Kuvio 4. Palkkatulon veroaste, %, keskituloinen palkansaaja
4. Talousarvioesityksen tuloarviot
Vuonna 2009 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainan-ottoa arvioidaan 45 908 milj. euroa. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Taulukossa 6 on esitetty tuloarvioiden kehi-tys osastoittain suhteessa vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon.
Vuoden 2008 varsinaisen talousarvion tuloarvioita on tarkistettu vuoden 2008 lisätalousarvioissa, joissa tuloarvioita on nettomääräi-sesti korotettu 439 milj. eurolla. Verrattuna vuodelle 2008 budjetoi-tuun (eli lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon) varsinais-ten tulojen arvioidaan vähenevän 0,1 % ja verotulojen kasvavan 0,9 %.
4.1 Veroperuste-muutokset vuonna 2009
Hallituksen veropoliittista linjaa käsitellään yksityiskohtaisem-min luvussa 3.2.
Vuodelle 2009 ehdotettavien veroperustemuutosten arvioidaan vuositasolla alentavan verotuottoa nettomääräisesti yhteensä n. 1,8 mrd. euroa. Tämä kohdistuu suurelta osin valtion verotuloihin. Ve-roperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kom-pensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.
Verotuottoa vähentävät (yhteensä n. 1,8 mrd. euroa)
— Työn verotuksen kevennys n. 870 milj. euroa
— Ansiotason nousun kompensoiminen n. 160 milj. euroa
— 4 prosentin inflaatiotarkistus 340 milj. euroa
— Eläketulon verokevennys 225 milj. euroa
— Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 70 milj. euroa
Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2007—20091)
Tunnus Osasto
v. 2007 tilinpäätös milj. €
v. 2008 varsinainen talousarvio milj. €
v. 2009 esitys milj. €
Muutos 2008—2009
milj. € %
11. Verot ja veronluonteiset tulot 36 711 38 490 38 879 389 1
12. Sekalaiset tulot 4 023 4 795 4 805 10 0
13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 2 273 1 994 1 991 - 4 - 0
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja
velanhallinta 205 242 234 - 8 - 3
Yhteensä 43 212 45 522 45 908 386 1
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta — — — — —
Yhteensä 43 212 45 522 45 908 386 1
1) Taulukossa tuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
— Verovapaiden matkakustannusten korvausten laajentaminen 5 milj. euroa
— Kulttuurisetelin verovapaus 10 milj. euroa
— Puun myyntitulon verotuksen kevennys 105 milj. euroa
— Ensiharvennushakkuiden verovapaus 5 milj. euroa
— Tonnistoverotuksen muutos n. 10 milj. euroa
— Rajoitetusti verovelvollisten osinkotulojen verotuksen keven-nys 15 milj. euroa
— Elintarvikkeiden arvonlisäveron keventäminen 40 milj. euroa Verotuottoa lisää
— Matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen 31 milj. eu-roa
4.2 Verotuloarviot Verokertymiin vaikuttaa veronalaisten tulojen ja muun
veropoh-jan kehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talous-arvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.
Talouskasvu on jatkunut alkuvuonna edelleen vahvana, mikä nä-kyy myös verotulokertymien vahvana kasvuna. Vuoden 2008 lopul-ta alkaen lopul-talouskasvun arvioidaan vaimenevan ja verotulojen kas-vun hidastuvan selvästi. Riskinä on talouskaskas-vun arvioitua voimak-kaampi hidastuminen, joka voi johtaa suhdanneherkkien verotulojen — erityisesti pääomatuloveron sekä yhteisöveron — supistumiseen.
Verotuloarvioiden toteutuminen riippuu suuresti siitä, kuinka hy-vin veropohjien taso ja kehitys pystytään ennustamaan. Esimerkiksi yksityisen kulutuksen arvon muutos prosenttiyksiköllä vaikuttaa ar-vonlisäveron tuottoon 100 milj. euroa ja palkkasumman muutos prosenttiyksiköllä valtion tuloveron tuottoon n. 90 milj. euroa.
