"Työllisyys: Tietotekniikka luo uusia työ-paikkoja, mutta samalla se hävittää pe-rinteisiä työpaikkoja; merkittävä osa myös uusista tietoyhteiskunnan töistä on yksinkertaista osaamista vaativia rutiini-töitä ” (VN:n selonteko 1997, 117).
Työn luonteen muutos ja työtehtävien uusi jako
Tietoyhteiskunnan etenemisen arvioidaan johta-neen ja johtavan suuriin muutoksiin työn luon-teessa ja työtehtävissä.
Teollisuusyhteiskunnassa palkanansaitsijat on jaettu kolmeen pääryhmään, työntekijöihin, toimihenkilöihin ja johtoryhmään. Näiden lisäk-si tulevat itsenäiset yrittäjät. Tietoyhteiskunnan
edetessä jako on menettänyt merkitystään eikä enää vastaa tarkoitustaan. Tietoyhteiskuntaan sopivan ammattijaon on esittänyt USA:n työmi-nisteri Robert Reich (Rajaton maailma 1995).
Nämä ovat rutiinituotantotehtävät, henkilöpal-velut ja symbolianalyysi.
Rutiinituotantotehtäviin kuuluvat toistuvais-luonteiset tehtävät, joita tehdään rutiininomai-sesti. Teollisuuden liukuhihnatyöntekijät ovat tavanomainen esimerkki rutiinityöntekijöistä.
Vastaavia tehtäviä ovat myös monet rutiiniluon-toiset tietokoneiden ohjelmointitehtävät. Tehtä-vät eiTehtä-vät edellytä vaativaa koulutusta. Ne voi-daan tehdä missä maassa hyvänsä. Rutiinitehtä-viä onkin siirtynyt kehitysmaihin. Kehittyneissä maissa teollisuuden rutiinityöntekijöiden määrä on jatkuvasti vähentynyt automaation johdosta.
Toisaalta pitkälle kehittynyt automaatio ja osaamisen korostuminen on palauttamassa teh-taita takaisin kehittyneisiin maihin. Halpa huo-nosti koulutettu työvoima ei enää auta, kun tuot-teen hinnasta pääosa koostuu muista kuin palk-kakustannuksista. Alihankintojen kasvu vaikut-taa samaan suunvaikut-taan. Halpaa hinvaikut-taa tärkeämpiä ovat nopeat aikataulunmukaiset toimitukset ja laatu.
Reichin toiseen ryhmään, henkilökohtaiseen palveluun, kuuluvia töitä tekevät myyjät, tarjoi-lijat, kampaajat, sihteerit, siivoojat, huoltomie-het ja automekaanikot. Työntekijältä vaaditaan kohtuullinen koulutustaso, peruskoulu ja amma-tillista koulutusta sekä kykyä tulla toimeen ih-misten kanssa. Henkilöpalvelut ovat paikkaan sidottuja. Työpaikkojen edellytyksenä on, että on riittävästi palveluja käyttäviä ihmisiä. Suo-men harvaanasutuilta seuduilta edellytys puut-tuu, mikä jarruttaa uusien työpaikkojen synty-mistä.
Reichin kolmas ryhmä käsittää symboliana-lyysitehtävät, joihin kuuluvat kaikki luovaa työ-tä vaativat tehtyö-tävät. Symbolianalyytikkoja ovat tutkijat, tuotekehittäjät, arkkitehdit, yritysjohta-jat, mainospäälliköt, asianajayritysjohta-jat, kirjailiyritysjohta-jat, tai-teilijat ja toimittajat. Symbolianalyytikko tun-nistaa, ratkaisee ja välittää ongelmia käsittele-mällä symboleja. Työkalut ovat matemaattisia kaavoja, tieteellisiä periaatteita,
tutkimustulok-sia, malleja, rahoitussuunnitelmia, oivalluksia neuvotteluissa tai viihdyttämisessä, päättelyket-juja ja muita ongelmien ratkaisemiseen soveltu-via osaamisen keinoja.
Symbolianalyytikolla on pääsääntöisesti aka-teeminen loppututkinto ja usein jatkotutkinto-kin. Oppiminen jatkuu työssä, ja taito paranee suoritettaessa yhä vaativampia tehtäviä. Hän työskentelee yksin tai pienissä ryhmissä, jotka voivat muodostaa maailmanlaajuisen verkon.
