Tutkimustulokset

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston riittävyys on tärkeää. Tässä tutkimuk-sessa käytettiin saturaatiota eli kyllääntymistä mittaamaan aineiston riittävyyttä. Tämä tar-koittaa sitä, että uudet haastateltavat eivät enää tuota uutta tietoa tutkimusongelman kan-nalta (Eskola & Suoranta 1998, 47). Haastateltavia kertyi yhteensä seitsemän henkilöä.

Heidät nimettiin henkilöiksi A - G. Haastattelut on avattu tarinamuodossa.

5.1.1 Henkilö A

Henkilö A on toiminut asuntosijoittamisen parissa kuusi vuotta. Hänen varsinainen päivä-työnsä ei ole kiinteistöalalla, mutta liittyy siihen läheisesti. Hänellä on kymmenen sijoitus-asuntoa itsellään. Hän sijoittaa tulevaisuutta ja eläkettä varten toiveena taloudellinen itse-näisyys. Jyväskylä valikoitui hänelle sijoitusasuntojen sijainniksi kaupungin tuntemisen ja sijoitusasuntojen hallinnoimisen helppouden vuoksi. Hänen mielestään muultakin paikka-kunnalta olisi helppo ostaa esimerkiksi valmiiksi vuokrattu asunto, mutta jatkossa sijoitus-asunnon hallinnoiminen toiselta paikkakunnalta pitkän välimatkan vuoksi olisi aikaa vievää ja kallista. Hän korostaa, että tätä seikkaa hänen mielestään aloittelevat sijoitusasunnon ostajat eivät huomio tarpeeksi.

Vuokralainen on henkilö A:n mielestä suurin asuntosijoittamisen riski, vuokralaisen valin-taan täytyy perehtyä huolella ja siihen pitää käyttää tarpeeksi aikaa. Hän muistuttaa, että

vuokralaisen valinnassa täytyy aina tarkistaa luottotiedot. Hän ei ota vuokralaiseksi luotto-tiedottomia hakijoita. Jossain tilanteessa asunto kannattaa hänen mielestään jopa jättää ennemmin tyhjäksi kuin ottaa huono vuokralainen. Jos hänellä olisi vuokrattavana esimer-kiksi sata asuntoa, hän voisi ottaa huonokuntoisiin asuntoihin myös luottotiedottomia vuokralaisia. Henkilö A korostaa hyvän viestinnän ja hyvän vuokrasuhteen merkitystä. Hä-nen kokemuksensa mukaan hyvänkin vuokralaisen elämäntilanne voi yllättäen muuttua ja sillä voi olla merkittävää vaikutusta vuokralaisen vuokranmaksukykyyn. Myös riittävä kes-kinäinen viestintä edesauttaa hyvää vuokrasuhdetta ja helpottaa yllättävien tilanteiden hal-linnassa.

Henkilön A mukaan verotus on riski taloyhtiöiden lainojen vuoksi ja mahdollisen pääoma-veron nostopaineen takia. Hän sanoo, että myös korkoriski on pidettävä mielessä, vaikka hänen sukupolvensa on tottunut alhaiseen korkoon toisin kuin esimerkiksi hänen vanhem-pansa. Hän ennustaa, että korkomarkkinatilanne tulee vääjäämättä muuttumaan jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Henkilö A on varautunut korkoriskiin siten, että osa asuntosi-joittamiseen otetuista lainoista on kiinteällä korolla. Hän sanoo, että taloyhtiön lainoihin ja verotukseen ei voi itse vaikuttaa muuten kuin äänestämällä kuntavaaleissa yritystoimintaa suosivaa puoluetta. Hän ei ole itse omassa sijoitustoiminnassaan kohdannut vielä mainit-semiaan riskejä.

Henkilö A luottaa Jyväskylässä kassavirtatuottoon vuokratuloina, eikä arvonnousuun. Hä-nen mukaansa Jyväskylän asukasluku ei ennusteiden mukaan tule kasvamaan seuraa-vien kahdenkymmenen vuoden aikana vaan pysyy sunnilleen samana, joten pitkällä täh-täimellä asuntojen kysyntä tulee pysymään samalla tasolla. Hänen sijoitusasuntonsa si-jaitsevat lähiöissä, joten hän ei usko asuntojensa arvonnousuun tulevaisuudessa. Keskus-tan tuntumassa ja Lutakossa voisi hänen mielestään odottaa asuntojen arvonnousua.