Edellisen hallituskauden tuloarvioiden toteutumisesta tehty tarkas-telu osoitti, että ennakoitua parempana toteutunut suhdannekehitys selitti varsinaisesta ennustevirheestä suurimman osan.
OECD:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden rahoitusasema reagoi kokonaistuotannon muutoksiin joustokertoimella 0,5. Siten prosenttiyksikön suuruinen muutos talouskasvussa vaikuttaisi koko julkisen talouden rahoitusasemaan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon (tuotannon kasvu vahvistaa ja aleneminen hei-kentää julkista taloutta). Suurin osa vaikutuksesta julkisen talouden tasapainoon välittyy tulopohjien muutosten kautta. Valtion tapauk-sessa em. joustokertoimen arvioidaan olevan 0,3. Kasvun nopeutu-minen yhdellä prosenttiyksiköllä vahvistaisi ja hidastunopeutu-minen vas-taavasti heikentäisi tämän mukaan valtiontaloutta lähes 600 milj.
eurolla. Tästä n. 200 milj. euroa selittyy työttömyyssidonnaisten menojen muutoksella ja loppuosa verotulokertymien muutoksella.
Myös talouskasvun rakenne vaikuttaa verokertymiin. Mitä sel-vemmin kasvu perustuu kotimaisiin kysyntätekijöihin, sitä suurem-maksi muodostuvat positiiviset vaikutukset verokertymiin, sillä viennin kasvun välittömät vaikutukset heijastuvat heikosti verotuot-toihin.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia veroja ovat tulove-ro, korkotulojen lähdevero sekä perintö- ja lahjavero. Näistä arvioi-daan kertyvän v. 2009 yhteensä 15 462 milj. euroa, eli 1,6 % vä-hemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu.
Tuloveron kertymäksi v. 2009 arvioidaan 14 482 milj. euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Siitä kotitaloudet maksavat vajaan kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisö-verona runsaan kolmasosan. Momentin kertymä koostuu useam-malta verovuodelta valtiolle tilitettävistä ansio- ja pääomatulo- sekä yhteisöveroista sekä rajoitetusti verovelvollisten maksamasta läh-deverosta.
Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä
2006 2007 2008** 2009**
muutos, % vuodessa
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 6 6½ 6½ 5
— Palkka- ym. tulot 5½ 5½ 7 5
— Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 4 3½ 6 6½
— Pääomatulot 21 161) 4½ 2
Toimintaylijäämä 11 11½ 4½ 2½
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 5½ 5½ 7½ 5½
Arvonlisäveron pohja 5½ 5½ 6½ 5
Bensiinin kulutus 2½ -2 -5 -2
Dieselöljyn kulutus 6 5 2 2
Sähkön kulutus 7 -9½ 2 -1
Verollisen alkoholin kulutus 2 2½ -1½ 2
Henkilöautojen ensirekisteröinnit -2 -14 18 -4
Kuluttajahintaindeksi 1½ 2½ 4 3
1) Toisin kuin muut vuotta 2007 koskevat luvut, kyseessä on ennuste. Pääomatulojen määrä vahvistuu vuoden 2007 verotuk-sen valmistuessa lokakuun 2008 loppuun mennessä.
2007 2008 2009 2008—2009 tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Tuloon ja varallisuuteen
perustuvat verot, milj. euroa 15 074 15 720 15 462 -1,6
Tulovero 14 361 14 790 14 482 -2,1
— Ansio- ja pääomatuloista
perittävät verot 9 073 9 288 8 814 -5,1
— Yhteisövero 5 288 5 502 5 668 3,0
Muut tuloon ja varallisuuteen
perustuvat verot 713 930 980 5,4
Ansio- ja pääomatulo-verot
Talousarvioesityksen ansio- ja pääomatuloverojen kertymäksi ar-vioidaan 8 814 milj. euroa, eli 5,1 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2009. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehityksellä on keskei-nen merkitys verotulojen kannalta. Palkkatulojen arvioidaan kasva-van 5 %. Eläketulojen kasvuksi arvioidaan 7½ %, kun taas työttö-myysetuuksien arvioidaan alenevan työttömyyden edelleen vähen-tyessä. Kokonaisuudessaan eläketulojen ja muiden sosiaalietuuksien kasvuksi ennustetaan 6½ %.
