Tällä hetkellä vain pieni osa iäkkäistä liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti (Bennie ym.
2017). Sen myötä tutkimuksesta saatavia tuloksia tulisi hyödyntää tulevaisuudessa iäkkäiden kunnallisia ja yksityisiä liikuntapalveluja suunniteltaessa. Tunnistamalla iäkkäiden liikuntaryhmään osallistumisen motivaatiotekijöitä ja esteitä voidaan etsiä ratkaisuja ja kannustimia iäkkäiden liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. Ohjatun liikuntatarjonnan puuttuminen ja tiedon puute liikuntatarjonnasta nousivat yleisiksi esteiksi iäkkäiden keskuudessa. Kuntasektorilla tulisikin huomioida iäkkäiden riittävä liikuntatarjonta ja tarjonnasta tiedottaminen niin, että markkinointi tavoittaa iäkkäiden kohderyhmän mahdollisimman kattavasti ja huomioi myös heikompituloisemmat ja yksin asuvat iäkkäät.
Lisäksi tulisi löytää keinoja, joilla toimintakyvyltään heikommat iäkkäät saataisiin mukaan liikuntaryhmiin, sillä kaatuminen viimeisen vuoden aikana selitti vahvimmin aiempaa osallistumattomuutta liikuntaryhmään ja samanaikaisesti fyysisesti aktiivisemmat iäkkäät kokivat todennäköisemmin vähemmän esteitä liikuntaryhmään osallistumiselle.
Mielenkiintoista tulevaisuudessa olisi selvittää, kuinka iäkkäiden liikuntaryhmään osallistumisen motivaatiotekijät ja esteet eroavat Suomessa alueellisesti ja eri kokoisten kuntien välillä. Tähän tutkimukseen osallistui Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan kuuluvia pieniä ja keskisuuria kuntia, mutta millaisia tuloksia saataisiin tutkittaessa väkiluvultaan suurien kaupunkien iäkkäiden motivaatiotekijöitä ja esteitä. Tulevaisuudessa tulisi myös tutkia, miten terveysalan ammattilaiset tunnistavat iäkkäiden liikunnan esteitä ja motivaatiotekijöitä, ja kuinka niitä hyödynnetään iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. Tässä työssä selvitettiin esteitä iäkkäiltä, jotka eivät aiemmin olleet osallistuneet liikuntaryhmiin. Kiinnostavaa olisi selvittää, miksi iäkkäät, jotka aiemmin eivät osallistuneet ohjattuun liikuntaan, aloittivat myöhemmin liikunnan liikuntaryhmissä. Lisäksi tulisi selvittää liikunnan esteitä iäkkäiltä, jotka eivät lainkaan osallistu liikuntaryhmiin.
Tärkeää olisi myös selvittää, onko iäkkäiden yleiset liikunnan esteet – joihin yhteisön ja yhteiskunnan tasolla on mahdollista puuttua – huomioitu kunnallisten liikuntapalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
10 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkimuksen johtopäätös on, että 65–74-vuotiaat sekä 75 vuotta täyttäneet iäkkäät kokevat osin samoja mutta myös erilaisia motivaatiotekijöitä ja esteitä liikuntaryhmään osallistumiselle. Iäkkäät osallistuvat liikuntaryhmiin ylläpitääkseen kuntoa ja terveyttä sekä mukavan seuran vuoksi. Sosiaaliset tekijät ovat keskeisiä motiiveja iäkkäiden ryhmäliikuntaan osallistumiselle, ja sen vuoksi tulisikin liikuntaryhmissä mahdollistaa iäkkäiden sosiaaliset kontaktit sekä kannustaa iäkkäitä liikuntaryhmiin yhteisöllisyyden vuoksi. Tulokset vahvistavat liikuntaryhmien tärkeyttä iäkkäiden liikunta-aktiivisuuden tukijana, minkä vuoksi eri järjestäjätahojen tulisi mahdollistaa iäkkäille suunnattua ryhmäliikuntaa. Nuoremmat iäkkäät kokevat kunnon parantamisen ja liikunnan mielekkäänä tekemisenä motivoivan heitä liikuntaryhmiin vanhempia enemmän. Tukemalla ja vahvistamalla iäkkäiden motiiveja voidaan ylläpitää heidän liikunta-aktiivisuuttaan, ja sen myötä parantaa toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikunnan kiinnostamattomuus, tiedon puute liikuntatarjonnasta ja ohjatun liikuntatarjonnan puuttuminen ovat iäkkäiden yleisimpiä esteitä aiemmalle osallistumattomuudelle liikuntaryhmään. Tämän myötä tulisi erityisesti tukea eri toimijoita liikuntaryhmien järjestämisessä, jotta iäkkäiden liikuntatarjontaa saataisiin lisättyä ja liikunnan esteitä vähennettyä, sillä koronapandemia on vähentänyt entisestään iäkkäiden liikuntatarjontaa ja liikuntamahdollisuuksia. Voidaan myös todeta, että vuosien myötä iäkkäiden tietoisuus saatavilla olevasta liikuntatarjonnasta on vähentynyt.
