Koska lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on peruskoulun alkuvuosina tärkeä tavoite (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 104), oli aihetta tärkeää tutkia.
Kansainvälisissä tutkimuksissa lukemaan opettamisen käytänteitä on tutkittu (Wharton-McDonald ym. 1998; Morrow ym. 1999; Pressley ym. 2001; Gaitas ym. 2017). Suomessa lukemaan opettamisen käytänteitä koskevia viime aikaisia tutkimuksia hyvin vähän.
Kansainvälisiä tutkimustuloksia ei välttämättä voi yleistää suoraan suomen kielen kontekstiin, sillä suomen kielen ortografia ja kirjoitusjärjestelmä vaikuttavat lukemaan opettamisen käytänteisiin (Seymour ym. 2003). Tutkimustulokset antavat kuvaa siitä, millaista lukemaan opettaminen suomalaisissa kouluissa on. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä opetuksen suunnitteluun opettajille, jotka työssään opettavat oppilaita lukemaan.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat tapaustutkimukseen perustuvia ja siksi alustavia, joten tulevaisuudessa merkittävänä jatkotutkimusmahdollisuutena on saman tutkimustehtävän selvittäminen isommalla opettaja- ja oppilasmäärällä. Tutkimusta voisi toisaalta laajentaa myös niin, että lukemaan opettamista tutkittaisiin syksyllä, talvella ja keväällä. Tutkimusta voitaisiin laajentaa myös toiselle luokalle. Näin ollen dekoodaustaitojen ja luetun ymmärtämisen opettamisen jakaantumista ensimmäiselle ja toiselle vuodelle voitaisiin
opettamiseen voisi tutkia tämän tutkimuksen menetelmiä soveltaen.
LÄHTEET:
Adsett, C. R., & Marchand, Y. 2010. Syllabic complexity: A computational evaluation of nine European languages. Journal of Quantitative Linguistics, 17, 269–290.
Ahvenainen, O., & Holopainen, E. 2014. Lukemis-ja kirjoittamisvaikeudet: Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data.
Aro, M., & Wimmer, H. 2003. Learning to read: English in comparison to six more regular orthographies. Applied psycholinguistics, 24(4), 621-635.
Aro, M. 2004. Learning to read: The effect of orthography. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 237.
Aro, M. 2006. Miten kirjoitusjärjestelmä vaikuttaa lukemaan oppimiseen. Teoksessa: M.
Takala & E. Kontu (toim.) Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki:
Yliopistopaino, 107-122.
Byrnes, J. 2000. Using instructional time effectively. In L. Baker, M. Dreher, & J. Guthrie, Engaging young readers: Promoting achievement and motivation(pp. 188–208). New York:
Guilford
Connor, C. M., Piasta, S., Al Otaiba, S., Day, S., Morrison, F. J. & Cameron, C. Individualizing Student Instruction Classroom Observations Coding Manual. Version 40.11.02.2010 Connor, C. M., Morrison, F. J., & Katch, L. E. 2004. Beyond the reading wars: Exploring the effect of child-instruction interactions on growth in early reading. Scientific studies of reading, 8(4), 305-336.
Connor, C. M., Son, S. H., Hindman, A. H., & Morrison, F. J. 2005. Teacher qualifications, classroom practices, family characteristics, and preschool experience: Complex effects on first graders' vocabulary and early reading outcomes. Journal of School Psychology, 43(4), 343-375.
Connor, C. M., Morrison, F. J., Fishman, B. J., Ponitz, C. C., Glasney, S., Underwood, P.
S., Piasta S. B., Crowe E. C. & Schatschneider, C. 2009a. The ISI classroom observation system: Examining the literacy instruction provided to individual students. Educational Researcher, 38(2), 85-99.
Connor, C. M., Piasta, S. B., Fishman, B., Glasney, S., Schatschneider, C., Crowe, E., Underwood, P. & Morrison, F. J. 2009b. Individualizing student instruction precisely:
Effects of child× instruction interactions on first Graders’ literacy development. Child Development, 80(1), 77-100.
Coulmas, Florian 2003. Writing Systems – An introduction to their linguistic analysis.
Cambridge: Cambridge University Press.
Croninger, R. G., & Valli, L. 2009. “Where is the action?” Challenges to studying the teaching of reading in elementary classrooms. Educational researcher, 38(2), 100-108.
Cygnaeus, U. 1910. Uno Cygnaeuksen kirjoitukset. Suomen kansakoulun perustamisesta ja järjestämisestä. Helsinki: Kansanvalistusseura.
visual or phonetic?. Reading Research Quarterly, 163-179.