Veronalaisten pääomatulojen, joista merkittävimmät erät ovat luovutusvoitot, osinkotulot ja puun myyntitulo, ennustetaan koko-naisuudessaan kasvavan 2 %. Vaikka pääomatulojen osuus vero-pohjasta on alle 10 %, niiden suhteellinen merkitys tuloarvioiden osuvuuden kannalta on suuri, koska valtio on pääomatuloveron ai-noa veronsaaja. Pääomatulojen määrästä saadaan luotettava tieto vasta verovuotta seuraavan vuoden loppupuolella verotuksen val-mistuessa. Näin ollen talousarvioesityksen tuloarvioiden pohjana käytettävä vuoden 2007 taso on pääomatulojen osalta vielä ennuste.
Luovutusvoitot ovat kotitalouksien saamien pääomatulojen mer-kittävin erä. Niitä syntyy mm. arvopaperien ja kiinteistöjen myyn-nistä. Vuosina 2003—2007 luovutusvoittojen kasvun arvioidaan ol-leen keskimäärin 25 % vuodessa varallisuusarvojen ja erityisesti pörssikurssien nousun seurauksena. Oman asunnon myyntivoitto on sen sijaan useimmiten verovapaata tuloa, ja näin ollen asuntokaup-pa on suurelta osin tuloverotuksen ulkopuolella.
Luovutusvoittojen kehitystä on vaikea ennustaa, koska luovutus-voittojen määrä riippuu voimakkaasti vaikeasti ennakoitavasta ar-vopaperi- ja kiinteistömarkkinoiden hintakehityksestä.
Osakemarkkinoilla neljä vuotta jatkunut kurssien nousu on taittu-nut kuluvana vuotena. Kurssit laskisivat tänä vuonna n. 19 %, jos osakekurssit pysyisivät heinäkuun mukaisella tasolla loppuvuoden.
Talousarvioesityksen tuloarvio pohjautuu oletukseen, että arvopa-pereista saatavat luovutusvoitot pysyisivät tänä vuonna edellisvuo-den tasolla ja alenisivat v. 2009 5 %. Koska varallisuusarvojen voi-makas nousu kesti verrattain pitkään, luovutusvoitot voivat kuiten-kin edelleen lisääntyä kurssikehityksen heikentymisestä huolimatta.
Varallisuusarvojen alenemisen vaikutukset verokertymään näkyvät viiveellä. Riskit luovutusvoittojen ja sen seurauksena niistä makset-tavien verojen supistumisesta ovat kuitenkin selvästi kasvaneet.
Ansio- ja pääomatulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä n. 1,8 mrd. eurolla sisältäen työn verotuksen kevennyksen ja inflaatiotarkistuksen sekä eläketulon, puun myyntitulon ja osin-kotulojen verotuksen keventämisen. Kevennyksistä aiheutuu vero-tuottomenetyksiä valtiolle vajaat 1,4 mrd. euroa ja muille veronsaa-jille n. 0,4 mrd. euroa.