Täten iäkkäiden tietoisuutta liikuntatarjonnasta tulisi lisätä monikanavaisella tiedotuksella suosien myös perinteisiä viestintäkanavia, jotta yhä useampi iäkäs on tietoinen oman alueen liikuntatarjonnasta.
Liian kaukana järjestetty liikuntatoiminta sekä liikuntatarjonnan puuttuminen vaikuttavat vahvimmin vanhempien iäkkäiden osallistumiseen liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmän sijainti sekä iäkkäiden kuljetus tulisi huomioida liikuntaryhmiä suunniteltaessa. Liikuntaryhmien tuominen lähelle iäkkäitä mahdollistaa myös vanhempien ja apuvälineitä käyttävien iäkkäiden osallistumisen liikuntaryhmiin. Myös järjestetyillä kuljetuksilla voidaan edistää toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden osallistumista liikuntaryhmiin. Tutkimuksen
perusteella voidaan myös todeta, että liikunnan maksullisuus on saattanut vähentyä liikuntaryhmään osallistumisen esteenä viimeisten vuosien aikana, joten oikeilla toimenpiteillä on mahdollisesti pystytty vähentämään liikunnan maksullisuutta iäkkäiden liikkumisen esteenä. Lisäksi tutkimuksen mukaan yksin asuminen ja aiempi kaatuminen lisäsivät ja suurempi päivittäinen liikunta-aktiivisuus vähensi todennäköisyyttä esteiden kokemiselle. Tukemalla iäkkäiden toimintakykyä voidaan ehkäistä kaatumisia, lisätä liikunta-aktiivisuutta ja sen myötä vähentää esteitä, jotka rajoittavat iäkkäiden liikkumista.
Tämän Pro gradu -tutkielman tuloksista voidaan tehdä seuraavat päätelmät:
1. Iäkkäät osallistuvat liikuntaryhmiin esisijaisesti ylläpitääkseen kuntoaan ja terveyttään sekä mukavan seuran vuoksi. Nuorempi ikäryhmä kokee kunnon parantamisen ja liikunnan mielekkäänä tekemisenä motivoivan heitä liikuntaryhmiin vanhempia enemmän. Vanhemmat iäkkäät motivoituvat osallistumaan liikuntaryhmiin alle 75 vuotta täyttäneitä useammin liikunnallisen elämäntavan innoittamana sekä heille tarjotun osallistumismahdollisuuden myötä. Lisäksi mukava seura ja liikunnasta nauttiminen motivoivat selvästi useammin 65–74-vuotiaita naisia kuin miehiä osallistumaan liikuntaryhmiin.
2. Liikunnan kiinnostamattomuus, tiedonpuute liikuntatarjonnasta ja liikunnan maksullisuus ovat estäneet eniten 65–74-vuotiaita osallistumasta liikuntaryhmään.
Tiedon puute liikuntatarjonnasta, ohjatun liikuntatarjonnan puuttuminen kunnasta, liikunnan kiinnostamattomuus ja liikunnan maksullisuus estävät eniten 75 vuotta täyttäneitä osallistumasta liikuntaryhmään. Nuorempi ikäryhmä kokee vanhempia useammin, että ohjattu liikunta on heille liian vaativaa. Vanhemmat iäkkäät puolestaan kokevat nuorempia useammin, että liikuntaryhmän järjestäminen liian kaukana kotoa estää heitä osallistumasta liikuntaryhmään. Myös ohjatun liikuntatarjonnan puuttuminen kunnasta estää useammin vanhempia kuin nuorempia iäkkäitä osallistumasta liikuntaryhmään.
3. Kaatuminen näyttäisi vähentävän iäkkäiden motivoitumista kunnon ja terveyden ylläpitämisestä. Yksin asuminen ja parempi koettu tulojen riittävyys puolestaan lisäävät motivoitumista kyseisestä motiivista ja etenkin vanhempien iäkkäiden keskuudessa. Suurempi itseraportoitu päivittäinen liikunta-aktiivisuus lisää 65–74-vuotiailla motivoitumista kunnon ja terveyden ylläpitämisestä. Ikä ja sukupuoli eivät selittäneet tässä tutkimuksessa motivoitumista kunnon ja terveyden ylläpitämisestä.
4. Yksin asuminen näyttäisi lisäävän iäkkäiden esteiden kokemista osallistua liikuntaryhmään. Myös kaatuminen lisää esteiden kokemista liikuntaryhmään osallistumiselle 65–74-vuotiaiden keskuudessa. Parempi koettu tulojen riittävyys näyttäisi vähentävän 75 vuotta täyttäneillä koettuja esteitä liikuntaryhmään osallistumiselle. Myös suurempi päivittäinen liikkumisen määrä vähentää esteiden kokemista iäkkäillä.
LÄHTEET
Barengo NC, Antikainen R, Borodulin K, Harald K, Jousilahti P. Leisure time physical activity reduces total and cardiovascular mortality among older adults. J Am Geriatr Soc.
2016;65:504–510. doi:2443/10.1111/jgs.14694
Biedenweg K, Meischke H, Bohl A, Hammerback K, Williams B, Poe P, Phelan EA.
Understanding older adults' motivators and barriers to participating in organized programs supporting exercise behaviors. J Prim Prev. 2014;35:1–11. doi:10.1007/s10935-013-0331-2.
Bennie JA, Pedisic Z, Suni JH, Tokola K, Husu P, Biddle SJ, Vasankari T. Self-reported health-enhancing physical activity recommendation adherence among 64,380 Finnish adults. Scand J Med Sci Sports. 2017;27:1842–1853.
Bethancourt HJ, Rosenberg DE, Beatty T, Arterburn DE. Barriers to and facilitators of physical activity program use among older adults. Clin Med Res. 2014;12:10–20.
doi:10.3121/cmr.2013.1171.
Bjornsdottir G, Arnadottir SA, Halldorsdottir S. Facilitators of and barriers to physical activity in retirement communities: Experiences of older women in urban areas. Phys Ther.
2012;92:551–62. doi:10.2522/ptj.20110149.
Borodulin K, Jousilahti P, Mäki-Opas T, Männistö S, Valkeinen H, Wennman H. Elintavat.
Fyysinen aktiivisuus ja istuminen. Teoksessa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. (Toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa.
FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 4/2018. S. 38–41.
Bredland EL, Söderström S, Vik K. Challenges and motivators to physical activity faced by retired men when ageing: A qualitative study. BMC Public Health. 2018;18:627.
doi:10.1186/s12889-018-5517-3.
Burton E, Lewin G, Pettigrew S, Hill AM, Bainbridge L, Farrier K, Langdon T, Airey P, Hill KD. Identifying motivators and barriers to older community-dwelling people
Participating in resistance training: A cross-sectional study. J Sports Sci. 2017;35:1523–
1532. doi:10.1080/02640414.2016.1223334.
Caspersen C, Powell K, Christenson G. Physical activity, exercise, and physical fitness:
definitions and distinctions for health-related research. Public Health Rep. 1985;100:126–
131.
Chodzko-Zajko W, Proctor D, Fiatarone Singh M, Minson C, Nigg C, Salem G, Skinner J. Exercise and physical activity for older adults. Med Sci Sport Exerc. 2009;41;1510–
1530. doi:10.1249/MSS.0b013e3181a0c95c
Costello E, Kafchinski M, Vrazel J, Sullivan P. Motivators, barriers, and beliefs regarding physical activity in an older adult population. J Geriatr Phys Ther. 2011;34:138–47.
doi:10.1519/JPT.0b013e31820e0e71.
De Groot GC, Fagerström L. Older adults' motivating factors and barriers to exercise to prevent falls. Scand J Occup Ther. 2011;18:153–60. doi:10.3109/11038128.2010.487113.
Finnegan S, Bruce J, Lamb S, Griffiths F. Predictors of attendance to group exercise: A cohort study of older adults in long-term care facilities. BMC Geriatrics. 2015;15:1–12.
doi:10.1186/s12877-015-0043-y
Fisken A, Keogh JW, Waters DL, Hing WA. Perceived benefits, motives, and barriers to aqua-based exercise among older adults with and without osteoarthritis. J Appl Gerontol.
2015;34:377–96. doi:10.1177/0733464812463431.
Gillette DB, Petrescu-Prahova M, Herting JR, Belza B. A pilot study of determinants of ongoing participation in EnhanceFitness: A community-based group exercise program for older adults. J Geriatr Phys Ther. 2015;38:194–201. doi:10.1519/JPT.0000000000000041 Gray PM, Murphy MH, Gallagher AM, Simpson EE. Motives and barriers to physical activity among older adults of different socioeconomic status. J Aging Phys Act.
2016;24:419–29. doi:10.1123/japa.2015-0045
Jansons PS, Robins L, Haines TP, O'Brien L. Barriers and enablers to ongoing exercise for people with chronic health conditions: Participants' perspectives following a randomized controlled trial of two interventions. Arch Gerontol Geriatr. 2018;76:92–99.
doi:10.1016/j.archger.2018.02.010.
Jantunen H, Wasenius N, Salonen K, Perälä M-M, Osmond C, Kautiainen H, Simonen M, Pohjolainen P, Kajantie E, Rantanen T, Bonsdorff M, Eriksson
J. Objectively measured physical activity and physical performance in old age. Age Ageing. 2017;46:232–237. doi:10.1093/ageing/afw194.
Justine M, Azizan A, Hassan V, Salleh Z, Manaf H. Barriers to participation in physical activity and exercise among middle-aged and elderly individuals. Singapore Med J.
2013;54:581–6. doi:10.11622/smedj.2013203.
Jääskeläinen T, Sääksjärvi K, Ristiluoma N, Pietilä A, Juolevi A, Rissanen H, Koskinen S, Lundqvist A & Koponen P. Muuttuivatko suomalaisten elintavat koronaepidemian aikana?
Tuloksia FinTerveys-tutkimuksesta. Verkkojulkaisu: thl.fi/finterveysseuranta. (Luettu 18.9.2021)
Kosteli MC, Williams SE, Cumming J. Investigating the psychosocial determinants of physical activity in older adults: A qualitative approach. Psychol Health. 2016;31:730–49.
doi:10.1080/08870446.2016.1143943
Liikunta (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 [Päivitetty 13.01.2016]. https://www.kaypahoito.fi/hoi50075?tab=suositus
Liu CJ, Chang WP, Araujo de Carvalho I, Savage KEL, Radford LW, Amuthavalli
Thiyagarajan J. Effects of physical exercise in older adults with reduced physical capacity:
meta-analysis of resistance exercise and multimodal exercise. Int J Rehabil Res.
2017;40:303–314. doi:10.1097/MRR.0000000000000249.
Lounamaa A, Doupi Persephone. Tapaturmat. Teoksessa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. (Toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi
Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 4/2018.
S. 99–101.
Lü J, Fu W, Liu Y. Physical activity and cognitive function among older adults in China: A systematic review. J Sport Health Sci. 2016;5:287–296. doi:10.1016/j.jshs.2016.07.003.
Marcos-Pardo PJ, Orquin-Castrillón FJ, Gea-García GM, Menayo-Antúnez R, González-Gálvez N, Vale RGS, Martínez-Rodríguez A. Effects of a moderate-to-high intensity resistance circuit training on fat mass, functional capacity, muscular strength, and quality of life in elderly: A randomized controlled trial. Sci Rep. 2019;9:7830.
doi:10.1038/s41598-019-44329-6.
Martelin T, Nieminen T, Sainio P, Koskinen S, Tiikkainen P. Sosiaalinen toimintakyky.
Toiminta- ja työkyky. Teoksessa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. (Toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 4/2018. S. 123–128.
Maula A, LaFond N, Orton E, Iliffe S, Audsley S, Vedhara K, Kendrick D. Use it or lose it:
A qualitative study of the maintenance of physical activity in older adults. BMC Geriatr.
2019;19:349. doi:10.1186/s12877-019-1366-x.
Menichetti J, Gipresso P, Bussolin D, Graffigna G. Engaging older people in healthy and active lifestyles: a systematic review. Ageing & Society. 2016;36:2036–2060.
doi:10.1017/S0144686X15000781.
Miller W, Brown PR. Motivators, facilitators, and barriers to physical activity in older adults: A qualitative study. Holist Nurs Pract. 2017;31:216–224.
doi:10.1097/HNP.0000000000000218.
Mora JC, Valencia WM. Exercise and older adults. Clin Geriatr Med. 2018;34:145–162.
doi:10.1016/j.cger.2017.08.007.
Moschny A, Platen P, KlaaBen-Mielke R, Trampisch U, Hinrichs T. Barriers to physical activity in older adults in Germany: a cross-sectional study. Int J Behav Nutr Phys Act.
2011;8:121. doi:10.1186/1479-5868-8-121
Mäkilä P, Hirvensalo M, Parkatti T. Changes in physical activity involvement and attitude to physical activity in a 16-year follow-up study among the elderly. J Aging Res.
2010:174290. doi:10.4061/2010/174290.
Oliveira JS, Sherrington C, Rowling L, Tiedemann A. Factors associated with ongoing participation in structured exercise among people aged 50 years and older. J Aging Phys Act. 2019;27:739–745. doi: 10.1123/japa.2018-0231.
Parikka S, Koskela T, Ikonen J, Kilpeläinen H, Hedman L, Koskinen S, & Lounamaa A.
Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020.
Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote (Luettu 20.9.2021)
Parra DC, Wetherell JL, Van Zandt A, Brownson RC, Abhishek J, Lenze EJ. A qualitative study of older adults' perspectives on initiating exercise and mindfulness practice. BMC Geriatr. 2019;19:354. doi:10.1186/s12877-019-1375-9.
Patel A, Schofield GM, Kolt GS, Keogh J WL. Perceived barriers, benefits, and motives for physical activity: two primary-care physical activity prescription programs. J Aging Phys Act. 2013;21:85–99. doi:10.1123/japa.21.1.85.
Phillips EM, Schneider JC, Mercer GR. Motivating elders to initiate and maintain exercise.
Arch Phys Med Rehabil. 2004;85:S52–7. doi:10.1016/j.apmr.2004.03.012.
Rai R, Jongenelis MI, Jackson B, Newton RU, Pettigrew S. Factors influencing physical activity participation among older people with low activity levels. Aging and Society.
2020;40:2593–2613. doi:10.1017/S0144686X1900076X.
Reid K, Martin K, Doros G, Clark D, Hau C, Patten C, Phillips E, Frontera W, Fielding R.
Comparative effects of light or heavy resistance power training for improving lower extremity power and physical performance in mobility-limited older adults. J Gerontol Series A Biol Sci Med Sci. 2015;70:374–80.
Sainio P, Holm M, Sääksjärvi K, Koskinen S. Muuttuiko toimintakyky koronaepidemian aikana? Tuloksia FinTerveys- ja FinSote –tutkimuksista. Verkkojulkaisu:
thl.fi/finterveysseuranta. (Luettu 18.9.2021)
Sainio P, Stenholm S, Valkeinen H, Vaara M, Heliövaara M, Koskinen S. Fyysinen toimintakyky. Toiminta- ja työkyky. Teoksessa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. (Toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa.
FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 4/2018. S. 107–112.
Sainio P, Valkeinen H, Stenholm S, Vaara M, Rinne M. Fyysisen toimintakyvyn
mittaaminen ja arviointi väestötutkimuksissa. TOIMIA-suositus ID S029/29.09.2020. s.8 Satariano WA, Guralnik JM, Jackson RJ, Marottoli RA, Phelan EA, Prohaska TR. Mobility and aging: New directions for public health action. AM J Public Health. 2012;102:1508–
1515. doi:10.2105/AJPH.2011.300631.
Sebio R, Serra-Prat M. Opinion of community-dwelling elderly obese about the barriers and facilitators to engage physical exercise. Sport Sci Health. 2020;16:411–418.
doi:10.1007/s11332-019-006163.
Sievinen H, Katinkanta S, Tokola K, Pajala S, Vasankari T, Kaikkonen R. Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset Suomessa 2013 – ATH-tutkimuksen tuloksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Tutkimuksesta tiiviisti 7/2014.
Spiteri K, Broom D, Bekhet AH, de Caro JX, Laventure B, Grafton K. Barriers and
motivators of physical activity participation in middle-aged and older-adults - A Systematic review. J Aging Phys Act. 2019;27:929–944. doi:10.1123/japa.2018-0343.
Steltenpohl CN, Shuster M, Peist E, Pham A, Mikels JA. Me time, or we time? Age differences in motivation for exercise. Gerontologist. 2019;59:709–717.
doi:10.1093/geront/gny038.
Stødle IV, Debesay J, Pajalic Z, Lid IM, Bergland A. The experience of motivation and adherence to group-based exercise of Norwegians aged 80 and more: A qualitative study.
Arch Public Health. 2019;77:26. doi:10.1186/s13690-019-0354-0.
Sundstrup E, Jakobsen MD, Andersen LL, Andersen TR, Randers MB, Helge JW, Suetta C, Schmidt JF, Bangsbo J, Krustrup P, Aagaard P. Positive effects of 1-year football and strength training on mechanical muscle function and functional capacity in elderly men.
Eur J Appl Physiol. 2016;116:1127–38. doi:10.1007/s00421-016-3368-0.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mitä toimintakyky on? Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on (Päivitetty 27.9.2019) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Toimintakyvyn ylläpitäminen. Saatavilla
www-muodossa osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/toimintakyvyn-yllapitaminen (Päivitetty 27.11.2020)
Tilastokeskus. Väestö. Väestöennuste. Väestö iän ja sukupuolen mukaan eri vuosien väestöennusteissa, koko maa. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true (Luettu 4.10.2020)
Tsekoura M, Billis E, Tsepis E, Dimitriadis Z, Matzaroglou C, Tyllianakis M,
Panagiatopoulos E. Gliatis J. The effects of group and home-based exercise programs in elderly with sarcopenia: A randomized controlled trial. J Clin Med. 2018;7:480–498.
doi:10.3390/jcm7120480
Tähtinen J, Laakkonen E, Broberg M. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. (2. uudistettu painos) Turku: Painosalama Oy 2020. s. 167
UKK-instituutti. Vireyttä liikkumalla. Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille.
Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/ (Päivitetty 20.01.2021)
Van Roie E, Delecluse C, Coudyzer W, Boonen S, Bautmans I. Strength training at high ve rsus low external resistance in older adults: effects on muscle volume, muscle strength, and force-velocity characteristics. Exp Gerontol. 2013;48:1351–61.
doi:10.1016/j.exger.2013.08.010.
Van Roie E, Bautmans I, Coudyzer W, Boen F, Delecluse C. Low- and high-resistance exercise: Long-term adherence and motivation among older adults. Gerontology.
2015;61:551–60. doi:10.1159/000381473.
Van Uffelen JGZ, Khan A, Burton NW. Gender differences in physical activity motivators and context preferences: a population-based study in people in their sixties. BMC Public Health. 2017;17:624. doi:10.1186/s12889-017-4540-0.
Vasankari T, Kolu P. (toim) Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen
aktiivisuuden ja heikon kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. Valtioneuvoston kanslia 2018. s. 21–22.
Vehkalahti K. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Finn Lectura 2014. s.
133
Welmer AK, Mörck A, Dahlin-Ivanoff S. Physical activity in people age 80 years and older as a means of counteracting disability, balanced in relation to frailty. J Aging Phys Act.
2012;20:317–31. doi:10.1123/japa.20.3.317.
Wolf R, Locks RR, Lopes PB, Bento PCB, Rodacki ALF, Carraro AN, Pereira G.
Multicomponent exercise training improves gait ability of older women rather than strength training: A randomized controlled trial. J Aging Res. 2020;16:6345753.
doi:10.1155/2020/6345753.
World Health Organization. Physical activity. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity (Päivitetty 26.11.2020)
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulokset Otsikon PubMed (aged OR elderly OR “older people”)
AND (exercise OR “physical
activity” OR “group exercise”) AND (barrier* OR obstacle*) AND (Motiv* OR facilitator*) NOT child*
Medic (Liik* OR “fyysinen aktiivisuus”) AND (iäk* OR ikääntyn* OR vanhu*) AND este* AND (moti* OR kannusti*)
2010-2020 19 4 0 0
EBSCOhost -Academic search elite
(Aged OR elderly) AND (barriers OR obstacles) AND (motivators or motives OR motivation OR
“Motivation factors”) AND (“physical activity” OR exercise)
Vertaisarvioitu 2010-2020
197 46 22 9
Scopus (“physical activity” OR exercise) AND (aged OR elderly OR “older people” AND (barrier* OR obstacle*) AND (motiv* OR facilitator*) AND
“health promotion”
Kysely liikuntaryhmien osallistujille 2015
Olkaa hyvä ja vastatkaa kysymyksiin ympyröimällä sopivin vaihtoehto ja/tai kirjoittakaa vastaus sille varattuun tilaan. Ympyröikää vaihtoehdoista vain yksi, ellei kysymyksen yhteydessä toisin mainita.
Aluksi kysymme tietoja taustastanne.
1. Sukupuoli 1. mies 2. nainen
2. Ikä_____________________
3. Siviilisääty
1. avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa 2. avoliitossa
3. asumuserossa tai eronnut 4. leski
5. naimaton 4. Koulutus
1. perusaste (kansakoulu, kansalaiskoulu tai joku muu) 2. keskiaste (keskikoulu, ammattikoulu)
3. opistotaso 4. ylioppilas
5. alempi tai ylempi korkeakoulututkinto 6. ei mitään koulutusta
5. Kuinka monta vuotta olette yhteensä käynyt koulua tai opiskellut päätoimisesti (kansakoulu ja muu perusopetus lasketaan mukaan)? _____________
6. Missä kunnassa asutte?
1. Lahti 2. Lemi 3. Luumäki 4. Parikkala 5. Rautjärvi 6. Ruokolahti 7. Savitaipale 8. Taipalsaari 9. Kouvola 10. Pieksämäki 11. Valkeakoski 12. Muu kunta
7. Missä asutte tällä hetkellä?
1. omistamassanne asunnossa
(tai jonkun tässä asunnossa asuvan perheenjäsenen omistamassa) 2. vuokra-asunnossa
3. palvelutalossa 4. kuntoutuskodissa 5. vanhainkodissa 6. jossain muualla
8. Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, onko menojen kattaminen näillä tuloilla 1. erittäin hankalaa
2. hankalaa
9. Oletteko virallinen omaishoitaja?
1. kyllä 2. ei
3. ei, mutta annan säännöllisesti apua jollekin perheenjäsenelle
Seuraavat kysymykset koskevat liikuntaryhmää, jonka ohjaajalta saitte tämän lomakkeen.
10. Mistä saitte tiedon tästä liikuntaryhmästä?
1. ystävältä tai läheiseltä
2. lehti- tai muusta ilmoituksesta
3. liikuntatoimen tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselta 4. muulla tavoin
11. Kuinka kaukana asuinpaikastanne liikuntaryhmä sijaitsee?
1. alle 500 m
12. Minkä tyyppinen liikuntaryhmä on?
1. kuntosaliryhmä
2. voima- ja tasapainoryhmä 3. kuntojumpparyhmä 4. tasapainoryhmä 5. tuolijumpparyhmä 6. vesivoimisteluryhmä
80 7. ulkoliikuntaryhmä
8. tanssiryhmä
9. muu, mikä____________________________________________
13. Kuinka usein käytte tässä liikuntaryhmässä?
1. kaksi kertaa viikossa tai useammin 2. kerran viikossa
3. 2–3 kertaa kuukaudessa 4. harvemmin
14. Pääsettekö liikuntaryhmään yleensä omin avuin?
1. kyllä (kävellen, pyörällä, potkukelkalla tai muuten) 2. kyllä (omalla autolla)
3. en (saan kyydin ystävältä tai läheiseltä) 4. en (tulen julkisella kulkuvälineellä) 5. en (saan järjestetyn kyydin)
15. Mikä on kaikkein tärkein syy ryhmään osallistumiseenne?
1. kunnon ylläpito 2. kunnon parantaminen 3. mukava seura
4. mielekäs tekeminen 5. mielialan koheneminen 6. muistin kunnossa pitäminen
7. osallistumismahdollisuutta tarjottiin minulle 8. liikunta on minulle elämäntapa
9. nautin liikunnasta
10. muu syy, mikä_________________________________________________
16. Mitä muita syitä on ryhmään osallistumiseenne? Voitte valita useita vaihtoehtoja.
1. kunnon ylläpito 2. kunnon parantaminen 3. mukava seura
4. mielekäs tekeminen 5. mielialan koheneminen 6. muistin kunnossa pitäminen
7. osallistumismahdollisuutta tarjottiin minulle 8. liikunta on minulle elämäntapa
9. nautin liikunnasta
10. muu syy, mikä____________________________________________________
81
17. Olkaa hyvä ja ympyröikää sopivin vaihtoehto kustakin kysymyksestä.
(1 = ei ollenkaan, 2 = vähän, 3 = jonkin verran, 4 = paljon, 5 = hyvin paljon)
Onko liikuntaryhmään osallistumisenne parantanut fyysistä kuntoanne? 1 2 3 4 5 Onko liikuntaryhmään osallistumisenne parantanut tasapainoanne? 1 2 3 4 5 Onko liikuntaryhmään osallistumisenne parantanut lihasvoimaanne? 1 2 3 4 5 Onko liikuntaryhmään osallistumisenne lisännyt omatoimista
liikuntaharjoitteluanne? 1 2 3 4 5
Onko liikuntaryhmään osallistumisenne lisännyt arkiliikuntaanne, esim.
portaissa kävelyä? 1 2 3 4 5
Onko liikuntaryhmään osallistumisenne auttanut selviytymään paremmin
arkipäivän askareistanne? 1 2 3 4 5
Onko liikuntaryhmään osallistumisenne kohottanut mielialaanne? 1 2 3 4 5 Onko liikuntaryhmään osallistumisenne lisännyt kanssakäymistänne
muiden ihmisten kanssa? 1 2 3 4 5
18. Onko liikuntaryhmään osallistumisenne vähentänyt kaatumisen pelkoanne?
1. ei ollenkaan 2. vähän 3. jonkin verran 4. paljon 5. hyvin paljon
6. minulla ei ole kaatumisen pelkoa
Seuraavat kysymykset koskevat aikaisempaa liikuntaharrastustanne ja liikuntaharrastuksia tämän ryhmän ulkopuolella.
19. Oletteko ennen tähän ryhmään osallistumistanne harrastaneet liikuntaa viimeisen vuoden aikana?
1. ei ollenkaan 2. vähän 3. jonkin verran 4. paljon 5. hyvin paljon
Jos olette harrastaneet liikuntaa, siirtykää vastaamaan kysymykseen 21.
20. Jos ette ennen tätä ryhmää ole osallistunut ohjattuun liikuntaan, mikä on ollut syynä? Voitte valita useamman vaihtoehdon.
1. ohjattua liikuntaa ei ole ollut tarjolla
2. minulla ei ole ollut tietoa liikuntatarjonnasta 3. toimintaa on järjestetty liian kaukana 4. minulla ei ole ollut kulkumahdollisuutta 5. asia ei ole kiinnostanut
6. liikunta on ollut maksullista
82 7. ohjattu liikunta on tuntunut liian vaativalta 8. kuntoni tai terveyteni on ollut liian huono
21. Onko teillä tällä hetkellä tämän ryhmän lisäksi muita liikuntaharrastuksia? Jos on, niin kuinka usein?
1. kyllä, useammin kuin kerran viikossa 2. kyllä, kerran viikossa
3. ei ole
22. Aiotteko jatkaa liikuntaharrastustanne tulevaisuudessakin tässä tai jossain muussa ryhmässä?
1. kyllä 2. ei
3. en osaa sanoa
23. Oletteko viimeisen vuoden aikana kaatunut kävellessänne? Voitte valita useampia vaihtoehtoja.
23. Oletteko viimeisen vuoden aikana kaatunut kävellessänne? Voitte valita useampia vaihtoehtoja.