Osallistujien kokemukset eettisen keskustelun koulutuksesta eettisen osaamisen tukena olivat myönteisiä. Lähes kaikki osallistujat arvioivat kaikki eettisen osaamisen tuelle kuvatut tavoitteet erittäin tai melko tärkeänä. Lisäksi osallistujien arviot eettisen keskustelun koulutuksen vaikutuksesta suhteessa eettisen osaamisen tuelle kuvattuihin tavoitteisiin olivat positiivisia. Osallistujat kokivat, että koulutus vastaa kaikkiin eettisen osaamisen tuelle kuvattuihin tavoitteisiin ainakin jossain määrin. Lisäksi osallistujat kokivat koulutuksen yleisesti hyvin tarpeellisena, hyödyllisenä ja mielenkiintoisena. Heidän mielestään koulutus oli hyvä ja he kokivat saavansa siitä myös arvokkaita eväitä arjen työhön.
Osallistujat pitivät kaikkia eettisen osaamisen tuelle kuvattuja tavoitteita tärkeänä.
Osallistujien vastauksissa tärkeimpinä korostuivat tavoitteet, jotka kuvasivat konkreettisia vaikutuksia kuten uusien toimintatapojen löytyminen eettisesti vaikeiden tilanteiden hallitsemiseksi sekä työkavereiden välille syntyvä yhteisymmärrys eettisesti vaikeiden tilanteiden hallitsemiseksi. Lisäksi avoimen kommunikaation lisääntyminen työkavereiden välillä, taidot eettisesti vaikeiden tilanteiden analysoinnin kehittymiseksi, näkökulmien avartuminen sekä ymmärryksen ja tietoisuuden lisääntyminen eettisesti vaikeista tilanteista ja hyvänä ammattilaisena toimimisesta korostuivat osallistujien tärkeimpinä pitämissä tavoitteissa. Nämä tavoitteet kuvaavat ammatillisen yhteistyön kehittymisen sekä moraalisen refleksiivisyyden osa-alueita. Tulokset osallistujien tärkeinä pitämistä tavoitteista ovat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa, jossa osallistujien kokemuksia on arvioitu samalla mittarilla (Seekles ym. 2016, de Snoo-Trimp ym. 2017).
Osallistujien mukaan eettisen keskustelun koulutus vastasi kaikkiin eettisen osaamisen tuelle kuvattuihin tavoitteisiin ainakin jossain määrin, mutta parhaiten osallistujat kokivat sen vastanneen moraalisen refleksiivisyyden sekä moraalisen asenteen osa-alueisiin. Lisäksi osallistujien avoimissa vastauksissa nousivat esiin myös selvästi asiat, jotka voidaan luokitella
moraalisen refleksiivisyyden osa-alueeseen. Avoimissa vastauksissa osallistujat toivat esiin koulutuksen myönteisen vaikutuksen kykyyn tunnistaa ja analysoida eettisesti vaikeita tilanteita sekä ymmärryksen ja tietoisuuden lisääntymiseen eettisten haasteiden monimutkaisuudesta.
Tulosten perusteella tavoitteet, joita osallistujat pitävät tärkeimpinä korostuivat osaltaan myös tavoitteissa, joihin osallistujat kokivat koulutuksen parhaiten vastaavan. Näitä ovat moraalisen refleksiivisyyden ja asenteen osa-alueisiin kuuluvat tavoitteet ´Se kehittää taitojani analysoida eettisesti vaikeita tilanteita´, ´Tietämykseni eettisesti vaikeiden tilanteiden monimutkaiskuudesta kasvaa´ sekä `Ymmärrän paremmin, mitä hyvänä ammattilaisena toimiminen tarkoittaa`. Lisäksi ammatillisen yhteistyön kehittymisen osalta osallistujat arvioivat avoimen kommunikoinnin lisääntymisen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena ja kokivat koulutuksen myös vastanneen tähän tavoitteeseen parhaiten.
Tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan eettisen osaamisen tuen menetelmät voivat vaikuttavaa positiivisesti etenkin ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön muun muassa lisäämällä avointa kommunikointia työkavereiden välillä (Svantesson ym. 2008b, Janssens ym. 2015, Lillemoen & Pedersen 2015, Söderhamn ym. 2015, Weidema ym. 2015, Magelssen ym. 2016, Silén ym. 2016).
Lisäksi aiemman tutkimuksen mukaan menetelmillä on todettu olevan positiivista vaikutusta ammattilaisten eettiseen sensitiivisyyteen ja tietoisuuteen lisäämällä osallistujien tietämystä eettisesti vaikeiden tilanteiden monimutkaisuudesta sekä lisäämällä tietoisuutta toistuvista eettisesti vaikeista tilanteista (van der Dam ym. 2011, Janssens ym. 2015, Lillemoen &
Pedersen 2015, Söderhamn ym. 2015, Magelssen ym. 2016, Silén ym. 2016, Spijkerboer ym.
2016). Aiempi tutkimus on myös osoittanut, että eettisen osaamisen tuella voi olla positiivista vaikutusta ammattilaisten eettiseen reflektiivisyyteen ja asenteeseen vahvistamalla osallistujien taitoja analysoida eettisesti vaikeita tilanteita (Lillemoen & Pedersen 2015, Magelssen ym. 2016) ja kykyyn nähdä asiat eri näkökulmista (van der Dam ym. 2011, Söderhamn ym. 2015, Seekles ym. 2016, Silén ym. 2016, Spijkerboer ym. 2016).
Lisäksi tutkimuksen osallistujat kuvasivat, että eettisen keskustelun koulutus lisää voimavaroja omaan jaksamiseen arjen työssä. Strukturoiduissa vastauksissa osallistujat arvioivat koulutuksen vastaavan emotionaalisen tuen osa-alueeseen melko selvästi. Nämä tulokset vahvistavat myös aiempia tuloksia siitä, että eettisen osaamisen tuki saattaa vähentää ammattilaisten emotionaalista taakkaa sekä lisätä ammattilaisten kykyä ja rohkeutta oman
mielipiteen ja näkökulman muodostamisessa sekä ilmaisemisessa (Grady ym. 2008, van der Dam ym. 2011, Svantesson ym. 2008b, Spijkerboer ym. 2016).
Tulosten mukaan eroavaisuutta tärkeinä pidettyjen tavoitteiden ja koulutuksella mahdollisesti saavutettavien tavoitteiden välillä oli myös havaittavissa. Osallistujien arvioissa tärkeimpinä pidetyt tavoitteet kuvaavat eettisen osaamisen tuella tavoiteltavia konkreettisia vaikutuksia kuten uusien toimintatapojen löytyminen eettisesti vaikeiden tilanteiden hallitsemiseksi sekä työkavereiden välille syntyvä yhteisymmärrys eettisesti vaikeiden tilanteiden hallitsemiseksi.
Kyseiset tavoitteet ei kuitenkaan nousset keskeisimpinä tavoitteina osallistujien arvioissa siitä, mihin koulutus heidän mielestä vastaa parhaiten. Kyseinen näkökulma on nähtävissä myös aiemmissa eettisen osaamisen tuen vaikutusteen arviointiin kohdistuvissa tutkimuksissa.
Aiempien tutkimusten mukaan osallistujat ovat kokeneet usein pettymystä ja turhautumista siitä, että interventiot eivät ole antaneet selkeitä vastauksia tai toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää käytännössä eettisten haasteiden hallitsemiseksi ja ratkaisemiseksi (Svantesson ym. 2008b, van der Dam ym. 2011.) Tämä osoittaa, että osallistujat ovat todennäköisesti pitäneet konkreettisten vaikutusten, kuten käytäntöjen ja ratkaisujen löytymistä eettisten tilanteiden hallitsemiseksi, saavuttamista tärkeänä tavoitteena eettisen osaamisen tuen menetelmille. On kuitenkin syytä muistaa jo aiemmin esiin nostettu näkökulma siitä, että eettisille ongelmille on ominaista juuri se, että tilanteisiin ei löydy yhtä ainoaa ja oikeaa ratkaisua (Leino-Kilpi 2009). Lisäksi tuen ensisijaisena tavoitteena onkin auttaa ammattilaisia eettisten kysymysten ja haasteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä, ei ainoastaan oikeiden ratkaisujen löytämisessä. Eettisten ongelmien tunnistaminen ja käsittely kuitenkin auttaa henkilöä eettisten haasteiden moninaisuuden tiedostamisessa ja näin ollen auttaa parhaimman päätöksen ja eettisen toiminnan toteuttamisessa (Lechausser ym. 2016).
Tutkielman tulosten perusteella voidaan siis todeta, että eettisen keskustelun koulutus vastaa mahdollisesti hyvin eettisen osaamisen tuelle asetettuun keskeiseen tavoitteeseen tukea ammattilaisia eettisten kysymysten ja haasteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä, jotka nousevat arjen kohtaamisista ja käytännöistä terveydenhuollon kontekstissa (Svantesson ym.
2014, Rasoal ym. 2017). Tulosten perusteella voidaan ajatella, että osaltaan hyvinkin positiiviset tulokset osallistujien kokemuksista ovat merkittävä tulos tutkimuksessa. Toisaalta, on syytä myös pohtia tekijöitä jotka ovat saattaneet vaikuttaa osallistujien positiivisiin kokemuksiin ja sitä, voidaanko yksittäisellä koulutusinterventiolla saavuttaa luotettavasti
tieota osallistujien kokemuksista intervention hyödyistä suhteessa eettisen osaamisen tukemiseen. Näitä asioita tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta käsittelevässä kappaleessa.
Lisäksi osallistujat toivat avoimissa vastauskissaan esiin toiveen kyseisten koulutusten jatkamiselle sekä säännöllistämiselle organisaatioissa. Osallistujat ehdottivat koulutuksen jalkauttamista niin yksikkötasolle, mutta myös toisaalta pitivät tärkeänä sitä, että koulutuksiin osallistuu työntekijöitä eri yksiköistä. Osallistujat toivat esiin kokemuksen eettisen keskustelun koulutusintervention tärkeydestä ja tarpeellisuudesta. Terveydenhuollon kokemus eettisen tuen tarpeellisuudesta on tunnistettu jo myös kansainvälisesti (Kuokkanen ym. 2010, Lillemoen & Pedersen 2013, Doran ym. 2015). Erilaisten eettisen osaamisen tuen menetelmien lisääntyminen kansainvälisesti osoittaa myös, että terveydenhuollon työn eettinen ulottuvuus ja eettiset haasteet sekä niiden avoimen kohtaamisen ja käsittelyn arvo ja tarve on tunnistettu. Suomessa tämän kaltaiset eettisen osaamisen tukeen kohdistetut reflektiiviset interventiot eivät ole vielä kovinkaan yleisiä, tai ainakaan näkyviä terveydenhuollon organisaatioissa (Saxén & Saxén 2016), mutta tämä tutkimus osoittaa, että terveydenhuollon ammattilaisilla voisi olla halukkuutta eettistä osaamista tukevien interventioiden käyttöönottamiseksi myös Suomessa.
Osallistujat kuvasivat avoimen ja rauhallisen keskustelun ja vuorovaikutuksen sekä moniammatillisen kokoonpanon tärkeänä osana koulutuksen sisältöä. Heidän mielestä moniammatillinen osallistujajoukko ja näkökulmat, jotka nousivat esiin keskustelun ja pohdinnan kautta laajensi omaa näkökulmaa asioihin ja lisäsi ymmärrystä. Aiempi tutkimus korostaa myös reflektiivisten menetelmien sekä systemaattisen mutta avoimen keskustelun käyttöä tärkeänä tuen muotona eettiseen osaamiseen (Dauverse ym. 2011, Dauverse ym.
2012).
Avoimissa vastauksissaan osallistujat toivat esiin myös muita tärkeitä seikkoja, jotka on hyvä huomioida jatkossa järjestettäessä vastaavia koulutuksia terveydenhuollon organisaatioissa.