Ehri, L. C., & McCormick, S. 1998. Phases of word learning: Implications for instruction with delayed and disabled readers. Reading & Writing Quarterly:
Overcoming Learning Difficulties, 14(2), 135-163.
Ehri, L. C., Nunes, S. R., Willows, D. M., Schuster, B. V., Yaghoub‐Zadeh, Z., &
Shanahan, T. 2001. Phonemic awareness instruction helps children learn to read: Evidence from the National Reading Panel's meta‐analysis. Reading research quarterly, 36(3), 250-287.
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Frost, R., Katz, L., & Bentin, S. 1987. Strategies for visual word recognition and
orthographical depth: A multilingual comparison. Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance, 13, 104–115.
Gaitas, S., Martins, M., & Fijalkow, J. 2017. Effective literacy teaching practices in Portugal: A study in first grade. L1 Educational Studies in Language and Literature, 17.
Gough, P. B., & Tunmer, W. E. 1986. Decoding, reading, and reading disability. Remedial and special education, 7(1), 6-10.
Hamre, B. K., & Pianta, R. C. 2005. Can instructional and emotional support in the first- grade classroom make a difference for children at risk of school
failure?. Child development, 76(5), 949-967.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Holopainen, L., Ahonen, T., & Lyytinen, H. 2001. Predicting delay in reading achievement in a highly transparent language. Journal of learning disabilities, 34(5), 401-413.
Holopainen, E. 2003. Kuullun ja luetun tekstin ymmärtämisstrategiat ja-vaikeudet peruskoulun kolmannella ja yhdeksännellä luokalla. University of Jyväskylä.
Julkunen, M-L. 1984. Lukemaan oppiminen ja opettaminen. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. University of Joensuu, Publications in Education No 1. Joensuun yliopisto. University of Joensuu. Joensuu.
Karppi, S. 1983. Lukutaidon ABC. Johdatus lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan opetukseen. Espoo: Weilin+Göös
Kiiveri, K. 2006. Matkalla lukutaitoon: kaksi kuvausta lukutaidon oppimisesta koulussa.
Lapin yliopisto. Lapin yliopistopaino.
Korkeamäki, R. and Dreher, M. J. 1993 Teaching beginning reading in a regular letter sound correspondence language: Finland, phonics, and whole language. Language Arts, 70(6), 29–36
Korkeamäki, R. L., & Dreher, M. J. 2011. Early literacy practices and the Finnish national core curriculum. Journal of curriculum studies, 43(1), 109-137.
Lehmuskallio, K. 1983. Mitä lukeminen sisältää? Porvoo: WSOY.
Lepola, J., Kivineva, T., & Orvasto, R. L. 2012. Esiopetuksen satujenlukemismenetelmän yhteys ymmärtämistaitojen kehittymiseen esiopetus-ja kouluiässä. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 43 (2012): 4.
Leppänen, U., Aunola, K., Niemi, P., & Nurmi, J. E. 2008. Letter knowledge predicts Grade 4 reading fluency and reading comprehension. Learning and Instruction, 18(6), 548 564.
Lerkkanen, M.-K. 2000. Oral text reading test. Unpublished test material for Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia, Department of Psychology, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland.
Lerkkanen, M. K. 2003. Learning to read: reciprocal processes and individual pathways. Jyväskylä:
University of Jyväskylä.
Lerkkanen, M. K., Rasku-Puttonen, H., Aunola, K., & Nurmi, J. E. 2004. Predicting reading performance during the first and the second year of primary school. British Educational Research Journal, 30(1), 67-92.
Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Ketonen, R. 2006. ARMI – Lukemisen ja kirjoittamisen arviointimateriaali 1. luokalle. Helsinki: WSOY.
Lerkkanen, M-K. 2007. The beginning phases of reading literacy instruction in Finland.
Teoksessa: P. Linnakylä & I. Arffman. 2007. Finnish reading literacy. When quality and equity meet, 155-174. Jyväskylä: Jyväskylä University Press.
Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A.M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P. & Nurmi. J.
2010. Luku-ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 41 (2), 116−128
Lerkkanen, M. K., Kiuru, N., Pakarinen, E., Poikkeus, A. M., Rasku-Puttonen, H., Siekkinen, M., &
Nurmi, J. E. 2016. Child-centered versus teacher-directed teaching practices:
Associations with the development of academic skills in the first grade at school.
Early Childhood Research Quarterly, 36, 145-156.
Lerkkanen, M-K. 2017. Aapinen ja lukutaidon opetus. Teoksessa: P. Hiidenmaa, M. Löytönen, &
H. Ruuska, Oppikirja Suomea rakentamassa, Helsinki,
Finland: Suomen tietokirjailijat. s. 17-38.
