Työvoimapolitiikan toimeenpano Työttömyyden vähentäminen edellyttää

toimen-piteitä, jotka luovat pysyviä oikeita työpaik-koja. Tämän vuoksi talouskasvua on tuettava, työelämän rakenteita on muutettava sekä työvoi-mahallinnon palveluita on tehostettava. Aktii-vista työvoimapolitiikkaa tarvitaan työttömyy-den ongelmien lieventämiseksi, mutta nykyinen työvoimapolitiikka ei ole täysin onnistunut teh-tävässään.

Erityisesti pitkään jatkunutta rakennetyöttö-myyttä ei ole aktiivisen työvoimapolitiikan toi-menpitein kyetty oleellisesti vähentämään.

Työllistämistoimin on vain hetkellisesti pystyt-ty keskeyttämään pystyt-työttömyys, mutta tukikauden jälkeen ei työllistetylle tai ammatillisen aikuis-koulutuksen kurssin käyneelle ole löytynyt töitä avoimilta työmarkkinoilta. Selvitysten mukaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallis-tuneen työllistymisen todennäköisyys ei ole kor-keampi kuin työttömien, jotka vastaaviin toi-miin eivät ole osallistuneet. Usein työvoima-poliittisiin toimiin osallistuminen jopa ehkäisee työllistymistä. Tästä huolimatta aktiivitoimen-piteisiin osallistuvien määrää suhteessa työttö-mien määrään (ns. aktivointiaste) ollaan vuodel-le 2005 jälvuodel-leen nostamassa vuoden 2004 tasosta.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitet-tyjä määrärahoja on edellä olevan perusteella syytä vähentää. Määräraha käytetään budjetin muissa pääluokissa siten, että sillä luodaan edel-lytyksiä talouden kasvulle ja oikeiden pysyvien työpaikkojen syntymiselle.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomää-räraha)

Määrärahaa käytetään koulutustukien ja yllä-pitokorvausten maksamiseen työvoimapoliitti-seen aikuiskoulutuktyövoimapoliitti-seen osallistuville. Momen-tille 34.06.51 esitetyn muutoksen myötä myös tälle momentille osoitettavien määrärahojen tar-ve vähenee.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.50 vähennetään 7 000 000 euroa.

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Määrärahaa käytetään mm. ammatilliseen työ-voimakoulutukseen, valmentavaan työvoima-koulutukseen sekä tukityöllistämiseen. Edellä esitetyn mukaisesti näihin toimenpiteisiin esitet-tyä määrärahaa tulee vähentää 19 miljoonalla eurolla. 15 miljoonaa euroa siirretään

momen-teille 33.32.30 ja 29.40.30 sosiaali- ja terveys-toimen sekä opetusterveys-toimen määräaikaisten työ-suhteiden ja virkojen vakinaistamiseen. Peruste-luja siirrolle on esitetty tässä vastalauseessa myös yllämainittujen momenttien perusteluissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.51 vähennetään 34 000 000 euroa siten, että 10 000 000 euroa siirretään momentille 33.32.30 ja 5 000 000 euroa siirretään momentille 29.40.30 käytettäväksi määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa sekä ope-tus- ja kulttuuritoimessa.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Tästä määrärahasta maksetaan ylläpitokorvaus-ta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistu-valle sekä täysi työmarkkinatuki työvoimapoliit-tiseen toimenpiteeseen osallistuvalle, jolle muu-toin maksettaisiin työnmarkkinatuki tarvehar-kinnasta johtuen alennettuna. Koska työvoima-poliittisiin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa vähennetään, on myös tälle momentille osoitet-tua määrärahaa perustelosoitet-tua vähentää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.52 vähennetään 6 000 000 euroa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN-NONALA

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomää-räraha 3 v)

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen toi-menpiteistä Itämeren suojelemiseksi. Keskeise-nä tavoitteena on Itämeren hyvän ekologisen ti-lan saavuttaminen. Lukuisista toimenpiteistä

huolimatta Suomen rannikkovesien ravinne-pitoisuudet sekä fosforin että typen osalta ovat edelleen kasvaneet, mikä on aiheuttanut rannik-kovesien rehevöitymisen lisääntymisen. Rehe-vöitymisen seurauksena levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja pohja-alueiden hapettomat alueet laajentuneet. Koska rannikkovesien ve-den vaihtuvuus on huono, ainoa keino tilanteen parantamiseksi on paikallisen ulkoisen kuormi-tuksen vähentäminen.