Usein ryhmät syntyvät hankkeen ympärille ja hajoavat taas, kun hanke on toteutettu. Ansiot riippuvat aikaansaannoksista. On mahdollista ri-kastua ansiotuloilla.
Yleensä tietoyhteiskunnan muuttuneiden työ-tehtävien ja työtapojen katsotaan vaativan va-paata taloutta ja kauppaa. Tavaroita ja palveluja tuotetaan siellä, missä ne pystytään edullisim-min valmistamaan ja työpaikat määräytyvät sen mukaan. Luonnonvaroja ja muita voimavaroja käytetään paremmin kuin nyt. Tämä merkitsee, että sinänsä hyvistä tavoitteista huolimatta edes-sä on paljon ratkaisemattomia ongelmia - vanho-ja vanho-ja uusia.
Suomessa työn luonteen muutos ilmenee muun muassa niin, että teollisuuden edustajat ar-vioivat tarvitsevansa lähivuosina noin 30 000 uutta työntekijää, joista osa korvaa poislähtenei-tä ja lähes 19 000 on kokonaan uusia. Joka toi-sella palkattavalla tulee olla korkeakoulututkin-to (Teollisuuden Osaamistarveluotaintutkimus 1998). Elektroniikkateollisuuden ennustetaan vievän kaikista uusista työpaikoista neljännek-sen. Eniten uusia työntekijöitä palkkaisivat Uu-dellamaalla toimivat yritykset, joihin otettaisiin 12 000 uutta työntekijää. Kun otetaan huomioon teollisuudessa kerrannaisvaikutukset (alihankin-taketjut, verotulot, ostovoiman nousu) merkitse-vät uudet työpaikat tosiasiassa työtä 70 000 ih-miselle. Muutos on muun muassa osaamisvaatei-den kannalta olennainen, mutta samalla ongel-mallinen, koska teollisuus on perinteisesti ollut toimiala, jossa vähäisemmänkin koulutuksen saanut on voinut työllistyä.
Koulutuksesta uhkaa tulla pullonkaula Suo-messa. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden palkkaamasta yli 8000 työntekijästä lähes
puo-lella tulisi olla diplomi-insinööritutkinto ja kol-masosalla tekniikan ammattikorkeakoulututkin-to. Alalta tutkinnon suorittaneiden määrä on pal-jon pienempi. Koulutetun henkilökunnan puute uhkaa teollisuuden kasvua.
Tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorit-taneiden kysynnän tyydyttämiseksi on lisätty aloituspaikkojen määrää runsaasti. Syksyllä 1998 oli tekniikan alalla 4 300 aloituspaikkaa yliopistotasolla ja 8 500 ammattikorkeakouluis-sa. Määrä on kasvanut yli puolitoistakertaiseksi neljässä vuodessa. Opetusresursseja on lisätty vain vähän. Teknillisissä korkeakouluissa ja tie-dekunnissa opiskelujen keskeytys on yleistä.
Vain noin 2/3 opintonsa aloittaneista suorittaa tutkinnon.
Suomessa pyritään 1990-luvun lopulla kou-luttamaan insinööreiksi lähes neljäsosa ikäluo-kasta. Ongelmana on, että ylioppilaskirjoituksis-sa laajan matematiikan kirjoittaneita on vain ylioppilaskirjoituksis- sa-man verran kuin tekniikan aloituspaikkoja, vaik-ka laaja matematiikvaik-ka on edellytyksenä myös 7 000:lle muiden alojen opiskelijalle. Tyttöjen osuus tekniikan alalle pyrkineistä on edelleen-kin alhainen.
Työtehtävien muuttumisen lisäksi tietoyhteis-kunta tarjoaa uusia tapoja työskennellä. Työtä voidaan tehdä kotona etätyönä käyttäen hyväksi uusia tietoliikenneyhteyksiä. Monet luovaa työ-tä tekevät työntekijäryhmät voivat helposti työs-kennellä osan ajasta kotitoimistossaan, mutta se on mahdollista myös monille tietotekniikan ru-tiinityöntekijöille.