Lyytinen, H., Aro, M., Eklund, K., Erskine, J., Guttorm, T., Laakso, M-L., Leppänen P.H.T., Lyytinen, P., Poikkeus, A-M., Richardson, U. & Torppa, M. 2004. The development of children at familial risk for dyslexia: birth to early school age. Annals of dyslexia, 54(2), 184-220.
Lyytinen, H., Aro, M., Holopainen, L., Leiwo, M., Lyytinen, P., & Tolvanen, A. 2006. Children’s language development and reading acquisition in a highly transparent orthography.
Handbook of orthography and literacy, 47-62.
Lyytinen, H., Erskine, J., Kujala, J., Ojanen, E., & Richardson, U. 2009. In search of a science based application: A learning tool for reading acquisition. Scandinavian journal of psychology, 50(6), 668-675.
Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki:
Gummerus Kirjapaino.
first-grade literacy instruction. Reading Teacher, 52(5), 462–476.
Nummenmaa, L. 2004. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Vammala: Tammi.
Nummenmaa, L., Holopainen, M., & Pulkkinen, P. 2017. Tilastollisten menetelmien perusteet. Helsinki: Sanoma Pro.
Pianta, R. C., La Paro, K., & Hamre, B. K. 2008. Classroom Assessment Scoring System (CLASS).
Baltimore: Paul H. Brookes.
Pianta, R. C., & Hamre, B. K. 2009. Conceptualization, measurement, and improvement of classroom processes: Standardized observation can leverage capacity. Educational researcher, 38(2), 109-119.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Pressley, G. M., Wharton-McDonald, R., Allington, R. L., Block, C. C., Morrow, L. M.,
Tracy, D. H., Baker, K., Brooks, G., Cronin, J., Nelson, E. and Woo, D. G. 2001 A study of effective first-grade instruction. Scientific Studies of Reading, 5(1), 35–58.
Sarmavuori, K. 2003. Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Helsinki: Äidinkielen Opetustieteen Seura ry.
Sénéchal, M., LeFevre, J. A., Hudson, E., & Lawson, E. P. 1996. Knowledge of storybooks as a predictor of young children's vocabulary. Journal of Educational Psychology, 88(3), 520.
Seymour, P.H.K., Aro, M., & Erskine, J.M. 2003. Foundation literacy acquisition in European orthographies. British Journal of Psychology, 94, 143-174.
Silvén, M., Poskiparta, E., & Niemi, P. (2004). The Odds of Becoming a Precocious Reader of Finnish. Journal of Educational Psychology, 96(1), 152.
Soodla, P., Lerkkanen, M. K., Niemi, P., Kikas, E., Silinskas, G., & Nurmi, J. E. 2015. Does early reading instruction promote the rate of acquisition? A comparison of two transparent orthographies. Learning and Instruction, 38, 14-23.
Stipek, D., & Byler, P. 2004. The Early Childhood Classroom Observation Measure. Early Childhood Research Quarterly, 19, 375–397.
Takala, M. 2006. Lukemaan opettaminen. Teoksessa M. Takala & E. Kontu (toim.) Luki- vaikeudesta Luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino Kustannus, 13-36.
Torgesen, J. K., Alexander, A. W., Wagner, R. K., Rashotte, C. A., Voeller, K. K., & Conway, T.
2001. Intensive remedial instruction for children with severe reading disabilities:
Immediate and long-term outcomes from two instructional approaches. Journal of learning disabilities, 34(1), 33-58.
Torppa, M., Parrila, R., Niemi, P., Lerkkanen, M. K., Poikkeus, A. M., & Nurmi, J. E. 2013. The double deficit hypothesis in the transparent Finnish orthography: A longitudinal study from kindergarten to Grade 2. Reading and Writing, 26(8), 1353-1380.
Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-kustannus: Jyväskylä.
Vauras, M.., Dufva, M., Hämäläinen, S. & Mäki, H. 1994. Kuullun ja luetun ymmärtäminen.
Teoksessa M. Vauras, E. Poskiparta & P. Niemi (toim.) Kognitiivisten taitojen motivaation arviointi koulutulokkailla ja 1. luokan oppilailla. Turun yliopisto.
Oppimistutkimuksen keskus, julkaisuja 3, 21-36.
Vellutino, F. R. 1991. Introduction to three studies on reading acquisition: Convergent findings on theoretical foundations of code-oriented versus whole-language approaches to reading instruction. Journal of educational psychology, 83(4), 437.
Wharton-McDonald, R., Pressley, M. and Hampston, J. M. 1998. Literacy instruction in nine first grade classrooms: teacher characteristics and student achievement.
