Tässä osiossa analysoin sekä määrällisin että laadullisin keinoin erityisen tylsää sekä mahdollisimman vähän tylsää matematiikan tuntia. Tunnit valitsin niiden kolmenkymmenen tunnin (kolme mittauskertaa, kymmenen ryhmää) joukosta, joilla oppilaat vastasivat tuntikyselyyn. Selvitin ryhmäkohtaiset keskiarvot oppilaiden vastauksista väittämään ”Minulla oli tunnilla tylsää”, jolloin tylsimmäksi tunniksi paljastui ryhmän numero seitsemän ensimmäinen tunti (R7T1) ja kiinnostavimmaksi tunniksi ryhmän kahdeksan toinen tunti (R8T2). Ryhmien keskiarvot ja keskihajonnat kaikilla tunneilla näkyvät liitteessä 4. Taulukossa 11 on esitetty oppilaiden vastausten keskiarvot tuntikyselyiden väittämiin tylsällä ja kiinnostavalla tunnilla. Oppilaiden vastausten lisäksi analysoin opettajien kuvauksia tunnin aiheesta, menetelmistä sekä tapahtumista. Analysoinnin pohjana käytin laadullisessa analyysissa tehtyä luokittelua (Liite 3), eli vertasin, ovatko esimerkkitunnit sellaisia, jollaisiksi oppilaat kuvailivat tylsän ja kiinnostavan tunnin avoimissa vastauksissaan.
TAULUKKO 11. Oppilaiden vastausten keskiarvot (M) ja keskihajonnat (SD) tuntikyselyn väittämiin tylsällä ja kiinnostavalla tunnilla
Tylsä tunti Kiinnostava tunti
M SD M SD
Minulla oli tunnilla tylsää 4.38 .92 2.64 1.39
Opin tunnilla käsiteltävän asian 4.00 1.51 4.71 .91
Tunnin aihe kiinnosti minua 3.50 1.31 3.07 1.44
Tunti oli yksitoikkoinen 4.38 .92 3.29 1.68
Tehtävät olivat minulle vaikeita 3.13 1.81 3.00 1.18
Tehtävät olivat minulle helppoja 3.38 1.30 3.93 1.21
Sain osallistua tunnilla toimintaan 4.63 1.41 4.57 1.02
Pidin opettajasta 5.50 .76 4.93 .73
Olisin tehnyt mieluummin jotain muuta 4.50 .93 4.00 1.47
Käsitelty asia oli minulle turha 3.25 1.17 3.00 1.62
Kognitiivinen lähestymisstrategia 4.63 1.30 3.86 1.79 Toiminnallinen lähestymisstrategia 2.38 1.41 1.36 .50
Kognitiivinen välttämisstrategia 4.50 .93 4.64 1.60
Toiminnallinen välttämisstrategia 4.13 1.25 3.71 1.90 Vaihteluväli 1–6, 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä
Tylsä matematiikan tunti
Erityisen tylsällä tunnilla kyselyyn vastasi kahdeksan oppilasta. Vain yksi heistä oli hieman eri mieltä väitteen ”Minulla oli tunnilla tylsää” kanssa, kun taas loput seitsemän vastasivat olevansa hieman samaa mieltä, samaa mieltä tai täysin samaa mieltä (Kuvio 2). Vastausten keskiarvo oli 4.38 ja keskihajonta .92. Tunti koettiin siis lähes poikkeuksetta ainakin hieman tylsäksi.
Kuvio 2. ”Minulla oli tunnilla tylsää”. Vastausten jakauma tylsällä tunnilla.
Opettajan vastausten perusteella tunnin aktiviteetteihin sisältyi läksyjen tarkastus sekä kokeen palautus. Tunnin mahdollisesta tylsyydestä opettaja kertoi näin:
Oppilaat ehkä kokivat tunnin tylsäksi, koska kävimme läpi koetta ja heidän piti korjata oikeat vastaukset kokeeseen. Myös koemenestys vaikuttaa mielialaan. Koe meni ehkä edellisiä kokeita hieman huonommin. Funktioiden kulku on myös aihealue, jonka oppilaat kokevat aika hankalana. (R7T1)
Analysoitavalla tunnilla tunnin aktiviteetit olivat tylsälle tunnin tyypillisesti melko perinteisiä, sillä tunnilla tarkastettiin läksyt ja käytiin läpi palautettua koetta. Oppilaat kokivatkin tunnin yksitoikkoiseksi (M=4.38, SD=.92). Oppilaiden tuli korjata oikeat vastaukset kokeeseen, mihin käytettiin suuri osa tunnista, eli myös tunnin ajankäyttö oli tylsälle tunnille ominaista. Opettajan kuvauksen perusteella tunnilla ei käytetty TVT-laitteita, mikä myös on tyypillistä tylsälle tunnille.