Työn verotusta kevennetään 870 milj. eurolla, minkä lisäksi kom-pensoidaan ansiotason nousun verotusta kiristävää vaikutusta 160 milj. eurolla. Lisäksi tehdään vuoden 2009 inflaatioennusteeseen (2,8 %) sekä vuoden 2008 inflaatiotarkistuksen jälkeenjääneisyy-den oikaisemiseen perustuva neljän prosentin inflaatiotarkistus val-tion tuloveroasteikkoon, minkä arvioidaan vähentävän veron tuot-toa vuositasolla n. 340 milj. euroa verrattuna 2008 voimassa oleviin veroperusteisiin. Verokevennykset toteutetaan alentamalla tulove-roasteikon marginaaliveroprosentteja ja ottamalla käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennyksen korvaava työtulovähen-nys. Muutokset vähentävät valtion verotuloja n. 1,2 mrd. eurolla ja muiden veronsaajien verotuloja n. 150 milj. eurolla.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus 3 000 euroon vähentää verotuloja arviolta 70 milj. euroa, josta valtion tuloveron osuus on 43 milj. euroa. Matkavähennyksen omavastuun korottami-nen 600 euroon lisää verotuloja n. 31 milj. euroa, josta valtion osuus on 12 milj. euroa. Komennusmiesten verovapaiden matkakustan-nusten korvausten laajentamisen arvioidaan vähentävän verotuloja 5 milj. eurolla, josta valtion osuus on 3 milj. euroa. Kulttuurisetelin verovapaus 400 euroon saakka vähentää verotuloja arviolta 10 milj.
euroa, josta valtion osuus on n. 6 milj. euroa.
Eläketulon verotusta kevennetään siten, että siitä ei muodostu työ-tulojen verotusta kireämpää. Samalla saatetaan myös eläkeläispuo-lisoiden veroaste korkeintaan palkansaajan veroasteen tasolle. Näi-den toimien arvioidaan vähentävän verotuloja n. 225 milj. euroa, josta valtion tuloveron osuus on n. 80 milj. euroa.
Puun myyntitulon verotusta ehdotetaan huojennettavaksi siten, että 50 % puun myyntitulosta on verovapaata tuloa. Ensiharvennus-hakkuista saatavalle puun myyntitulolle ehdotetaan verovapautta koskien 1.4.—31.8.2008 tehtyjä metsänhakkuu- tai puun hankinta-sopimuksia, joiden perusteella maksettava puun myyntitulo on saa-tu vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi metsävähennystä koro-tetaan. Näiden toimenpiteiden arvioidaan alentavan pääomatulove-ron määrää 110 milj. eurolla.
Euroopan yhteisön säännösten takia rajoitetusti verovelvollisille yhteisöille ja luonnollisille henkilöille maksettavan osingon lähde-veron perinnästä ehdotetaan osittain luovuttavaksi. Tämän arvioi-daan vähentävän lähdeveron määrää 15 milj. euroa.
Yhteisövero Yhteisöiltä arvioidaan kertyvän valtiolle tuloveroa 5 668 milj. eu-roa, mikä on n. 3,1 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu.
Budjettitalouden yhteisöverokertymä koostuu useammalta vero-vuodelta valtiolle tilitettävistä veroista, mutta suurin merkitys on sa-malta vuodelta kertyvillä ennakoilla ja edelliseltä vuodelta kertyvil-lä ennakontäydennysmaksuilla. Verovuoden 2008 lopullisen yhtei-söveron arvioidaan pysyvän vuoden 2007 tasolla.
Vuonna 2008 yritysten suhdannenäkymät ovat alkaneet pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen jälkeen heikentyä. Tuloskasvun
olete-taan v. 2009 edelleen hidastuvan työvoima- ja raaka-ainekustannus-ten nousun seurauksena. Vientisektorin hintakilpailukyky kääntyy tänä vuonna laskuun ja kehityksen odotetaan jatkuvan samankaltai-sena myös ensi vuonna. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita koske-va epäkoske-varmuus on heijastunut yritysten luotoista maksamiin ris-kipreemioihin. Tämä yhdessä kohoavan korkotason kanssa kasvat-taa yritysten rahoituskuluja ja osalkasvat-taan heikentää yritysten tuloskehitystä.
Tonnistoverotuksen muutos vähentää yhteisöveron tuottoa n. 10 milj. euroa v. 2009.
