Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveyden- terveyden-huolto

Kuntataloutta on jo käsitelty mietinnön yleispe-rusteluissa sekä luvun 26.97 (Avustukset kunnil-le) yhteydessä. Valiokunta korostaa tässä yhtey-dessä vielä sitä, että kuntien menojen kasvu liit-tyy nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden aiheuttamien kustannusten voimakkaaseen kas-vuun. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen li-sää ainakin alkuvaiheessa kuntien menoja tuntu-vasti. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoi-don ja sosiaalitoimen menojen ennustetaan kas-vavan lähitulevaisuudessa 7—8 prosenttia. Jois-sakin kunnissa menojen kasvu voi olla sitäkin suurempaa. Tähän nähden menojen kokonais-kasvun pitäminen neljässä prosentissa voi osoit-tautua ongelmalliseksi, etenkin jos toimintoja te-hostamalla ei saavuteta kustannussäästöjä. Kos-ka kuntien tehtäväkenttään kohdistuu voimak-kaita paineita erityisesti vuonna 2005, on erit-täin tärkeää, että valtion ja kuntien välisen kus-tannustenjaon tarkistuksia on muutettu selvästi etupainotteisemmiksi.

Valiokunta viittaa myös siihen, mitä perus-palveluohjelmasta ja -budjetista on lausuttu mie-tinnön yleisperusteluissa.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyden-huollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Omaishoito. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen laatima ehdotus omaishoidon tuen kokonaisuudistuksesta val-mistui maaliskuussa 2004. Ehdotus sisältää 16 omaishoidon kehittämistehtävää, jotka toteutet-taisiin tämän ja seuraavan hallituskauden aika-na. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot ja laa-dittu lausuntoyhteenveto. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön mukaan tiukka määrärahakehys ei kui-tenkaan tässä vaiheessa anna mahdollisuutta eh-dotusten toteuttamiseen.

Omaishoidon asema on jossakin määrin vah-vistunut, sillä saadun selvityksen mukaan kun-tien omaishoidon tukeen osoittamat määrärahat ovat kasvaneet ja omaishoidon tukea myönne-tään lähes kaikissa kunnissa. Omaishoidon laki-sääteisen vapaan sijaishoitomaksua on kohtuul-listettu 1.10.2004 lukien. Myös Raha-automaat-tiyhdistyksen myöntämillä avustuksilla tuetaan omaishoitajien toimintakykyä ja jaksamista.

Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen huo-mattavia, ja omaishoitajat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa.

Valiokunta pitää selvitysmiehen ehdotusta hyvänä pohjana omaishoidon kehittämiselle.

Omaishoidon aseman vahvistuminen ehdotettu-jen tavoitteiden mukaisesti edellyttää kuitenkin erittäin merkittävää uudistustyötä sekä selkeitä taloudellisia lisäresursseja. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että omaishoidon uudistuksen toteuttamiseksi laaditaan selkeä aikataulu sekä konkreettinen toimenpideohjelma, jonka vaati-mat resurssit otetaan huomioon valmisteltaessa seuraavaa määrärahakehystä. Valiokunta koros-taa etenkin sellaisten kriteereiden laatimista, joilla turvataan omaishoidon tuen valtakunnalli-nen yhtenäisyys sekä omaishoitajien tasa-arvoi-nen asema asuinpaikkakunnasta ja kunnan talou-dellisesta tilanteesta riippumatta.

Kansallinen terveyshanke. Ensi vuoden maalis-kuussa astuu voimaan koko terveyshankkeen kannalta keskeinen uudistus, jolla turvataan hoi-don saatavuus ja hoihoi-don järjestäminen laissa

määrättyjen enimmäisaikojen puitteissa. Vaikka kyse ei olekaan kunnille annetusta uudesta tehtä-västä, uudistus lisää alkuvaiheessa kuntien kus-tannuksia terveyspalvelujen järjestämisessä.

