Tutkielman tekijä toteutti itsenäisesti mittarin valintaan perustuneen työvaiheen.
Käännösprosessi toteutettiin yhteistyössä tutkimusryhmän sekä kielenkääntäjien kanssa.
Mittarin valinta
Mittarin valinta perustui kirjallisuushakuihin ja tehtyyn arviointiin. Menetelmiin kohdistuva systemaattinen arviointitutkimus on vielä melko vähäistä. Reflektiivisten koulutusmallien vaikutusten arviointiin validoituja sekä systemaattisesti kehitettyjä mittareita on toistaiseksi saatavilla ainoastaan yksi (European Moral Case Deliberation Outcome Instrument, Euro-MCD). Euro-MCD mittarin tarkoituksena on systemaattisesti arvioida osallistujien kokemuksia eettisen osaamisen tuen interventiosta suhteessa eettisen osaamisen tuen interventiolla saavuteltaviin tavoitteisiin. Mittari muodostuu eettisen osaamisen käsitteen osa-alueista, sekä lisäksi muita ulottuvuuksia, jotka on kuvattu eettisen osaamisen tuen mahdollisina ja toivottuina tuloksina (Svantesson ym. 2014, Kulju ym. 2016, Lechausser ym.
2016). Tämä käsitteellisen määritelmän ja mittarissa kuvattujen tavoitteiden suhteellinen näkökulma tukee valitun mittarin filosofisia lähtökohtia ja näin ollen myös sen validiteettia.
Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite sekä mittarin systemaattinen kehitysprosessi ja validiteetti huomioiden tutkimusaineiston keräämiseen valittiin kyseinen reflektiivisten ja dialogisten koulutusmallien vaikutusten arviointiin kehitetty Euro-MCD mittari (Svantesson ym. 2014).
Mittaria on käytetty kansainvälisissä tutkimuksissa (Svantesson ym. 2014, Seekles ym. 2016, de Snoo-Trimp ym. 2017).
Euro-MCD mittarin rakenne
Euro-MCD mittari on rakenteeltaan kaksiosainen strukturoitu kyselylomake. Ensimmäinen osa on tarkoitettu käytettäväksi ennen eettisen keskustelun koulutuksiin osallistumista ja toinen osallistumisten aikana ja/tai niiden jälkeen. Mittarin molemmat osat koostuvat 26 väittämästä, jotka kuvaavat eettisen osaamisen tuen menetelmien avulla saavuteltavia mahdollisia tavoitteita. Väittämät on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen (Taulukko 1). Lisäksi kyselylomakkeen ensimmäinen osa sisältää yhden ja toinen osa kolme avointa kysymystä.
Avoimilla kysymyksillä kartoitetaan osallistujien kokemuksia koulutuksesta sekä heidän mielipiteitä mahdollisista koulutukseen liittyvistä kehittämisideoista. Mittarin lisäksi kyselylomake sisältää seuraavat taustamuuttujakysymykset: sukupuoli, ikä, aiempi
osallistumien eettisen pohdinnan koulutuksiin, terveydenhuoltoalan työkokemus (vuosina) ja ammatti.
Mittarin ensimmäisessä osassa osallistujat arvioivat, kuinka tärkeänä he pitävät väittämin kuvattuja mahdollisia eettisen pohdinnan tavoitteita. Tavoitteiden tärkeyttä arvioidaan viisiportaisella Likert-asteikolla (1 = erittäin tärkeä - 4 = ei tärkeä, 5 = en voi ottaa kantaa).
Mittarin toisessa osassa osallistujien kokemuksia arvioidaan hieman laajemmin: koetun tärkeyden lisäksi osallistujat arvioivat, ovatko he kokeneet tai tavoitettiinko koulutuksen aikana eettisen osaamisen tuelle kuvattuja tavoitteita. Kokemuksia arvioitiin myös viisiportaisella Likert-asteikolla (1 = kyllä, hyvin selvästi – 4 = ei lainkaan / 5 = en voi ottaa kantaa). Mittarin molemmissa osissa Likert-asteikollisen arvioinnin jälkeen osallistujat luettelevat 26 tavoitteesta ne viisi, jotka he kokevat tärkeimpinä.