1980-luvulla, kun etätyö alkoi olla mahdollis-ta henkilökohmahdollis-taisten tietokoneiden tullessa käyt-töön, ennustettiin, että USA:ssa vuosisadan lo-pulla etätyöntekijöitä olisi 40 prosenttia kaikista työntekijöistä. Arviot ovat sen jälkeen alentu-neet, ja nykyisin ennustetaan, että tulevaisuu-dessa viidesosa työpaikoista on etätyöpaikkoja.
Paremmat mahdollisuudet etätyöhön ovat avau-tumassa laajakaistatietoyhteyksien edetessä ko-teihin ja maailmanlaajuisten tietoverkkojen tul-lessa käyttöön.
Palveluammattien mahdollisuudet Suomessa Tulevaisuusvaliokunta on teettänyt vertailun muun muassa palvelualojen työllisyydestä Suo-messa ja Wisconsinin osavaltiossa USA:ssa (Klus, Kalscheuer: Finland - Wisconsin, A com-parative study focusing on the job opportunities for Finland 1997). Kummassakin on viisi mil-joonaa asukasta ja metsäteollisuus pääteollisuu-denala. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa-kin on saman verran työntekijöitä. Pääero on, että Suomessa työttömiä on yli 10 prosenttia, mutta Wisconsinissa vain 3,5 prosenttia.
Wisconsinissa on teollisuuden teknillisiä pal-veluja kuten koneiden huoltoa tarjoavissa yri-tyksissä hyvinpalkattuja työntekijöitä 65 000, mutta Suomessa vain 30 000. Osaksi ero voi joh-tua siitä, että Suomessa muun muassa huoltovä-keä on vielä pääyritysten palkkalistoilla. Jos huoltoyritykset itsenäistyvät, työpaikkoja saat-taa syntyä lisää, koska pienetkin yritykset voi-vat silloin käyttää niiden palveluita.
Yrityspalvelutehtävissä Wisconsinissa on yli 105 000 työpaikkaa, ja niiden määrä kasvaa 10 prosenttia vuodessa. Suomessa työpaikkoja on 65 000. Yrityspalveluyritykset huolehtivat pos-titus-, mainonta-, tietojenkäsittely-, markkina-selvitys- ja kiinteistöjenhuoltotehtävistä. Monet tehtävistä ovat hyväpalkkaisia.
Wisconsinissa turismi tuottaa yli 30 miljardin markan liikevaihdon. Suomi on raportin tekijöi-den mukaan turismin kannalta paljon edullisem-pi, joten täällä turismin kehittäminen tarjoaa suuria mahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja.
Nopeimmin Wisconsinissa ovat lisääntyneet kotitalouksille palveluita tarjoavat yritykset. Ne tekevät nurmikon leikkausta, lumenluontia, hyönteisten hävitystä ja kotitalouspalveluita.
Raportin mukaan Suomi on itsepalveluyhteis-kunta.
Suomessa palvelutyöpaikkojen lisääntymistä jarruttaa palkka- ja verotusrakenne. OECD:n kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomes-sa matalat palkat (bruttopalkat ostovoiman mu-kaan korjattuna) ovat suhteellisen korkeita ja korkeat palkat suhteellisen matalia. Suomen ma-talapalkat ovat seitsemänneksi parhaat neljän-toista maan vertailussa, vaikka keskipalkka oli
vertailumaiden alhaisin. Palkkatyön verotus on korkea, millä on oma vaikutuksensa palvelutyö-paikkojen syntyyn.
Kuten jo aiemmin pääluvussa II TYÖN JA TYÖTTÖMYYDEN MONET KASVOT useissa kohdin tuotiin esiin vertailut erilaisen yhteiskun-tamallin, tradition ja kulttuurin omaavien mai-den ja kansojen kesken on varsin ongelmallista.
USA:ssa ja Euroopassa - mukaan lukien Suomi - ajatellaan palvelutehtävät useimmiten julkisen vallan piiriin kuuluvina kun sen sijaan USA:ssa ne ovat osa yksityistä liiketoimintaa. Euroopas-sa palveluja odotetaan tarjottavan taEuroopas-sapuolisesti