Uudistuksen toteuttamiseen liittyvät haasteet ovat eri kunnissa hyvin erilaisia ja myös kustan-nuksissa tulee olemaan kuntakohtaisia eroja.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö-kustannusten valtionosuutta lisätään ensi vuon-na 0,80 prosenttiyksiköllä, josta pääosa liittyy kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoit-teiden toteuttamiseen. Terveyshankkeen toteut-tamiseen tarkoitettu valtionosuuksien korotus tuo kuntatalouteen lisäystä 75 miljoonaa euroa.

Uudistus muuttaa voimakkaasti terveyden-huollon toimintaa ja sen sisältöä, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä arvioimaan. Selvää on kuitenkin se, että uudistuksen kustannusvaiku-tukset asettavat erittäin suuren haasteen kuntien taloudelle ja lisärahoituksen tarve on ilmeinen.

Myös henkilöresurssien riittävyyteen voi liittyä ongelmia. Onkin tärkeää, että kuntien tilannetta seurataan ja että rahoituksen riittävyyttä arvioi-daan tarvittaessa uudelleen.

Sosiaalialan kehittämishanke. Vuosille 2003—

2007 hyväksytyn sosiaalialan kehittämishank-keen keskeisiä kehittämisalueita ovat muun muassa sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laa-dun turvaaminen, palvelurakenteen ja toiminto-jen kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja työ-olojen kehittäminen sekä sosiaalialan rahoituk-sen ja voimavarojen turvaaminen. Hanke koos-tuu yli 20 osahankkeesta. Vuonna 2005 on tarkoitus toteuttaa asteittain palvelutarpeen ar-viointiin pääsy vanhustenhuollossa, lakisääteis-tää täydennyskoulutus ja jatkaa seudullisten pal-velurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä.

Valiokunta pitää tärkeänä hankkeen määrätie-toista etenemistä ja korostaa erityisesti sosiaali-työn toimintamahdollisuuksien vahvistamista.

On myös tärkeää huolehtia siitä, että sosiaa-lialan henkilöstön täydennyskoulutukseen sekä muihin keskeisiin kehittämisalueisiin osoitetaan tarvittava rahoitus.

Köyhyys ja syrjäytyminen. Sosiaali- ja terveys-valiokunta on valtiovarainvaliokunnalle anta-massaan lausunnossa StVL 13/2004 vp käsitel-lyt laajasti köyhyyteen ja syrjäytymiseen liitty-viä kysymyksiä. Valtiovarainvaliokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esi-tettyyn ja kiinnittää erityisesti huomiota pitkä-aikaistyöttömien perustoimeentulon kehittämi-seen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työminis-teriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkäaikais-työttömien perustoimeentulo on tarkoituksen-mukaista järjestää ja miten etuuksien korotukset vaikuttavat kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskun-nalle aiheutuviin kustannuksiin. Toimeentulo-tukea saavien asemaa voitaisiin myös parantaa arvioimalla uudelleen toimeentulotuen määrään alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuun tarpeellisuutta.

Valiokunta pitää myös erittäin tärkeinä kaik-kia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan köy-hien lapsiperheiden asemaa. Ensi vuonna koro-tetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärää sekä lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta makset-tavaa hoitorahaa. Näillä toimilla voidaan jossa-kin määrin vähentää lapsiperheiden köyhyyttä ja riippuvuutta toimeentulotuesta. Osalle lapsiper-heistä köyhyydestä on valitettavasti tullut jo var-sin pysyvä ongelma ja tilanteen parantuminen edellyttää myös jatkossa erittäin määrätietoisia toimenpiteitä.

Hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden ta-loudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaisselvi-tys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulo-jen, palveluiden, maksutulo-jen, verojen ja perheva-paiden yhteisvaikutukset. Valiokunta kiirehtii selvityksen laatimista. Valiokunta viittaa kulu-van vuoden talousarviota koskevaan mietintöön-sä ja korostaa edelleen toimeentulotukea saa-vien lapsiperheiden aseman parantamista.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleispe-rusteluihin sisältyvään lausumaan ja pitää tär-keänä, että hallitus ryhtyy keväällä 2005 toimen-piteisiin vähävaraisimpien kansalaisten elämän-tilanteen helpottamiseksi.