Elementary School Journal, 99(2), 101–128.
Whitehurst, G. J., & Lonigan, C. J. 1998. Child development and emergent literacy. Child development, 69(3), 848-872.
Wolf, M., Bowers, P. G., & Biddle, K. 2000. Naming-speed processes, timing, and reading: A conceptual review. Journal of learning disabilities, 33(4), 387-407.
LIITE 1. Tutkimuslupahakemuksen mukana mennyt saatekirje vanhemmille
Lukemaan opettamista koskeva tutkielma Itä-Suomen yliopistossa
Tutkimuksen tarkoitus ja sen esittely
Opiskelen luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa. Pääaineenani on kasvatustiede ja
koulutukseen kuuluu kasvatustieteen pro gradu- tutkielman laatiminen. Tutkimukseni aiheena on lukemaan opettaminen 1. luokalla. Tutkimusaineiston koonti toteutetaan havainnoimalla ja videoimalla 1. luokan suomen kielen tunteja viikon ajan sekä nopea lopputesti havainnointijakson jälkeen. Kokoan aineiston tammikuun 2018 aikana. Koottua aineistoa käytän kasvatustieteen syventävien opintojen pro gradu- tutkielmassa.
Tutkielmaani ohjaa Itä-Suomen yliopistossa Soveltavan kasvatustieteen ja
opettajankoulutuslaitoksen osastolla Joensuussa yliopistonlehtori, KT Martti Siekkinen.
Hyödyt ja haitat tutkittaville
Tutkimuksen aineistonkeruusta ei koidu oppilaille haittaa tai häiriötä, eikä se vaikuta heidän saamaansa opetukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on nimenomaan seurata opettajan toimintaa, ei oppilaiden. Tutkimukseen osallistuminen auttaa tutkijaa saamaan aineiston Pro gradu- tutkielmaa varten. Aineiston koonnin suorittaa asianomainen tutkielman laatija. Vanhemmat voivat
halutessaan ottaa yhteyttä tutkielman tekijään tai tutkielman ohjaajaan.
Tutkittavien oikeudet
Osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Tutkittavilla on tutkimuksen aikana oikeus kieltäytyä tutkimuksesta. Tutkimuksen järjestelyt, tietojen säilyttäminen ja tulosten raportointi ovat täysin luottamuksellisia. Tutkimuksesta saatavat tiedot ja aineisto tulevat ainoastaan tutkijan käyttöön eikä niitä luovuteta muille osapuolille. Aineistoa käytetään vain tämän Pro gradu- tutkimuksen tekemiseen. Kun tutkimus on valmis, aineisto hävitetään. Tulokset julkaistaan tutkimusraportissani siten, että yksittäistä opettajaa tai oppilasta ei voida tunnistaa. Tutkittavilla ja tutkittavien
vanhemmilla on myös oikeus saada lisätietoa tutkijalta missä vaiheessa tahansa.
Ystävällisin terveisin,
Veera Kauppinen, luokanopettajaopiskelija Itä-Suomen yliopistosta (puhelinnumero), veerakau@student.uef.fi
LIITE 2. Tutkimuslupahakemus oppilaan osallistumisesta tutkimukseen Oppilaan lupalomake tutkimukseen
Kysyn Teiltä yksityiskohtaisemmin lupaa tutkimukseen osallistumisesta. Täyttäisittekö alla olevat kohdat mahdollisimman pian ja palauttaisitteko lomakkeen oppilaanne opettajalle.
Lapsen
nimi:_______________________________________________________________
Olen perehtynyt tämän tutkimuksen tarkoitukseen ja sisältöön, mahdollisia haittoja koskevaan selvitykseen ja tutkittavien oikeuksiin.
Lapsen osallistuminen tutkimukseen
[ ] Kyllä. Lapsi voi osallistua tutkimukseen.
[ ] Ei. Lapsi ei voi osallistua tutkimukseen.
Päiväys ja huoltajan allekirjoitus
_________________________________________________________________________
Opettajan lupalomake tutkimukseen
Pyydän teiltä suostumusta osallistua ohessa esitettyyn tutkimukseen.
Olen perehtynyt tämän tutkimuksen tarkoitukseen ja sisältöön, mahdollisia haittoja koskevaan selvitykseen ja tutkittavien oikeuksiin.
( ) Suostun tutkimukseen.
( ) En suostu tutkimukseen
Päiväys ja allekirjoitus
_________________________________________________________________________
nimen selvennys
LIITE 4. Sana- ja lausetason tarkkaa lukemista arvioivat testit
LIITE 6. Päättelevää lukemista arvioiva testi