Suomen rannikkovesillä ja saaristossa liik-kuu vilkkaimpana lomakautena tuhansia vapaa-ajan veneitä, joiden varustetaso vastaa kesähuvi-loiden varustetasoa. Näiden veneiden käymälä-jätevedet, jotka määrältään vastaavat pienen taa-jaman käsittelemättömiä jätevesiä, kuormittavat puhdistamattomina Suomen rannikkovesiä. Kun tämä ravinnekuormitus tulee vielä kesäkautena, jolloin levien ja muun vesikasvillisuuden kasvu-olosuhteet ovat optimaaliset ja ravinteet heti käytettävissä, kuormituksella on merkittävä vai-kutus Suomen rannikkovesien tilaan.

Vuoden 2005 alusta vapaa-ajan veneiden käy-mäläjätevesien mereen laskeminen on periaat-teessa kiellettyä, ja ne tulisi tyhjentää satamissa sijaitseviin vastaanottopisteisiin. Käytännössä tilanne on kuitenkin sellainen, että läheskään kaikissa satamissa vastaanottopisteitä ei ole tai niiden määrä ei ole riittävä satamien venepaik-kamäärään nähden. Syynä tähän on satamien puutteellinen infrastruktuuri ja tarvittavien investointien kalleus. Jotta vapaa-ajan veneistä aiheutuvaa kuormitusta voitaisiin tehokkaasti vähentää, valtion tulisi suunnata lähivuosina investointitukea satamien ylläpitäjille, jotta suunniteltu vastaanottoverkko voitaisiin mah-dollisimman pikaisesti toteuttaa. Tämä olisi sel-keä toimenpide valtioneuvoston hyväksymän Suomen Itämeren suojeluohjelman toteuttami-seksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloittee-seen TAA 809/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan li-säyksenä 250 000 euroa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vesistöt ovat merkittävä osa monipuolista luon-toamme. Niiden tilasta on pidettävä nykyistä parempaa huolta. Vaikka Suomen vesien laatu on kehittynytkin suotuisasti viime vuosikymme-ninä, niin esimerkiksi loppukesän sateista johtu-neet tulvat osoittivat jälleen kerran, että vesistö-jen suojelemisessa on vielä paljon parannetta-vaa.

Momentin 35.10.77 määrärahalla rahoitetaan yhteisrahoitteisina ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantu-neiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnos-tuksia ja muita ympäristötöitä. Valtiovarain-valiokunta lisää mietinnössään määrärahaa 2,5 miljoonalla eurolla. Ympäristövaliokunnan val-tion talousarvioesityksestä antamassa lausun-nossa lisämäärärahan tarpeeksi katsottiin 5 mil-joonaa euroa. Ympäristövaliokunnan mukaan ympäristötöiden määrärahan nykytaso on täysin riittämätön, sillä sekä perusteltujen siirtoviemä-rihankkeiden että kiireellisten pilaantuneiden alueiden kunnostustarpeiden määrä on osoitet-tuihin resursseihin verrattuna moninkertainen.

Itämeren ja sisävesien suojelun tehostaminen edellyttää uusien siirtoviemärien rakentamista, sillä Suomesta peräisin olevan Itämeren kuormi-tuksen vähentäminen on mahdollista vain haja-kuormitusta vähentämällä. Ympäristökeskusten mukaan vuosina 2005—2008 ympäristötyömää-rärahoja tarvittaisiin vuosittain noin 10 miljoo-naa euroa lähes 50 siirtoviemärihankkeen toteut-tamiseen. Suomessa on yli 20 000 mahdollisesti pilaantunutta aluetta. Näiden alueiden kunnosta-misesta aiheutuvien kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan seuraavan 20 vuoden aikana 1—1,2 miljardiin euroon. Kiireellisesti puhdis-tuksen tarpeessa on ympäristövaliokunnan mu-kaan ainakin 250 hanketta, joiden toteuttaminen edellyttäisi valtiolta 7,5 miljoonan euron vuosit-taista panostusta.

Kokoomuksen kantana on, että ympäristötöi-den aikataulua onkin syytä nykyisestään nopeut-taa eritoten jätevesitöiden osalta. Tämän vuoksi esitämme kahden miljoonan euron lisäystä ym-päristötöihin varattuun määrärahaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloittee-seen TAA 1069/2004 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan li-säyksenä 2 000 000 euroa.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

01. Tulon ja varallisuuden perusteella