Momentin määräraha. Momentille lisätään 23 100 000 euroa. Lisäys johtuu eduskunnan te-kemistä muutoksista valtion ja kuntien kustan-nustenjaon tarkistukseen (HE 181/2004 vp — HaVM 23/2004 vp).

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 673 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoi-mintaan (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan noin 38 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 10,7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta pienempi. Määrärahasta on vä-hennetty 2,7 miljoonaa euroa käytettäväksi työ-terveyslääkäreiden erikoislääkärikoulutukseen ja 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkäri-koulutukseen.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaises-ti tutkimustoimintaan tarkoitetusta valmukaises-tion kor-vauksesta siirrettiin 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kus-tannuksiin myös vuosina 2003 ja 2004. Näin py-rittiin edistämään lääkäreiden siirtymistä kliini-seen työhön terveyskeskuksiin ja muihin sairaa-loihin lievittämään lääkäripulaa. Siirtoa ei tehdä enää vuonna 2006.

Saadun selvityksen mukaan tutkimustoimin-taan osoitetun korvauksen reaalitaso on pudon-nut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 prosentilla. Samanaikaisesti sekä tutkimustoi-minnan tuotos että volyymi ovat lisääntyneet merkittävästi. Valtion suorittaman korvauksen pienentyessä kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun yliopisto-tasoisen terveystieteellisen tutkimuksen ja myös lääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen aihe-uttamista kustannuksista. Näin siitä huolimatta, että toimintojen kustannusvastuu on valtiolla.

Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat myös joutuneet muita sairaanhoitopiirejä yllä-pitäviä kuntia huonompaan asemaan.

Valiokunta pitää sinänsä hyvänä sitä, että lää-käri- ja hammaslääkärikoulutukseen on suunnat-tu lisäresursseja. Valiokunta on kuitenkin

huo-lissaan tutkimustoiminnan tulevaisuudesta. Va-liokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että valtionosuuden näin tuntuva pienentyminen vaikeuttaa merkittävästi tutkimustoimintaa.

Joissakin yksiköissä vaarana voi olla kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen loppuminen. Esi-merkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito-piirissä määrärahojen aleneminen on johtamas-sa kanjohtamas-sainvälisten syöpätutkimushankkeiden päättymiseen ja henkilökunnan irtisanomisiin.

Rahoituksen riittävyyttä on arvioitu sosiaali-ja terveysalan tutkimus- sosiaali-ja kehittämiskeskuksen hiljattain valmistuneessa selvityksessä. Sen mu-kaan erityisvaltionosuus ei kata tutkimuksesta eikä myöskään opetuksesta aiheutuneita kustan-nuksia. Mikäli tutkimukseen saatu ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon, tutkimustoiminnan kokonaisrahoitus kattaa suurin piirtein tutkimus-toiminnasta aiheutuneet kustannukset.

Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoitukses-ta annetun lain muutrahoitukses-tamisesrahoitukses-ta eduskunrahoitukses-ta muutti lain voimaantuloa siten, että vuonna 2005 tut-kimusEVOsta suunnataan erikoislääkäri-koulutukseen 1,2 miljoonaa euroa hallituksen ehdottaman 2,7 miljoonan euron sijasta.

(HE 156/2004 vp — TyVM 15/2004 vp). Mo-mentille 33.32.32 voidaan näin ollen palauttaa 1 500 000 euroa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään vielä 1 200 000 euroa, jolloin työterveyshuollon erikoislääkärikoulu-tuksen kustannukset eivät vähennä lainkaan tut-kimukseen osoitettavaa valtion korvausta.