Oppitunnin tehtävissä tylsyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat tehtävien vaikeustaso ja laatu.
Keskimäärin oppilaat kokivat oppineensa tunnilla käsiteltävää asiaa ainakin hieman (M=4.00, SD=1.51), eikä tehtäviä koettu erityisen helpoiksi (M=3.38, SD=1.30) tai vaikeiksi (M=3.13, SD=1.81). Opettajan mukaan koe oli kuitenkin mennyt hieman tavallista huonommin ja aihealue oli oppilaiden tyypillisesti hankalaksi kokema, eli on mahdollista, että korjattavan kokeen vaikeustaso lisäsi oppitunnin tylsyyttä. Tylsälle tunnille tyypillisesti oppilaat eivät myöskään pitäneet aihetta kovin kiinnostavana (M=3.50, SD=1.31), mutta eivät erityisen turhanakaan (M=3.25, SD=1.17).
Tunnin toiminnan lisäksi luokan sosiaalinen ilmapiiri on yhteydessä oppitunnilla koettuun tylsyyteen. Oppilaiden vastausten perusteella tylsällä tunnilla ei saa jutella kavereiden kanssa ja tunnilla ei ole vapautta valita tekemisiään. Esimerkkitunnilla toiminta oli kontrolloitua, eli mahdollisuutta vaikuttamiseen ei juuri ollut. Oppilaat kuitenkin kokivat osallistuvansa toimintaan (M=4.63, SD=1.41), mikä ei kuitenkaan tehnyt tunnista kiinnostavaa. Tunnelma luokassa ei todennäköisesti ollut kovin iloinen, koska opettajan mukaan ”koemenestys vaikuttaa mielialaan” eikä koe ollut mennyt erityisen hyvin. Oppilaat olisivat myös mieluummin tehneet jotain muuta (M=4.50, SD=.93). Kuitenkin oppilaat vastasivat erittäin johdonmukaisesti pitävänsä opettajasta (M=5.50, SD=.76), eli tylsyys ei johtunut ainakaan opettajan negatiivisesta vaikutuksesta luokan ilmapiiriin.
Opettajan mukaan oppilaat olivat kenties pettyneitä huonommin menneestä kokeesta, mikä voi lisätä oppilaiden kokemusta tylsyydestä, sillä luokitteluni mukaan tunnilla koetut muut negatiiviset tunteet tekevät tunnista tylsemmän. Keskimäärin oppilaat yrittivät keskittyä tunnin aktiviteetteihin tylsyydestä huolimatta (M=4.63, SD=1.30), mutta käyttivät myös sekä kognitiivista (M=4.50, SD=.93) että toiminnallista (M=4.13, SD=1.25) välttämisstrategiaa.
Toiminnallista lähestymisstrategiaa ei sen sijaan juurikaan käytetty (M=2.38, SD=1.41).
Vastaukset täsmäävät tylsän tunnin kuvaukseen, sillä avoimissa vastauksissaan oppilaat kertoivat yrittävänsä keskittyä tuntiin vaikka se olisi kuinka tylsä, mutta harhautuvansa myös ajattelemaan ja puuhailemaan muuta.
Kiinnostava matematiikan tunti
Kiinnostavalla tunnilla vain kaksi oppilasta 14:stä oli samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väitteen ”Minulla oli tunnilla tylsää” kanssa. Loput 12 oppilasta olivat ainakin hieman eri mieltä väittämän kanssa (Kuvio 3). Vastausten keskiarvo oli 2.64 ja keskihajonta 1.40.
Keskimäärin oppilaat eivät siis pitäneet tuntia tylsänä.
Kuvio 3. ”Minulla oli tunnilla tylsää”. Vastausten jakauma kiinnostavalla tunnilla.
Opettajan mukaan tällä tunnilla opeteltiin uutta asiaa yhtälöpareista. Oppilaat ”seurasivat opetusta melko hyvin ja laskivat laskuja hyvin. Pyysivät myös apua jos tehtävä ei onnistunut”.
Opettajan pohdinta tylsyyden mahdollisista aiheuttajista tunnilla selittää osansa oppilaiden kiinnostuksesta:
Muuten perinteinen matematiikan tunti, mutta USA:n presidentin vaalien tulos oli juuri selviämässä ja aiheutti jännittyneisyyttä. Välillä oppilaat halusivat tarkistaa vaalitilanteen kännykällä, jolloin annoin luvan käyttää kännykkää. Melko rento matematiikan tunniksi, vaikka Trump valittiinkin presidentiksi. (R8T2)
Oppitunnilla opeteltiin uutta asiaa ja tehtiin oppikirjan tehtäviä, eli tunti oli melko perinteinen työtavoiltaan. Oppilaat liittivät nämä työtavat vastauksissaan tylsään tuntiin, ja kaipasivat
0 1 2 3 4 5 6 7
Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä
Samaa mieltä Täysin samaa mieltä
R8T2
kiinnostavalta tunnilta monipuolisempia menetelmiä, mutta eivät kuitenkaan kokeneet tätä esimerkkituntia tylsäksi tai yksitoikkoiseksi (M=3.29, SD=1.68) perinteisyydestä huolimatta.
Omien puhelinten käyttö oli sallittua mielenkiintoisten poliittisten tapahtumien vuoksi, mikä saattoi vähentää oppilaiden kokemaa tylsyyttä, koska he liittävät TVT:n käytön kiinnostavaan matematiikan tuntiin. Aikaa tehtävien tekemiseen oli riittävästi, eli ajankäyttö ei aiheuttanut kokemusta tylsyydestä.
Tehtävät koettiin enemmän helpoiksi (M=3.93, SD=1.21) kuin vaikeiksi (M=3.00, SD=1.18), ja oppilaat kokivat oppineensa käsitellyn asian (M=4.71, SD=.91). Tehtävien vaikeustaso oli siis suurimmalle osalle sopiva, mikä on tyypillistä kiinnostavalle tunnille. Tunnin aihetta ei pidetty kovin kiinnostavana (M=3.07, SD=1.44) mutta sitä ei koettu myöskään turhaksi (M=3.00, SD=1.62) vaikka oppilaat olisivatkin mieluummin tehneet jotain muuta (M=4.00, SD=1.47).
Tunnilla opeteltiin kuitenkin uutta asiaa, minkä vuoksi tehtävät eivät kenties olleet oppilaiden mielestä niin tylsiä. Opettajan mukaan oppilaat kysyivät myös apua kun sitä tarvitsivat. Avun saaminen onkin oppilaiden mielestä tärkeää tunnin tylsyyden estämiseksi, joten heidän oma aktiivisuutensa avun kysyjinä on voinut vähentää heidän kokemaansa tylsyyttä.
Oppilailla kokivat saavansa osallistua tunnilla toimintaan (M=4.57, SD=1.02) ja heillä oli tunnilla vapautta. Oppilaat saivat esimerkiksi tarkistaa vaalitilanteen puhelimillaan ja vastaustensa perusteella myös puuhailivat välillä muuta kuin matematiikkaa eli käyttivät toiminnallista välttämisstrategiaa (M=3.71, SD=1.90). Myös opettaja kuvaili tuntia rennoksi.
Tunti vastaa siis myös ilmapiiriltään oppilaiden kuvausta kiinnostavasta tunnista, jolla tekeminen on vapaampaa. Ilmapiiri oli vaaleista jännittynyt, mikä saattoi parantaa oppilaiden mielialaa ja tehdä oppitunnista kiinnostavamman. Oppilaat myös pitivät opettajasta (M=4.93, SD=.73).
Opettajan mukaan oppilaat olivat tunnilla jännittyneitä vaaleista, eli oppilaat eivät todennäköisesti kokeneet itseään ainakaan väsyneiksi. Suurin osa oppilaista jaksoi keskittyä myös opetettavaan asiaan eli käytti kognitiivista lähestymisstrategiaa (M=3.86, SD=1.79), vaikka yleistä olikin ajatella välillä muitakin asioita eli käyttää kognitiivista välttämisstrategiaa (M=4.64, SD=1.60). Muiden asioiden ajatteleminen on kuitenkin hyvin ymmärrettävää, koska
maailman poliittiset tapahtumat olivat tunnilla oppilaiden ajatuksissa. Toiminnallisen lähestymisstrategian käyttö oli tälläkin tunnilla erittäin vähäistä (M=1.36, SD=.50).
5 POHDINTA
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä yläkouluikäisten oppilaiden kokemaan akateemiseen tylsyyteen matematiikan oppitunneilla. Selvitin tutkimuksessani tylsyyteen yhteydessä olevia tekijöitä, tylsän ja kiinnostavan oppitunnin piirteitä sekä analysoin esimerkkitunteja ja vertailin niiden tylsyyttä. Tulokset antoivat osviittaa siitä, että aiemmat tutkimustulokset akateemisesta tylsyydestä pätevät melko hyvin myös suomalaisessa koulussa.
Tässä luvussa kokoan yhteen keskeisimmät tutkimustulokset ja pohdin niiden merkitystä.
Arvioin lisäksi tutkimuksen luotettavuutta ja esitän jatkotutkimusehdotuksia