Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan perimmäisenä tarkoituksena on edistää suoma-laisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Avustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestö-jen toimintaa, hankkeita ja projekteja. Vuosit-tain avustuksia saa yli 1 000 järjestöä. Raha-au-tomaattiyhdistyksen tuottoa käytetään ensi vuonna noin 423 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustuksiin tullaan osoittamaan talousarvioesityksessä mainitun 313 miljoonan euron sijasta 305 miljoonaa eu-roa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa alettiin lamavuosina käyttää osittain myös niihin

tehtä-viin, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti valtion vas-tuulle ja jotka oli aiemmin katettu valtion varois-ta. Raha-automaattiyhdistyksen varoja on viime vuosina osoitettu Valtiokonttorille käytettäväk-si sotainvalidien, rintamaveteraanien ja eräiden muiden ryhmien kuntoutukseen. Ensi vuonna Valtiokonttorin käyttöön osoitetaan noin 110 miljoonaa euroa. Määräraha on korotettu aiem-piin vuosiin verrattuna noin 12 miljoonalla eurolla, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdolli-suus vuosittaiseen kuntoutukseen.

Valiokunta pitää hyvänä ja perusteltuna sitä, että Raha-automaattiyhdistyksen tuoton avulla

on voitu huolehtia veteraanien kuntoutuksesta.

On myös erittäin myönteistä, että ensi vuodesta lähtien kaikilla veteraaneilla on vuosittain mah-dollisuus päästä kuntoutukseen.

Veteraanikuntoutuksen määrärahatarve vähe-nee lähivuosina. Valiokunta korostaa jo tässä vaiheessa sitä, että jatkossa Raha-automaatti-yhdistyksen tuottoa tulee asteittain palauttaa sosiaali- ja terveysjärjestöille väestön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on tärkeää myös siitä syystä, että järjestöjen rahoitus uhkaa vähentyä Raha-automaattiyhdis-tyksen tuoton pienentyessä.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 51. (34.06.29) Työllistämis-, koulutus- ja eri-tyistoimet (kiinteä määräraha)

Hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoit-teena on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennes-sä; myös työllisyysaste pyritään nostamaan 75 prosenttiin. Tulopoliittisen sopimuksen ja sii-hen liittyvien ratkaisujen on arvioitu parantavan työllisyyttä siten, että työllisyysaste nousisi 68,6 prosenttiin, mikä tarkoittaisi noin 40 000 uuden työpaikan syntymistä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kausitasoitus huomioon ottaen lokakuussa 2004 oli 6 000 työpaikkaa enemmän kuin huhtikuussa 2003. Lokakuun kausivaihtelusta tasoitettu työl-lisyysaste oli 67,4 prosenttia. Alkuperäisten työllisyystavoitteiden toteutuminen ei näytä rea-listiselta. Tavoite oli alun perinkin varsin vaati-va, ja työllisyystilanteessa on myös tapahtunut paljon muutoksia, teollisuuden toimintoja on siirretty halvan työvoiman maihin ja työvoimaa on irtisanottu ja lomautettu. Työministeriön me-nokehykset on kuitenkin laadittu sille oletta-mukselle, että työllisyydenhoitoon osoitettavien määrärahojen tasoa voidaan laskea kehyskau-den loppua kohkehyskau-den.

Ensi vuoden talousarvioesitys lähtee siitä, että työttömyyden oletetaan laskevan kuluvan vuoden 8,8 prosentista 8,5 prosenttiin, jolloin työttömien määrä olisi keskimäärin 272 000 henkilöä. Työvoimapoliittisiin toimiin osoitettu määräraha alenee 34,4 miljoonalla eurolla, vä-hennys kohdistetaan erityisesti palkkaperustei-seen työllistämipalkkaperustei-seen ja investointeihin. Aktiivi-toimenpiteiden piiriin pyritään kuitenkin saa-maan aiempaa suurempi osuus työttömistä eli noin 33 prosenttia, kun kuluvana vuonna akti-vointiprosentti oli 32,7.

Valiokunta pitää aktivointitavoitteen nosta-mista tärkeänä. Valiokunta korostaa sitä, että toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja että voimavaroja suunnataan erityisesti sellaisiin toi-menpiteisiin, jotka edesauttavat työllistymistä.

Yhteiskunnan muutosten myötä työpaikkoja syntyy ja katoaa nopeasti. Työelämän muutok-set ja tarpeet tulee ottaa aiempaa paremmin huo-mioon myös koulutuksessa, jonka tulee painot-tua aidosti työllistävään koulutukseen. Valio-kunnan mielestä työllisyyskoulutuksen paino-pistettä on perusteltua siirtää sellaiseen koulu-tukseen, joka tähtää tutkintoon ja joka järjeste-tään pääosin oppilaitosten toimesta.

Valiokunta pitää hyvänä sitä, että ensi vuo-den alussa laajennetaan starttirahan käyttöä ko-keiluluonteisesti siten, että vuosina 2005 ja 2006 starttirahaa voidaan myöntää ilman työttömyys-edellytystä. Starttirahajärjestelmän vaikutta-vuus on korkea, työttömien osuus kolme kuu-kautta toimenpiteen päättymisen jälkeen on ol-lut noin 5 prosenttia. Tehtyjen selvitysten mu-kaan starttirahalla aloittaneet yritykset ovat muutoinkin menestyneet hyvin, sillä niistä on toiminnassa vielä viiden vuoden kuluttua perus-tamisesta 80 prosenttia, kun vastaava luku mui-den yritysten kohdalla on 57 prosenttia.

Valiokunta viittaa myös hiljattain valmistu-neeseen Suomi maailmantaloudessa -selvityk-seen, jossa haettiin vastausta siihen, miten suo-malainen työ ja tuotanto menestyvät käynnissä olevassa maailmantalouden murroksessa. Lop-puraportissa esitetään Suomen vahvuuksiin poh-jautuva strategia suomalaisen työn ja tuotannon menestyksen varmistamiseksi kovenevan kilpai-lun oloissa. Strategian ytimenä on osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen. Selvityksessä arvioi-daan muun muassa aikuiskoulutusjärjestelmää, johon liittyvät tehtävät kuuluvat osittain opetus-ministeriölle ja osittain työopetus-ministeriölle.

Selvi-tyksen mukaan aikuiskoulutuksen toimintakent-tä on kirjava ja organisaatio hajanainen. Eri hal-linnonalojen alueelliset organisaatiot voivat teh-dä päällekkäistä ja kilpailevaa työtä, mikä on te-hoton ja epätaloudellinen ratkaisu.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työ-voimakoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita arvioidaan edellä mainitun selvityksen pohjalta.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota nuorten työllistämiseen. Työllisyysohjelman mukaan kaikille nuorille tarjotaan koulutus-, työharjoit-telu- tai työpajatoimenpiteet kolmen työttö-myyskuukauden jälkeen. Nuorten yhteiskuntata-kuun toimeenpano alkaa täysimittaisesti koko maassa vuoden 2005 alussa. Valiokunta koros-taa sitä, että nuorille tarjottavan toiminnan tulee olla mielekästä ja sellaista, että se edistää työl-listymistä.

Työllisyysmäärärahojen käyttöä ja riittävyyt-tä on myös seurattava aktiivisesti. Mikäli työlli-syyskehitys jatkuu heikkona, on jatkossa myös tarpeen arvioida uudelleen määrärahakehyksen tasoa.

Pitkäaikaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömyy-den kehitys on ollut suhteellisen hyvä talouPitkäaikaistyöttömyy-den hitaaseen kasvuun nähden, ja pitkäaikaistyöttö-mien määrä on vähentynyt usean vuoden ajan.

Viime kuukausina pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin alkanut hieman nousta ja kasvu on kohdistunut vanhempiin ikäluokkiin.

Hallituksen työllisyysohjelmaan kuuluvaa julkisen työvoimapalvelun rakenteellista uudis-tusta on tarkoitus jatkaa vuonna 2005. Vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit eriytetään työ-voiman palvelukeskuksiin. Niiden toiminnan ydin on hallintosektorit ylittävä asiakkaiden pal-velu, jolloin asiakkaita pystytään palvelemaan yhdeltä luukulta moniammatillisen yhteistyön avulla.

Valiokunta pitää palvelukeskusten perusta-mista erittäin tärkeänä ja hyvänä keinona paran-taa kaikkein vaikeimmin työllistettävien ase-maa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että palve-lukeskuksille turvataan niiden tarvitsemat resurssit. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että

palvelukeskuksissa on riittävästi asiantuntevia sosiaalityöntekijöitä ja että palvelukeskusten asiakkaat saavat tarvittavat terveyspalvelut.

Myös päihdehuollon palvelut tulee saattaa tar-vetta vastaavalle tasolle.

Valiokunta pitää myös hyvänä, että pitkä-aikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläkkeelle siirtymisen arviointia jatketaan kai-kissa työvoimatoimistoissa. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana tehdään työnhakijoille noin 6 000 työkunnon selvitystä. Jo tehtyjen päätös-ten perusteella ensi vuoden alusta pääsee eläke-tuen piiriin noin 3 900 ikääntynyttä pitkäaikais-työtöntä.

Sosiaaliset yritykset ja vajaakuntoisten työllistä-minen. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö, jon-ka tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Työminis-teriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekis-teriin on tähän mennessä hyväksytty 11 sosiaa-lista yritystä. Nämä yritykset työllistivät rekiste-röintihetkellään 204 henkilöä, joista 61 oli va-jaakuntoisia ja 31 pitkäaikaistyöttömiä.

Sosiaalisten yritysten perustaminen ei ole toistaiseksi lähtenyt käyntiin siinä laajuudessa kuin lakia säädettäessä toivottiin. Tarve luoda sosiaalisten yritysten avulla vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille soveltuvia työpaikkoja on kuitenkin palvelukeskusten perustamisen myötä entisestään korostunut. Valiokunta pitää tärkeä-nä, että sosiaalisten yritysten perustamismahdol-lisuuksia koskevaa tiedotusta tehostetaan ja että yritysten syntymistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan viranomaistoimin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös va-jaakuntoisten työllistämiseen. Sosiaaliset yri-tykset voivat jossakin määrin työllistää va-jaakuntoisia, mutta eivät riittävästi. Vammais-ten ja vajaakuntoisVammais-ten työllistämisen edistämi-nen edellyttää eri hallinnonalojen toimivaa yh-teistyötä. Työhallinnon ohella tärkeitä toimijoi-ta ovat kunnat, sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä työpaikkoja tarjoavat yritykset. Työllistä-minen edellyttää myös työelämän ja kuntoutuk-sen yhdistämistä ja yksilöllisiä

palvelukokonai-suuksia. Valiokunta toteaa, että vajaakuntoisten työllistäminen on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta myös työllisyysasteen nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Työttömien yhdistysten toiminnan tukeminen.

Työttömien yhdistyksiä toimii 185 paikkakun-nalla. Ne työllistivät vuonna 2003 noin 4 900 työtöntä, joista useat olivat kaikkein vaikeim-min työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä. Yhdis-tysten toimintaa tuetaan omatoimisuusavustuk-sin, joihin talousarvioesityksen mukaan osoite-taan noin 3,3 miljoonaa euroa. Valiokunnan saa-man selvityksen mukaan avustus on kuitenkin riittämätön eikä se anna kaikille yhdistyksille mahdollisuutta vakinaisen toiminnanohjaajan palkkaamiseen.

Yhdistykset toimivat hyvin eri tavalla ja nii-den saamat avustukset ovat myös hyvin erilai-sia. Alueelliset TE-keskukset päättävät avustuk-sen myöntämisestä ja päätökset perustuvat muun muassa valtioneuvoston asetukseen eräiden työl-lisyysmäärärahojen käytöstä. Avustusta voi-daan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle ja eräissä tapauksissa myös osuuskunnalle, jonka toimintaan kuuluu oma-aloitteisuuteen perustu-van työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukeminen.

Työministeriöstä saadun tiedon mukaan oma-toimisuusavustukseen tarkoitettuja määrärahoja voidaan vuoden 2005 aikana tarkistaa momentin kokonaismäärärahan puitteissa, mikäli perustel-tuja lisätarpeita voidaan osoittaa. Työministe-riössä selvitetään myös parhaillaan omatoimi-suusavustuksen käyttöä ja avustusjärjestelmän kehittämistarpeita.

Valiokunta toteaa, että työttömien yhdistyk-set tekevät merkittävää ja arvokasta työtä työttö-mien elämäntilanteen helpottamiseksi ja

toimin-nalla on erityisen suuri merkitys pitkäaikaistyöt-tömien kohdalla. Yhdistysten toiminnan kehittä-minen on tärkeää myös siinä mielessä, että nii-den piirissä syntyneistä toiminnoista voi jatkos-sa kehittyä sosiaalisia yrityksiä. Selvitystyön valmistuttua mahdollista lisäresurssien tarvetta tulee arvioida vuoden 2006 talousarvion yhtey-dessä.

99. Työministeriön hallinnonalan muut