Momentin määräraha on näiden lisäysten jäl-keenkin vielä riittämätön tarpeisiin nähden. Va-liokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mu-kaan tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheu-tuvien kustannusten korvaukset sairaanhoitopii-reille pyritään saattamaan todellisten kustannus-ten tasolle. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saa-dun selvityksen mukaan ministeriö tulee esittä-mään korvausten saattamista kustannuksia vas-taaville tasoille asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Valiokunta pitää välttämättömä-nä, että vuoden 2006 talousarviossa määräraha mitoitetaan vastaamaan todellisia tarpeita.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 40 747 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 151/2004 vp)

37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayh-tymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Eduskunta on vuodesta 2000 lukien osoittanut talousarviossa erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämi-seen. Määräraha osoitettiin aiemmin kunnille, mutta kuluvan vuoden määräraha osoitettiin sai-raanhoitopiireille käytettäväksi alle 16-vuotiai-den lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuk-sesta sekä palvelujen edelleen kehittämisestä ai-heutuviin kustannuksiin. Tämä johtui siitä, että Kelan ja kuntien työnjakoa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämisessä muu-tettiin noin vuosi sitten siten, että Kelan järjestä-mä psykoterapia kohdennettiin yli 16-vuotiai-siin henkilöihin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuu korostuu siten aiempaa enemmän alle 16-vuotiaiden tarvitsemien palveluiden järjestämi-sessä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ke-lan ja kuntien työnjakoa koskevat päätökset ovat selkeyttäneet tilannetta ja mahdollistaneet sen, että Kelan maksamat lasten ja nuorten psykiatri-sen kuntoutukpsykiatri-sen määrärahat ovat riittäneet tänä vuonna. Toiminta jatkuu vastaavasti ensi vuon-na eikä siihen tarvita lisäresursseja.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erillismäärärahojen avulla on käynnistetty kun-nissa ja sairaanhoitopiireissä hankkeita ja pro-jekteja, palkattu sekä koulutettu henkilökuntaa ja perustettu uusia osastoja. Joissakin sairaan-hoitopiireissä toiminta on jo saanut pysyvän ase-man osana palvelutuotantoa eikä sen jatkuvuus ole enää riippuvainen erillisistä määrärahoista.

Valiokunnan saamien selvitysten mukaan useimmissa sairaanhoitopiireissä toiminnan jat-kuvuus on kuitenkin epävarmaa ja lisämäärära-han tarve on edelleen välttämätön. Palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja myös hoi-don vaikeusaste on kohonnut.

Valiokunta katsoo, että hoidon saatavuuden ja peruspalvelutason varmistamiseksi erillistä määrärahaa tarvitaan myös ensi vuonna. Valio-kunta ehdottaa, että talousarvioesityksestä pois-tettu momentti 32.32.37 palautetaan talousarvio-aloitteiden TAA 64/2004 vp, TAA 294/2004 vp, TAA 755/2004 vp ja TAA 1068/2004 vp perus-teella ja että sille osoitetaan 5 000 000 euroa.

Määräraha osoitetaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuk-sesta aiheutuviin kustannuksiin sekä perustason kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä yllä-pitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palveluiden kehittämiseen. Määräraha osoite-taan edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymil-le, jotka voivat järjestää mielenterveyspalvelut joko omana toimintanaan tai ostopalveluina. Va-liokunta korostaa sitä, että määräraha tulisi suunnata ensisijaisesti kuntatasolle tukemaan mielenterveyshäiriöiden ennalta ehkäisyä sekä niiden varhaista toteamista. On myös tärkeää, että sairaanhoitopiirit toiminnallaan tukevat kuntien palvelurakenteen vahvistumista.

Tavoitteena tulee olla, että toiminnot ja nii-den rahoitus saatetaan vähitellen pysyvälle poh-jalle kuntien ja sairaanhoitopiirien talousarviois-sa, jolloin erillisestä määrärahasta voidaan luo-pua. Valiokunta korostaa, että kunnissa tulee vahvistaa lasten- ja perheneuvoloiden sekä oppi-lashuollon voimavaroja ja yhteistoimintaa.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien