Tämän tutkimuksen kohteena on potilaan rooli osallisena hoitoonsa liittyvissä päätöksissä. Il-miön selittämisen avuksi haetaan konkretiaa tapaustutkimuksen muodossa neurologian erikois-alaan liittyvää MS-taudin potilailta sellaisessa hoidon vaiheessa, jossa tarvitaan selkeää päätök-sentekoa. MS-taudin keskeisiä hoidon vaiheita ovat: diagnoosin asettaminen, hoidon aloitus, lääkehoidon vaihto ja hoidosta luopuminen. Potilaan aktiivisuutta ja päätöstä tarvitaan erityi-sesti lääkehoidon aloituksessa ja lääkehoidon vaihdossa, joten lääkehoidosta päättäminen vali-koitui kysymysten taustaksi. (Asiantuntijalääkäri 2018.) Tapaustutkimus on tässä perusteltu va-linta, suhtautumistapa tutkimuksen tekemiseen, ei niinkään metodologia. Hanna Vilkan, Mari Saarela ja Jari Eskolan (2018, 200) mukaan se on ”tapa hahmottaa tutkimus, rajata aineisto ja sanoa vähästä paljon”. Tutkimusprosessissa peilataan ilmiön ja sen teoretisoinnin johdonmu-kaisuutta toisiinsa, että tapauksesta saadun tiedon ymmärrettävyyteen ja tiedon käsitteelliseen yleistettävyyteen (2018, 200).
4.2.1 MS-tauti
MS-lyhennös tulee sanasta multippeliskleroosi. Käypä hoito –tietojen (2019a) mukaan ”MS-tauti on keskushermoston hajapesäkkeinen sairaus, jonka oireet aiheutuvat joko suoranaisesta hermokudoksen vauriosta tai tulehduksenvälittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin tuleh-duspesäkkeissä tai niiden ympäristössä”. Duodecimin (2019) mukaan kyseessä on autoimmuu-nitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Aivojen,
29 selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista johtuvia oireita ovat näön hämär-tyminen toisessa silmässä, kaksoiskuvat ja raajojen puutuminen tai muut tuntemukset, tasapai-novaikeudet, huimaus, puhehäiriöt, uupumus sekä suolen ja virtsarakon toimintahäiriöt. Oireille on tyypillistä aaltomaisuus eli tulee uusia oireita vanhojen poistuessa tai pahetessa. MS-taudin kuva on siten moninainen. Vuosien saatossa tilalle tulee tasainen liikunta- ja toimintakyvyn heikkeneminen. (Duodecim 2019.)
Tautiin ei ole parantavaa tai ehkäisevää hoitoa, joten taudin oireita, pahenemista ja esimerkiksi tulehdusmuutoksia pyritään lievittämään lääkehoidon avulla. Lääkehoito esimerkiksi pistok-sina beeta-interferonin ja glatirameeriasetaatin avulla pyritään aloittamaan mahdollisimman pian diagnoosin jälkeen. Tablettimuotoisia lääkkeitä ovat teriflumonidi ja dimetyylifumaraatti erityisesti aaltomaisen MS-taudin hoitoon. Liikunnan on todettu (Duodecim) olevan tärkeä osa taudin itsehoitoa vaikuttaen positiivisesti oireisiin pitäen yllä lihaskuntoa ja tasapainoa sekä mielialaa. Oman aktiivisuuden lisäksi voidaan tarvittaessa ohjata fysioterapiaan, puheterapiaan, neuropsykologiseen kuntoutukseen tai toimintaterapiaan. (Duodecim 2019.)
MS-taudin kirjoitetaan olevan yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Tutkimuksen teon hetkellä Duodecimin sivustojen mukaan Suo-messa sitä sairastaa noin 9 500 henkilöä, joista naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.
Tautiin sairastutaan noin 20–40 vuotiaana. (Duodecim 2019.) Sini Laakson, Matias Viitalan, Hanna Kuusiston, Taneli Sarasojan, Päivi Hartikaisen, Sari Atulan, Pentti J. Tienarin ja Merja Soilu-Hännisen tutkimuksen (2019, 1) mukaan 31.12.2018 kansallisessa MS-taudin hoitorekis-terissä oli 8 722 MS-potilasta, joista 71.5 % naisia. ICD‐10 diagnoosikoodi oli G35. Neurore-kisterin (2019) sivuston mukaan 10.11.2019 potilaita on 11 171, joista naisia 71 % (7947) ja miehiä 29 % (3224).
4.2.2 MS-rekisteri
Lähes kaikissa Suomen sairaanhoitopiireistä eli 15/21 (Laakso ym. 2019, 2) on käytössä neu-rologian erikoisalaan kuuluva Stellar Q -ohjelmistoyrityksen kehittämä, selainpohjainen MS-taudin hoidonseurantajärjestelmä eli MS-rekisteri. Sovelluksen käyttöönoton yhteydessä sai-raanhoitopiirien kaikkien elossa olevien MS-potilaiden diagnoosit siirrettiin rekisteritietokan-taan. Sovellus integroidaan liittymänä osaksi sairaaloiden potilastietojärjestelmää, jolloin ei tar-vita erillistä potilassuostumusta. Rekisterinpitäjyys säilyy sairaalalla tunnisteelliselle tiedolle, josta tuotetaan tunnisteetonta sairaalakohtaista tai valtakunnallista tilastotietoa kliinisen
pää-30 töksenteon tueksi ja myös eri hoitomuotojen tehokkaamman vaikuttavuuden arvioimiseksi. Jo-kainen organisaatio voi siten verrata omia tietojaan valtakunnalliseen tietoon. Kansainvälisten ja kotimaisten suositusten perusteella tallennetaan rekisteriin keskeiset ennusteeseen vaikutta-vat muuttujat rakenteisessa muodossa potilaan poliklinikkakäyntien yhteydessä. Tärkein taudin etenemistä kuvaava mittari on EDSS-arvo (haitta-aste), joka lasketaan kahdeksan eri osa-alueen mittauksesta. Osa-alueita ovat liikuntakyky, pyramidirata, pikkuaivotoiminnot, aivorunkotoi-minnot, tuntoaisti, suolen ja virtsarakon toiminta, näkö ja ylemmät aivotoiminnot ja ajattelu-kyky. (Neurorekisteri 2019.)
MS-rekisteriin kirjaudutaan terveydenhuollon ammattilaisen henkilökortilla. MS-rekisterin käyttäjiä ovat Suomessa Laakson ym. tutkimuksen (2019, 1) perusteella viisi yliopistosairaalaa ja kymmenen keskussairaalaa, joista suurin osa on myös integroinut sovelluksen osaksi potilas-tietojärjestelmää. Siten Suomen kaikki MS-tautipotilaat eivät ole vielä kyseisen rekisterin pii-rissä. Muutoin kansallisen tason nimettömät tiedot ovat käytettävissä ja vertailtavissa reaaliai-kaisesti kaikilla rekisteriin liittyneillä sairaaloilla. MS-rekisteri toimii kliinisen päätöksenteon tukena antaen potilaskohtaisen graafisen esityksen/kuvaajan taudin sairastamisesta. Rekisterin rahoitus perustuu ohjelmistotoimittajalle maksettaviin lisenssimaksuihin. MS-rekisteri otettiin Suomessa ensimmäisenä pilotointiin ja myös käyttöön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vasta vuonna 2014, vaikka ensimmäisiä suunnitelmia oli ollut jo 90-luvun lopulla. Käyttö laa-jeni muihin yliopisto- ja keskussairaaloihin vuoden 2015 aikana. Muualla Euroopassa vastaavia sovelluksia on ollut jo aiemmin aktiivisessa käytössä. Norjassa MS-rekisteriin on yhdistetty myös biobankkitietoa ja Ruotsissa julkaistu MS-rekisteritietoa hyödyntävä ennustetyökalu (Glacier A. ym. 2019; Laakso ym. 2019, 2; Manouchehrinia ym. 2018, 1102–1103). Ennuste-työkalun avulla voidaan ennustaa yksilön riskiä siirtyä taudin alkaessa sekundäärisesti progres-siiviseen MS-tautiin. Rekisteristä höytyvät niin potilas kuin yhteiskunta: se toimii laaturekiste-rinä, vertaisarvoinnin (benchmarking) tietolähteenä, edistää tieteellistä tutkimusta ja erityisesti potilaan osallistamista hoitoonsa. Se on myös yksi MS-taudin hoitohenkilökunnan päätöksen-teon työkalu. (Asiantuntijalääkäri 2019; Laakso ym. 2019, 1–2; Neurorekisteri 2019; StellarQ MS 2019).