Taulukko 1. Mittarin osa-alueet ja väittämät
Mittarin osa-alueet Likert-asteikolliset väittämät Emotionaalisen tuen lisääntyminen
(enhanced emotional support)
1. Parantaa mahdollisuuksia jakaa vaikeita tunteita ja ajatuksia työkaverien kanssa 2. Vahventaa itseluottamustani eettisesti vaikeiden tilanteiden hallinnassa 3. Auttaa minua hallitsemaan paremmin eettisesti vaikeiden tilanteiden aiheuttamaa stressiä
4. Lisää tietoisuuttani omista, eettisesti vaikeisiin tilanteisiin liittyvistä tunteistani 5. Minulla on varmempi olo ilmaista eettisesti vaikeisiin tilanteisiin liittyviä epäilyksiä tai epävarmuutta
Ammatillisen yhteistyön parantuminen (enhanced collaboration)
6. Parempi mahdollisuus kaikille saada äänensä kuuluviin
7. Parempi keskinäinen ymmärrys toistemme perusteluista ja toiminnasta 8. Työkaverien välinen kunnioitus kasvaa
9. Minä ja työkaverini käsittelemme eriäviä mielipiteitä entistä rakentavammin 10. Enemmän avointa kommunikointia työkaverien välillä
Moraalisen refleksiivisyyden kehittyminen (improved moral reflexivity)
11. Se kehittää taitojani analysoida eettisesti vaikeita tilanteita
12. Tietämykseni eettisesti vaikeiden tilanteiden monimutkaisuudesta kasvaa 13. Kehittää kykyäni tunnistaa eettinen ydinkysymys vaikeissa tilanteissa 14. Näen eettisesti vaikeat tilanteet eri näkökulmista
15. Parantaa ymmärrystäni eettisistä teorioista (eettiset lähtökohdat, arvot ja normit) Moraalisen asenteen kehittyminen
(improved moral attitude)
16. Tiedostan paremmin omat ennakkokäsitykseni
17. Saan lisää selkeyttä omasta vastuustani vaikeissa eettisissä tilanteissa 18. Otan muiden mielipiteet entistä vakavammin
19. Antaa minulle lisää rohkeutta eettisen kantani ilmaisemiseen
20. Ymmärrän paremmin, mitä hyvänä ammattilaisena toimiminen tarkoittaa Vaikutus arjen työssä ja
organisaatiotasolla (impact on organizational level)
21. Minun ja työkaverieni tietoisuus toistuvista eettisesti vaikeista tilanteista paranee 22. Edistää käytäntöjen/linjausten kehittämistä työpaikalla
23. Minä ja työkaverini tarkastelemme organisaatiossa olevia käytäntöjä/
linjauksia entistä kriittisemmin Konkreettiset vaikutukset (concrete
results)
24. Löytää uusia toimintatapoja eettisesti vaikeiden tilanteiden hallitsemiseksi 25. Työkaverien välille syntyy yhteisymmärrys siitä, miten hallita eettisesti vaikeita tilanteita
26. Sen avulla minä ja työkaverini voimme päättää konkreettisista toimista, joilla hallitaan eettisesti vaikeita tilanteita.