Covid-19-pandemia on hänen mielestään vaikuttanut asuntojen vuokrattavuuteen kieltei-sesti. Jyväskylä on opiskelijakaupunki (noin 40 000 opiskelijaa), mutta etäopiskelu on vai-kuttanut opiskelijoiden määrään ja vaihto-oppilaat ovat jääneet tulematta. Omaan sijoitus-suunnitelmaansa hän ei ole joutunut tekemään suuria muutoksia, vaikka onkin muutaman asunnon kohdalla joutunut alentamaan vuokratasoa.

Haastatteluhetkellä Henkilö A tutustuisi kaupungin kaavoitussuunnitelmaan uutta sijoitus-asuntoa hankkiessaan. Hän haluaisi selvittää mihin suuntaan kaupunki tulee kasvamaan.

Hän hankkisi seuraavan sijoitusasunnon Kortepohjasta, Laajavuoresta, Seppälästä tai keskustan liepeiltä ja nimenomaan yksiön läheltä oppilaitoksia, korkeintaan pari kilometriä keskustasta hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelta. Opiskelijakaupungissa yhden hengen taloudet suosivat yksiöitä. Haastatteluhetkellä Jyväskylässä oli hänen mukaansa

750 kaksiota vapaana. Oman sijoitusstrategiansa mukaan hän ei osta uudiskohteita vaan vanhoja asuntoja, joissa pitää varautua remonttitarpeisiin. Taloyhtiön remonttikustannuk-set jakautuvat neliöiden mukaan, joten yksiöissä remonttikustannus ei ole niin suuri kuin kaksioissa. Samoin hoitovastike on yksiöissä pienempi.

Henkilön A mielestä Jyväskylä asuntosijoituskohteena pitkällä aikavälillä näyttää hyvältä, lyhyellä aikavälillä huonolta. Haastatteluhetkellä asteikolla 1–5 hän antaisi Jyväskylälle si-joituskohteena arvosanan kaksi, mutta tulevaisuudessa arvosanan 3–4. Hänen mieles-tään tällä hetkellä Jyväskylään rakennetaan liikaa ja menee muutama vuosi ennen kuin asuntomarkkinatilanne rauhoittuu, jolloin kysyntä ja tarve kohtaavat.

5.1.2 Henkilö B

Henkilö B on toiminut asuntosijoittamisen parissa vuodesta 2007 lähtien. Hän toimii pää-työnään kiinteistöalalla. Ensimmäinen oma sijoitusasunto on ostettu Jyväskylästä vuonna 2010. Hänellä on haastatteluhetkellä neljä sijoitusasuntoa, joista yksi asunto on ostettu yrityksen kautta. Henkilö B sijoittaa eläkepäivien varalle. Jyväskylässä hänellä on kaksi sijoitusasuntoa, joista toinen on hankittu alun perin perheen kakkoskodiksi, mutta asunto on haastatteluhetkellä sijoitusasuntona.

Henkilön B mukaan suurimmat asuntosijoittamisen riskit kohdistuvat vuokralaiseen ja talo-yhtiöön. Tyhjien kuukausien riski lisää kuluja ja huono vuokralainen voi omalla toiminnal-laan aiheuttaa suuretkin remonttitarpeet. Hän korostaa, että taloyhtiön talouden tulee olla kunnossa ja täytyy tiedostaa taloyhtiöön tulevaisuudessa tehtävät suuret remontit, esimer-kiksi putkiremontti tai ikkunaremontti. Hän on varautunut näihin riskeihin tutustumalla tar-koin taloyhtiön tilanteeseen ennen asunnon ostoa sekä harkitsemalla tarkkaan sijoitus-asunnon sijainnin.

”Vaikka saisit jostain Pupuhuhdasta edullisen asunnon, on tarkkaan harkittava, onko se todella edullinen sulle. Se on kaukana oppilaitoksista. Sieltä ei ehkä saa työssä-käyvää vuokralaista. Alue pitkälti määrittelee, minkälaisen vuokralaisen saat”.

Omalla kohdallaan hän ei ole kohdannut näitä riskejä, mutta työn puolelta hän on törmän-nyt lähes kaikkiin mahdollisiin riskeihin. Hän painottaa sijoitusasunnon sijainnin ja vuokra-laisen valinnan tärkeyttä. Sijoitusasunnon tulee sopia kaikenikäisille vuokralaisille, esimer-kiksi kerrostaloasunnossa tulee olla hissi ikäihmisiä varten. Hän arvostaa sijoitusasunnon arvonnousua koskien etenkin Jyväskylässä sijaitsevia asuntojaan. Kauempana maakun-nassa sijaitsevassa asunnossaan hän luottaa vuokratuottoon.

Covid-19-pandemia on henkilö B:n mielestä vaikuttanut Jyväskylässä. Haastatteluhetkellä oli hänen mukaansa 1648 asuntoa vapaana vuokrattavaksi. Hänen mukaansa epävar-muus tulevaisuudesta (etätyö ja etäopiskelun jatkuminen) on lisännyt tyhjien kuukausien määrää ja vuokria on jouduttu alentamaan. Omissa sijoitusasunnoissa hän ei ole vielä kohdannut näitä riskejä. Haastatteluhetkellä hän ostaisi sijoitusasunnoksi ison yksiön tai kaksion Keljon kauppakeskuksen läheltä. Hän on sitä mieltä, että koronapandemian takia ihmiset haluavat kodeissaan enemmän tilaa ympärilleen.

Henkilön B mukaan Jyväskylään rakennetaan liian paljon uutta asuntokantaa, minkä takia vuokramarkkinat ovat ”sekaisin” sekä vuokralaiset ovat hyvin valikoivia ja vaativaisia vuokra-asuntojen kunnon ja sijainnin suhteen. Vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2017 Jy-väskylässä myytiin vanhoja kohteita 59 kappaletta enemmän, neliöhinta oli 100 euroa kal-liimpi ja myyntiaika 11 päivää pitempi. Vastaavana aikana uudiskohteita myytiin 140 kap-paletta vähemmän, neliöhinta oli melkein 1000 euroa kalliimpi ja myyntiaika oli 94 vuoro-kautta pitempi. Vaikka hänen mielestään Jyväskylään tällä hetkellä rakennetaan liikaa uu-sia asuinhuoneistoja hän kuitenkin luottaa Jyväskylän vetovoimaan pitkällä aikavälillä.

5.1.3 Henkilö C

Henkilö C on toiminut asuntosijoittamisen parissa kolmisen vuotta. Hän toimii pääsääntöi-sesti kiinteistöalalla. Hänellä on itsellään parikymmentä sijoitusasuntoa. Hän sijoittaa ta-loudellisen itsenäisyyden takia. Jyväskylä on hänen mielestään hyvä ja kasvava asuntosi-joituskaupunki helpon logistiikan, markkinatuntemuksen ja yliopiston vuoksi.

Henkilö C mainitsee tärkeimpinä asuntosijoittamisen riskeinä asuntomarkkinariskin, korko-riskin ja vuokralaiskorko-riskin. Markkinariskissä asuntojen hinnat laskevat, jolloin omaa sijoitus-panosta on vaikea saada takaisin eikä vuokratuotto riitä kompensoimaan asunnon hinnan-laskua. Hänen mielestään korkoriskiä varten on helppo ja halpa suojautua. Vuokralaisriski voi realisoitua siten, että vuokralainen ei maksa vuokriaan, tuhoaa asuntoa eikä huolehdi asunnon kunnosta. Hän ottaa vuokralaisriskin huomioon ottamalla vain puhtaat luottotie-dot omaavia vuokralaisia, joilla elämä tuntuu olevan hallinnassa. Hän pyrkii ostamaan si-joitusasuntonsa muuttovoittoisilta alueilta hyvistä remontoiduista taloyhtiöistä, jolloin vuok-ratuotto on vakaampaa ja asunnon arvon säilyminen, jopa nouseminen, on todennäköi-sempää. Omassa sijoitustoiminnassaan hän on kohdannut vuokralaisriskin hankittuaan valmiiksi vuokratun sijoitusasunnon, jolloin hän itse ei päässyt vaikuttamaan vuokralaisva-lintaan. Henkilön C mukaan hyvä vuokratuotto suojaa markkinamuutokselta. Asunnon os-taminen arvoalueelta suojaa asunnon hintaa alenemisen riskiltä. Hän itse on ostanut sijoi-tusasuntonsa luottaen kassavirtaan ja sitä kautta vuokratuottoon.

Covid-19-pandemia on vaikuttanut henkilön C mielestä hetkellisesti asuntosijoittamisen markkinatilanteeseen Jyväskylässä. Asuntosijoittaminen on kuitenkin hänen mukaansa pitkän aikavälin toimintaa, jota tarkastellaan pidemmällä aikavälillä kuin vuodella.

”Sijoittamisen peruselementit eivät ole muuttuneet, kunhan yhteiskunta pikkuhiljaa palautuu ja opiskelijat palaavat lähiopiskeluun”.

Korona ei ole vaikuttanut hänen asuntosijoitussuunnitelmaansa, päinvastoin hän onnistui tekemään muutamat hyvät asuntokaupat ”koronapaniikissa”.

Henkilö C ostaisi haastatteluhetkellä hyvällä markkinahinnalla asunnon riippumatta asun-non katuosoitteesta tai koosta. Hänen mukaansa hankintahinta ratkaisee. Ideaalinen sijoi-tusasunto olisi hänen mielestään pari kilometriä Jyväskylän keskustasta kooltaan yksiö tai pieni kaksio hyvästä taloyhtiöstä rauhalliselta alueelta. Hän näkee Jyväskylän hyvänä si-joituskohteena jatkossakin, sillä Jyväskylä on Keski-Suomen kasvava maakuntakeskus.

Hän ei tällä hetkellä pidä ongelmana Jyväskylän uudisrakennusbuumia. Hänen mieles-tään markkinat tasoittuvat ajan myötä.

5.1.4 Henkilö D

Henkilö D on toiminut asuntosijoittamisen parissa kuusi vuotta. Hän toimii päätoimisesti kiinteistöalalla. Hänellä on neljä sijoitusasuntoa haastatteluhetkellä. Hän sijoittaa taloudel-lisen vapauden ja taloudeltaloudel-lisen turvan vuoksi.

Asuntosijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä henkilö D mainitsee etenkin riskit, joihin hän ei voi itse vaikuttaa; markkinat ja korkotaso. Hän pyrkii hallitsemaan kassavirtaa tasalainaly-hennyksin; vaikka korkoriski realisoituisi, kassavirta pysyy hallinnassa. Vuokralaisriskiä hän ei pidä alan ammattilaisena suurena riskinä hyvän varautumisensa ansiosta. Henkilö-kohtaisesti hän ei ole kohdannut yhtään riskiä eikä hänen sijoitusasunnoissaan ole ollut yhtään tyhjää kuukautta. Työn puolesta vuokralaisriski on realisoitunut montakin kertaa.

Hän on omassa sijoitustoiminnassaan panostanut vuokratuottoon, kun taas esimerkiksi Helsingissä voi luottaa asunnon arvonnousuun, jolloin sijoitustoiminta on hänen mu-kaansa huomattavasti vähäriskisempää. Hän sanookin, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.

Covid-19-pandemia on henkilön D mielestä vaikuttanut Jyväskylän asuntomarkkinoihin, joskin Jyväskylä oli hänen mukaansa jo ennen koronapandemiaa haastava kohde sijoitus-asuntomarkkinoilla. Hän toteaa, että jos sijoitusasunto on hyvässä kunnossa, taloyhtiön

asiat hoidettu hyvin ja vuokrataso kohdallaan niin markkinoilla pärjää. Koronapandemia ei ole vaikuttanut hänen asuntosijoitusstrategiaansa.

Henkilö D hankkisi seuraavan sijoitusasuntonsa hyväkuntoisesta, remontoidusta taloyhti-östä, jossa ei ole paljoa korjausvelkaa. Hän ostaisi reilun kokoisen yksiön tai pienehkön kaksion alueilta Aittorinne, Jyskä tai Kortepohja. Hänellä on suuri tuottovaatimus; 9–11 % ja näiltä edellä mainituilta alueilta on hänen mielestään mahdollisuus ostaa hyväkuntoisia ja varmoja asuntoja hyvällä tuotolla. Jyväskylän tulevaisuuden asuntosijoituskohteena hän näkee hyvänä, sillä Jyväskylä on kehittyvä ja kasvava yliopistokaupunki.

”Kunhan rakentaminen vähän hiipuu, markkinatilanne paranee. Asuntosijoitustuotteen tu-lee olla kunnossa, huonokuntoiset asunnot eivät mene vuokralle”.

5.1.5 Henkilö E

Henkilö E on toiminut asuntosijoittamisen parissa vuodesta 2008 lähtien. Hän ei toimi pää-sääntöisesti sijoitusalalla. Hänellä on yhdessä puolisonsa kanssa seitsemän sijoitusasun-toa, joista kolme sijaitsee Jyväskylässä. Jyväskylässä on hänen mielestään hyvät vuokra-markkinat opiskelijoiden vuoksi.

Vuokralaiseen liittyvistä riskeistä etenkin vuokralaisten saatavuus on henkilö E:n mielestä haastatteluhetkellä suurin asuntosijoittamiseen kohdistuva riski johtuen koronan aiheutta-masta opiskelijoiden etäopiskelusuosituksesta. Hän on varautunut vuokralaisten saata-vuusriskiin hyvällä asunnon sijainnilla ja hyvällä asunnon kunnolla. Hänen mukaansa vuokralaisen valinta tulee tehdä harkiten ja ottaa ennemmin tyhjiä kuukausia kuin huonoa vuokralaista. Hän on itse kohdannut omassa toiminnassaan tyhjien kuukausien riskin.

Omassa sijoitussuunnitelmassaan nimenomaan Jyväskylän uudiskohteiden osalta hän painottaa arvon säilymiseen. Muissa kohteissaan hän luottaa vuokratuottoon.

Covid-19-pandemia on vaikuttanut henkilö E:n mielestä paljon vuokralaisten saatavuuteen ja vuokralaisten maksukykyyn. Vuokra-asuntojen tarve on selkeästi vähentynyt. Pieniä asuntoja on vaikea saada vuokrattua, koska etätöiden ja etäopiskelun myötä asukkaat ha-luavat ja tarvitsevat enemmän tilaa ja siten isompia asuntoja. Koronan takia hän on joutu-nut antamaan vuokranalennusta sekä varustamaan vuokrattavia asuntoja paremmin esi-merkiksi pyykinpesukoneella. Hän toteaa, että asuntojen vuokrauksen kulut ovat lisäänty-neet ja tuotot pienentylisäänty-neet. Haastatteluhetkellä hän ostaisi seuraavaksi sijoituskohteeksi Lutakosta uudiskohteesta ison yksiön, vähintään 30 m2, tai pienen kaksion. Myös kolmiot menisivät hänen mielestään helposti vuokralle, mutta korkeamman hankintahinnan takia vuokratuotto jää niissä paljon pienemmäksi. Asunnon sijainti on hänen mielestään erittäin tärkeää. Uudiskohteessa hän pitää tärkeänä rahoitusvastikkeen vähennysoikeutta.

Jyväskylän tulevaisuus asuntosijoituskohteena on henkilö E:n mielestä haastavaa. Hän mainitsee keskustan korkeat hinnat ja ennustaa, että paljon asuntoja tulee lähiaikoina myyntiin. Tällä hetkellä hän ostaisi Palokan suunnasta isohkon yksiön tai kaksion sekä lä-hikunnista esimerkiksi Tikkakoskelta ison asunnon.

5.1.6 Henkilö F

Henkilö F on toiminut asuntosijoittamisen parissa melkein seitsemän vuotta. Hän ei toimi päätyönään kiinteistöalalla. Hänellä on reilu kymmenen sijoitusasuntoa haastatteluhet-kellä, joista neljä sijaitsee Jyväskylässä kaupungin tuttuuden ja käytännön asioiden help-pouden vuoksi. Hän sijoittaa taloudellisen vapauden vuoksi ja luottaa korkoa korolle-ilmi-öön.

Asuntosijoittamisen riskeinä henkilö F tuo esille ulkopuoliset riskit, joihin ei voi itse vaikut-taa. Ulkopuolisista riskeistä hän mainitsee esimerkiksi Covid-19-pandemian muuttaneen asuntomarkkinaa. Lisäksi hän tuo esille Jyväskylän tiettyjen alueiden ylirakentamisen.

Myös inflaatio, tulevaisuudessa jopa hyperinflaatio voi nostaa korkoja. Hän on varautunut riskeihin monella tapaa. Yksi niistä on sijoittaminen moniin omaisuuslajeihin pelkkien asuntojen sijaan. Tällöin riski tasaantuu ja kulkee eri sykleissä. Hän pyrkii pitämään tiet-tyjä ”turvasatamia” riskinsietokykyä helpottamassa.

”Olen buffannut taloyhtiöihin korkosuojattua taloyhtiölainaa, jos korot lähtee nou-suun. Olen myös suojannut omia lainoja koron nousulta”.

Henkilö F on säästynyt isommilta asuntosijoittamisen riskeiltä, mutta hänen mielestään tu-levaisuudessa monet talouteen liittyvät riskit voivat realisoitua. Jyväskylässä asuntojen ar-vonnousu on vähäistä verrattuna pääkaupunkiseudulle. Jyväskylässä hänen sijoitusstrate-giansa perustuu vuokratuottoon ja kassavirtaan.

”Vuokratuotolla pitää saada homma rokkaamaan, mutta tässä markkinatilanteessa ns. kärkikolmio pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku, näillä muuttovoittoisilla alueilla arvonnousu on kovaa”.

Liikarakentaminen ja Covid-19-pandemia ovat vaikuttaneet Jyväskylässä asuntomarkki-noihin henkilön F mielestä. Korona ei ole vaikuttanut hänen omaan sijoitussuunnitel-maansa. Hän tulee jatkossa keskittymään sijoitustoiminnassaan enemmän pääkaupunki-sudulle. Jyväskylään sijoittaessaan hän painottaisi sijainnin merkitystä ja hankkisi yksiön läheltä keskustaa. Jyväskylän tulevaisuuden asuntosijoituskohteena hän kokee haasteelli-sena, sillä keskustan elinvoima on hiipunut ja palvelut ovat valuneet kauppakeskuksiin.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa muuttovirta tulee suuntautumaan pääkaupunkiseu-dulle, Tampereella ja Turkuun. Covid-19-pandemia on muuttanut tätä muuttovirtaa jonkin verran, samoin etäopiskelu ja etätyöt.

5.1.7 Henkilö G

Henkilö G on toiminut asuntosijoittamisen parissa töiden puolesta seitsemän ja puoli vuotta sekä yksityishenkilönä reilut viisi vuotta. Hän toimii pääsääntöisesti töiden puolesta kiinteistöalalla. Hänellä on kaksi sijoitusasuntoa ja hän sijoittaa ”pahan päivän” varalle.

Hänen molemmat sijoitusasuntonsa sijaitsevat Jyväskylässä hänen hyvän markkinatunte-muksensa vuoksi ja käytännön asioiden hoidon helppouden vuoksi.

Henkilön G mielestä asuntosijoittamisen tärkein riski on vuokralaiseen liittyvä riski. Lisäksi hänen mielestään pitää tiedostaa asuntojen hinnan kehitykseen liittyvä riski. Hän varautuu mahdolliseen vuokralaisriskiin pitämällä vuokrattavissa kohteissaan myös omaa vakuu-tusta vuokralaisen vakuutuksen lisäksi. Omassa sijoitustoiminnassaan hän ei ole vielä kohdannut merkittäviä riskejä. Hän pitää omassa toiminnassaan kannattavampana vuok-ratuottoa kuin asunnon arvon nousuun perustuvaa tuottoa, mutta hänen mielestään nämä olisi hyvä olla tasapainossa. Covid-19-pandemia on hänen mielestään vaikuttanut Jyväs-kylässä. Asuntoja on paljon tyhjinä, kun opiskelijat eivät ole tulleet opiskelupaikkakunnalle.

Hänen omistamiinsa asuntoihin pandemia ei ole vaikuttanut määräaikaisten vuokrasuhtei-den ansiosta.

Henkilö G ostaisi seuraavana sijoitusasuntona kaksion vanhasta, remontoidusta talosta keskustasta. Sijainti keskustan lähellä on hänen mielestään erittäin tärkeää. Hän on sitä mieltä, että Jyväskylä sijoituskohteena on pidemmällä aikavälillä kannattava, mutta lyhy-ellä aikavälillä haastava, koska Jyväskylään on rakennettu ja rakennetaan edelleen paljon uusia opiskelija-asuntoja, joissa on edullinen vuokra eikä vuokravakuutta vaadita. Hänen mielestään on hyvä, että Jyväskylään rakennetaan uudisasuntoja, mutta hän kaipaa lisää isompia asuntoja pienten yksiöiden tai kaksioiden sijaan.