Muut tuloon ja
varallisuuteen perustuvat verot
Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän n. 40 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Kasvu johtuu talletuskannan ja -korkojen v. 2008 voimakkaana jatkuneesta kasvusta. Vuonna 2009 talletuskannan oletetaan hieman vähenevän ja korkotason käänty-vän laskuun, mutta muutosten vaikutus näkyy vasta vuoden 2010 kertymässä.
Perintö- ja lahjaveron tuoton arvioidaan alenevan n. 24 % vuodel-le 2008 budjetoidusta. Perintö- ja lahjaveron veropohjan ovuodel-letetaan kasvavan n. 4 %, mutta vuoden 2008 alussa toteutettu perintöveron kevennys vähentää vielä vuoden 2009 tuottoa verotukseen liittyvien viiveiden vuoksi n. 140 milj. eurolla.
Liikevaihtoon perustuvat verot
Liikevaihtoon perustuvia veroja ovat arvonlisävero, vakuutus-maksuvero ja apteekkimaksut. Niitä arvioidaan kertyvän 15 658 milj. euroa, mikä on 4,9 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budje-toitu. Tästä arvonlisäveron osuus on 14 971 milj. euroa.
Yksityinen kulutus kasvaa arvoltaan n. 5,6 % kasvun painottuessa v. 2009 lähinnä palveluiden kysyntään. Kestokulutushyödykkeiden kysynnän kasvun taittuessa arvonlisäverotuoton arvioidaan kasva-van koko yksityistä kulutusta maltillisemmin eli n. 4,5 % v. 2009.
Kotitalouksien kulutushalukkuutta saattavat alentaa myös velkaan-tuminen, korkojen nousu, inflaatio ja maailmantalouteen liittyvät epävarmuustekijät.
Lokakuussa 2009 toteutetaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin. Alennus ei koske ravin-toloissa tapahtuvan ruokatarjoilun arvonlisäveroa, jonka arvonlisä-verokanta säilyy edelleen 22 prosentissa. Elintarvikkeiden arvon-lisäveron alentamisen vaikutukset valtion verokertymiin konkre-tisoituvat lähinnä vasta vuoden 2010 puolella. Vuonna 2009 elintarvikkeiden ALV-alennus vähentää valtion verotuloja arviolta n. 40 milj. eurolla. Ensimmäisenä alennusta seuraavana vuonna
val-2007 2008 2009 2008—2009
tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Liikevaihtoon perustuvat
verot, milj. euroa 14 148 14 924 15 658 4,9
— Arvonlisävero 13 527 14 266 14 971 4,9
tion verotulojen menetys on n. 500 milj. euroa, josta osa palautuu verotuloina takaisin kasvaneen yksityisen kulutuksen ansiosta.
Kotitalouksien kulutus muodostaa 60 % koko arvonlisäveron ve-ropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituote-käyttö ja investoinnit.
Valmisteverot
Valmisteveroja arvioidaan v. 2009 kertyvän yhteensä 5 129 milj.
euroa, mikä on 0,8 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu.
Valmisteverojen veropohjan kehitys on viime vuosina ollut varsin vakaata, eikä suuria muutoksia ennusteta myöskään vuodelle 2009.
Noin kaksi kolmasosaa valmisteveroista kertyy energiaveroista, joita arvioidaan kertyvän yhteensä 3 309 milj. euroa v. 2009. Ener-giaverokertymään sisältyy v. 2008 tehty veronpalautusten tekninen muutos, joka kasvattaa energiaverokertymää mutta samalla lisää energiaverojärjestelmän sisällä momentilta 28.91.41 maksettavien palautusten määrää.
Energiaveroista n. 75 % kertyy liikenteestä moottoribensiinin ja dieselöljyn verona ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotan-nosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu työ- ja elinkeinomi-nisteriön kanssa yhteistyössä laadittuun energiatuotteiden kulutus-ennusteeseen. Ennusteen mukaan moottoribensiinin kulutus alenee n. 2 % ja dieselöljyn kulutus kasvaa n. 2 % v. 2009. Sähkön kulu-tuksen ennustetaan laskevan n. 1 prosentin v. 2009.