StellarQ MS on sertifioitu ja se on saanut CE-merkinnän. CE-merkinnällä valmistaja vakuuttaa, että tuote täyttää sitä koskevien direktiivien vaatimukset (SFS Ry; StellarQ MS; Valvira 2018a). Valviran (2018a) mukaan asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettujen tietojär-jestelmien on täytettävä tietoturvaa, tietosuojaa, toiminnallisuutta ja yhteensopivuutta koskevat
31 vaatimukset. Terveydenhuollon sovellukselle vaaditaan CE-merkintä, jos sitä käytetään ihmi-sen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen (Valvira 2018b).
4.2.3 MyMS-sovellus
MS-taudin laaturekisterin osana on myös potilaan omaraportointinäkymä nimeltään MyMS, jonka kautta potilas voi välittää tietoa oireistaan ja elämänlaadustaan terveydenhuollon ammat-tilaisille omalta päätelaitteeltaan käsin tai klinikalla ennen neurologin/hoitajan vastaanottoa.
Näkymä koostaa sairauteen liittyvät asiat yhdeksi näkymäksi, josta voi katsoa taustatietoja ja sairauden kulkuun liittyviä tapahtumia. Potilaan tilanne näkyy hoitavalle lääkärille kokonais-valtaisemmin (muut sairaudet, elämäntavat, elämänlaatu). MyMS-sovelluksessa eivät näy lääk-keiden käyttö tai muukaan valtakunnallinen tieto eli potilaalla ei ole MS-rekisterin lääkitysosio käytettävissä, mutta sitä katsotaan yhdessä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla (Katso liitteessä kaksi olevat kuvaesimerkit 5 ja 6). MyMS-sovellukseen muodostuu potilaan omatiedoista hä-nen henkilökohtaihä-nen tietokanta. (Asiantuntijalääkäri 2019; StellarQ 2019.) MS-rekisteriä ja MyMS-sovellusta voidaan tarkastella tässä tutkimuksessa yhtenä päätöksentukivälineenä. Ky-selytutkimuksessa kysytään myös MyMS-sovelluksen roolia päätöksenteossa. Tämän tutki-muksen kohteena ei ole kyseinen sovellus sinällään, vaan sen osuus eli miten MyMS-sovellus ja MS-rekisterin tarjoaman tietosisällön hyödyntäminen näkyy tehtäessä päätöksiä lääkehoi-dosta. (Neurorekisteri 2019; Neurosairaala 2019; Stellar Q 2019.)
Tämän tutkimuksen kohdejoukon luonnollisena rajauksena on se, että neurologian erikoisalalla ei hoideta lapsia sekä se, että yli 85-vuotiaille ei koskaan aloiteta lääkitystä (Asiantuntijalääkäri 2019). Tutkimus on tavoitellut joukkoa, joille on suunniteltu lääkehoito aloitettavaksi tai joilla on jo lääkehoito ja se on suunniteltu vaihdettavaksi. Muutoin tarkkaa kohdejoukon rajausta ei voitu asettaa. Tutkimuksessa ollaan yleisesti kiinnostuneita määrästä, ja sitä on myös arvostettu määrän perusteella. Ihmistieteissä voidaan kuitenkin toimia pienellä aineistolla, jolloin joudu-taan tinkimään tutkimuksen yleistettävyydestä, mutta silti voidaan saada esiin muutoin merki-tyksellistä ja tärkeää tietoa kohteena olevasta ilmiöstä (Vilkka ym. 2018, 190–191.) Kysely julkaistiin ensin Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan MS-tautiyhdistysten Facebook- että internet-sivuilla laajentaen sitä valtakunnalliselle tasolle Neuroliiton internet-sivuille.