MITTARIN KÄÄNNÖSPROSESSI
Käännökset
versio 1 versio 2 Kielenkääntäjä 1 versio 2 versio 3 Kielenkääntäjä 2
Arviointikeskustelut
Alkuperäinen Euro-MCD mittari on englanninkielinen ja se on käännetty ruotsin-, norjan-, hollannin- sekä ranskankielelle. Tutkimusta varten alkuperäisen mittarin toinen osa käännettiin kokonaisuudessaan suomenkielelle. Käännösmenetelminä käytettiin kaksoiskäännöstä sekä asiantuntijoiden toteuttamaa arviointikeskustelua (Duffy 2006, Burns
& Grove 2009). Käännösprosessi (Kuvio 1) sisälsi kuusi vaihetta, joihin kuului mittarin käännökset, arviointikeskustelut sekä arviointiin perustuvat systemaattiset sisällön ja kieliasun muokkaukset. Viimeinen vaihe sisälsi mittarin ulkoasun viimeistelyn ja selkeyttämisen mittarin soveltamiseksi tutkimusasetelmaan sopivaksi. Mittarin pilotointi toimi samalla sen esitestauksena.
Kuvio 3. Mittarin käännösprosessi
Mittarin kaksoiskäännöksen toteutti kaksi ulkopuolista kielenkääntäjää, joiden äidinkieli oli suomi. Ensimmäinen kielenkääntäjä käänsi alkuperäisen mittarin englanninkieleltä (lähdekieli) suomenkielelle (kohdekieli), jonka jälkeen toinen kielenkääntäjä käänsi kohdekielelle käännetyn version takaisin lähdekielelle ilman viittauksia tai aiempaa kosketusta alkuperäiseen mittariin (Hilton & Skrutkowski 2002.) Käännösten jälkeen tutkimusryhmä arvioi yksityiskohtaisesti käännösten sisällöllistä, käsitteellistä ja merkityksellistä vastaavuutta huomioiden myös mahdolliset kulttuuriset vaikutukset (Duffy 2006). Arviointikeskusteluissa käännöksiä vertailtiin ja tarkasteltiin yksityiskohtaisesti ja poikkeaville käännöksille etsittiin mahdollisimman tarkasti alkuperäistä sisältöä merkitsevä suomenkielinen vastine. Tavoitteena oli, että mittarin kysymykset ja väittämät ovat hyvää ja
1.
selkeää suomenkieltä, mutta sisältö ja merkitys vastaavat myös mahdollisimman tarkasti alkuperäistä versiota. Huolellisella vertailulla ja tarkastelulla pyryttiin varmistamaan, että sisältö ja käsitteet ymmärretään ja niiden merkitys eli sisällöllinen validiteetti säilyy käännösprosessissa (Hilton & Skrutkowski 2002.)
Tutkimusryhmän arviointikeskusteluissa todettiin käännösten väliset poikkeavuudet, joiden pohjalta käännökseen tehtiin vielä muutoksia. Muutoksia tuli yhteensä 21 kohtaan, ja ne koskivat pääosin sanajärjestystä (esim. ethical difficult - vaikea eettinen – ethical difficult), sekä englanninkielisten verbien käännöksiä suomenkielelle (esim. experienced – havaita – observed) (Liite 4). Kulttuurisidonnaisia käsitteellisiä, merkityksellisiä tai sisällöllisiä eroavaisuuksia mittarin käännöksissä ei tullut esiin. Arviointiin perustuen tutkija muokkasi käännetyn mittarin osiot mahdollisimman hyvin alkuperäistä sisältöä ja merkityksiä vastaaviksi. Kieliasun ja sisällöllisten muutosten jälkeen käännetty mittari sovellettiin ja viimeisteltiin vielä tutkimusasetelmaan sopivaksi. Viimeistelyn yhteydessä muutoksia tehtiin vielä kahdeksaan kohtaan (Liite 5). Näillä muutoksilla pyrittiin selkeyttämään mittarin sisällöllinen kokonaisuus tutkimusasetelmaan sopivaksi sekä lisäämään ymmärrettävyyttä.
Muutokset kohdistuivat pääsääntöisesti käytetyn koulutusmallin nimen muuttamiseen sitä kuvaavaksi. Yksi väittämiin liittyvä kysymys sekä yksi avoin kysymys jätettiin kokonaan pois.