Vuonna 2009 alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan kasvavan n. 3 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta, kun alkoholin verollisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 2 %.
Tupakkaveroa arvioidaan v. 2009 kertyvän 650 milj. euroa eli 6 % enemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2008. Tupakkaveroa eh-dotetaan korotettavaksi siten, että irtotupakan veroa korotettaisiin 25 % sekä savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa 10 %.
Korotuksen arvioidaan lisäävän tupakkaveron tuottoa n. 35 milj. eu-rolla. Tupakkatuotteiden verolliseen kulutukseen vaikuttaa lisäksi se, että Viron arvioidaan saavuttavan savukkeiden veron EU:n vä-himmäisverotason vuoden 2009 aikana, minkä myötä Suomen oike-us voimassaolevaan matkoike-ustajatuontikiintiöön päättyy. Tupakka-tuotteiden kokonaiskulutuksen arvioidaan vuonna 2009 alenevan 2½ %.
2007 2008 2009 2008—2009
tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Valmisteverot, milj. euroa 4 653 5 087 5 129 0,8
— Alkoholijuomavero 1 015 1 088 1 123 3,2
— Tupakkavero 624 611 650 6,4
— Energiaverot 2 938 3 339 3 309 -0,9
Muut verot ja veron-luonteiset tulot
Muita veroja ja veronluontoisia tuloja arvioidaan kertyvän 2 630 milj. euroa, ja niiden tuotto laskee 5,6 % vuodelle 2008 budjetoi-dusta. Autoveroa arvioidaan kertyvän 1 100 milj. euroa, mikä poh-jautuu arvioon n. 150 000 uuden henkilöauton myynnistä v. 2009.
Uusien henkilöautojen myynti on kasvanut kuluvana vuonna auto-veron kevennyksen vuoksi, mutta myyntimäärän arvioidaan laske-van v. 2009 patoutuneen kysynnän purkauduttua. Käytettyjen hen-kilöautojen tuonniksi arvioidaan n. 25 000 kappaletta.
4.3 Muiden tulojen arviot
Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 805 milj. euroa eli 1,0 % vuodelle 2008 budjetoitua vähemmän. Nettotuloiksi osakemyyn-neistä on arvioitu 400 milj. euroa. Euroopan unionilta saataviksi tu-loiksi arvioidaan 1 135 milj. euroa eli runsaat 14 % kuluvalle vuo-delle budjetoitua vähemmän. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan budjettitalouteen 1 418 milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 % vuotuisesta eläkemenosta. Veikkausvoit-tovaroja tuloutetaan budjettitalouteen runsaat 5 % enemmän ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa runsaat 3 % vähemmän kuin v. 2007.
2007 2008 2009 2008—2009 tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Muut verot ja
veron-luonteiset tulot, milj. euroa 2 844 2 787 2 630 -5,6
— Autovero 1 217 1 266 1 100 -13,1
2007 2008 2009 2008—2009 tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Sekalaiset tulot, milj. euroa 4 023 4 853 4 805 -1,0
— siirto valtion eläkerahastosta 4 1 337 1 418 6,0
— EU-tulot 1 273 1 328 1 135 -14,6
— nettotulot osakemyynneistä 863 400 400
-— valtion osuus veikkauksen ja
raha-arpajaisten voittovaroista 398 408 431 5,7
—
Raha-automaatti-yhdistyksen tuotto 409 421 407 -3,2
— muut 1 049 959 1 014 5,7
Korkotuloja ja voiton tuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 991 milj.
euroa, mikä on 15,2 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoi-tu. Korkotuloiksi arvioidaan 255 milj. euroa. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivit-täisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kerty-vistä koroista. Kassareservin arvioidaan v. 2009 olevan 4,75 mrd.
euroa ja keskituoton 3,75 %. Osinkotuloja arvioidaan kertyvän 1 350 milj. euroa ja valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvi-oidaan 196 milj. euroa.
5. Talousarvioesityksen