilaallisen että siviilitoiminnan osalta, pai-nopisteinä Kosovo, Afganistan, Lähi-itä ja Afrikka.

— EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen sekä EU:n ja Naton välisen yhteis-työn edistäminen.

— yhteistyö Naton kanssa, rauhankumppanuuden kehittäminen sekä NRF:n täydentävään toi-mintaan osallistuminen.

— laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen, kuten terrorisminvastaisen kansainvälisen yhteis-työn kehittäminen ja ympäristöuhkien torjuminen sekä kaikkein vakavimpien kansainvälisten ri-kosten rankaisemattomuuden vähentäminen.

— vapaan liikkuvuuden alueen hallittu kehittäminen ja siihen liittyvien uhkien, kuten ihmis-kaupan ja laittoman maahanmuuton torjuminen.

— konfliktien estäminen ja rauhanrakentamisen tukeminen konfliktiherkissä yhteiskunnissa hyödyntäen alueellisia toimijoita ja naisten asema huomioonottaen.

Oikeudenmukainen maailma

Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oike-usvaltioperiaatteen, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen toteutumista. Lisäänty-vän keskinäisen riippuvuuden maailmassa ulkoasiainministeriö edistää inhimillistä turvallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Tavoitteena on:

— kokonaisvaltaisen ihmisoikeus-, hyvä hallinto-, oikeusvaltiopolitiikan edistäminen sekä EU:n johdonmukaisen ihmisoikeuspolitiikan kehittäminen ja toteuttaminen.

— YK:n toiminnan tehostaminen tavoitteiden saavuttamiseksi.

— köyhyyden tehokas poistaminen noudattamalla luonnontaloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteita.

— kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä metsätalouden, maatalous- ja aluepolitiikan edistäminen maailmanlaajuisesti suomalaista osaamista hyödyntäen.

— kansainvälisen ruokakriisin lievittäminen ja pitkän aikavälin ratkaisujen edistäminen kestä-vällä tavalla.

— kehitysyhteistyömäärärahoista annetuista sitoumuksista huolehtiminen Suomen taloudelli-nen kehitys ja muiden avunantoon sitoutuneiden maiden tilanne huomioon ottaen.

Menestyvä Suomi

Ulkoasiainministeriö vahvistaa avointa ja sääntöperustaista maailmantaloutta Suomen kansain-välisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoille-pääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Ulkoasiain-ministeriö vauhdittaa suomalaisen kulttuurin, luovuuden ja osaamisen tunnetuksi tulemista ja

menestymistä ulkomailla. Edustustot avaavat ovia, madaltavat kansainvälisiä kynnyksiä ja luovat verkostoja. Tavoitteena on:

— WTO-kierroksen päättäminen ja toimeenpano Suomen intressien mukaisesti.

— alueellisten ja kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen eteenpäinvieminen (Korea, Intia, ASEAN, Ukraina) Suomen kauppapoliittisten tavoitteiden ja EU:n YUTP:n mukaisesti.

— EU:n ja Venäjän taloussuhteiden vahvistaminen, ml. Venäjän integroituminen kansainväli-seen kauppajärjestelmään ja EU-Venäjä -vapaakauppaneuvottelut.

— lähialueyhteistyön jatkaminen.

— yritysten ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen purkamalla vienti- ja tuontikaupan esteitä.

— kehitysmaiden kestävän talouden edistäminen hyödyntäen mm. kansallisia AFT-strategioita (kauppaa tukeva kehitysapu).

— työperäisen maahanmuuton edistäminen hallitusohjelman mukaisesti.

— suunnitelmallinen ja ennakoiva julkisuusdiplomatia, jolla ajetaan Suomen tavoitteita vai-kuttaen tehostetusti valikoituihin ei-valtiollisiin kohderyhmiin ulkomailla.

— Suomi-promootio viennin ja kaupan kansainvälistymisen edistämiseksi (VKE) viennin kan-nalta keskeisillä markkinoilla.

— kulttuurivientistrategian toimeenpano.

Avoin ja palveleva ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainministeriö tiivistää yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan ja taloudellisten toimijoi-den kanssa lisäämällä avoimuutta ja kehittämällä uutoimijoi-denlaisia kumppanuuksia. Ministeriö tuottaa ja jakaa yhteiskunnan ja sidosryhmiensä kannalta merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa. Ulkoasi-ainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja maailmalla. Ministeriö helpottaa suomalais-ten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa no-peasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on:

— edustustoverkon toiminnan kehittäminen ja Suomen edustautumista maailmalla koskevan selvityksen suositusten toimeenpano.

— sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän kehittäminen ministeriön strategisten tavoitteiden to-teuttamiseksi.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikissa rekrytoinneissa ja hallinnonalan tehtäviin määrättäessä.

Kriisinhallinnassa tavoitteena on naisten aseman huomioonottaminen konfliktien estämisessä ja rauhanrakentamisen tukemisessa. Lähialueyhteistyöhankkeita suunniteltaessa otetaan huomi-oon tasa-arvokysymykset horisontaalisena teemana eri toimialojen hankkeissa. Kehityspolitii-kassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuus-toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 30 henkilö-työvuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

2008 varsinainen talousarvio

2009 esitys 24.20.66 Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 3,50 3,00

24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19

— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 644,39 581,35 24.90.67 Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot

(siirtomääräraha 3 v)

— sopimusvaltuus 2,00 0,50

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009

v. 2007 tilinpäätös 1000 €

v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 €

v. 2009 esitys 1000 €

Muutos 2008—2009

1000 € %

01. Ulkoasiainhallinto 205 154 247 958 225 052 - 22 906 - 9 01. Ulkoasiainhallinnon

toiminta-menot (siirtomääräraha 2 v) 188 601 195 350 202 058 6 708 3 29. Ulkoasiainministeriön

hallin-nonalan arvonlisäveromenot

(arvio-määräraha) 11 748 16 608 16 994 386 2

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha

3 v) 4 805 6 000 6 000

(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen

hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 30 000 - 30 000 - 100

10. Kriisinhallinta 64 176 73 110 77 176 4 066 6

20. Suomalaisten

kriisinhallintajoukko-jen ylläpitomenot (arviomääräraha) 55 714 58 537 58 919 382 1 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen

kriisinhallintaan (arviomääräraha) 8 462 14 573 18 257 3 684 25 20. Lähialueyhteistyö 23 533 20 500 18 500 - 2 000 - 10 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha

3 v) 23 533 20 500 18 500 - 2 000 - 10

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 582 468 682 850 745 987 63 137 9 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön

rahasto Oy:lle

66. Varsinainen kehitysyhteistyö

(siirtomääräraha 3 v) 582 468 667 850 730 987 63 137 9

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen

(siirtomääräraha 3 v) 15 000 15 000

(50.) Lähialueyhteistyö

01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a :

Tuotokset ja laadunhallinta

— Ulkoasiainhallinnon strategian pohjalta kehitetään hallinnonalan johtamista ja organisaatio-ta. Tavoitteena on, että toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida entistä järjestelmäl-lisemmin. Vuonna 2009 panostetaan organisaatioon tehtyjen uudistusten vakiinnuttamiseen.

— Ulkoasiainministeriön edustustoverkko kattaa tällä hetkellä 97 toimipistettä. Edustustot toi-mivat Suomen ja suomalaisten kansainvälisenä tukiverkkona. Suomen edustautumista maailmal-la koskevan selvityksen suositusten toimeenpano käynnistetään ja uusien edustautumismallien pilotointia jatketaan ja laajennetaan.

— Konsuli- ja muita asiakaspalveluita kehitetään asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden tar-peita paremmin vastaaviksi. Toiminnan onnistumista mitataan asiakastyytyväisyyden kehityksel-lä.

90. Ulkoasiainministeriön

hallin-nonalan muut menot 96 939 110 455 103 616 - 6 839 - 6 01. Euroopan parlamentin jäsenten

palkkaukset (arviomääräraha) 1 015 1 154 1 154

(20.) Tilapäinen edustus kansainvälisissä

neuvotteluissa (arviomääräraha) 2 626 2 550 - 2 550 - 100 23. Etyj-puheenjohtajuus

(siirtomäärä-raha 2 v) 2 600 6 678 373 - 6 305 - 94

50. Eräät valtionavut (kiinteä

määrä-raha) 1 513 1 515 1 645 130 9

51. Hädänalaisten avustaminen

(arvio-määräraha) 16 39 39

66. Eräät jäsenmaksut ja

rahoitus-osuudet (siirtomääräraha 2 v) 88 537 97 852 99 888 2 036 2 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen

alaisen yhteistyön menot

(siirto-määräraha 3 v) 300 650 500 - 150 - 23

95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 331 17 17 (99.) Ulkoasiainministeriön

hallin-nonalan muut menot

Yhteensä 972 270 1 134 873 1 170 331 35 458 3

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009

v. 2007 tilinpäätös 1000 €

v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 €

v. 2009 esitys 1000 €

Muutos 2008—2009

1000 € %

Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 662 1 631 1 592

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2008 ja 2009 noin 1 150 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2008 ja 2009 1 100 henkilötyövuotta.