Tutkimustuloksen tieteellinen kontribuutio

Tutkimustulokset luottamuksen rakentumisesta ja alliansseista ovat linjassa hyvin pitkälti jo tehdyn tutkimuksen kanssa, mutta tästä tutkimuksesta on löydettävissä kuitenkin uusia näkökulmia. Seuraavassa on tuotu tärkeimpiä huomioita esiin.

136

Love et al. (2010, 955) ovat tutkimuksessaan julkisen sektorin allianssiprojekteista havainneet menestystekijöitä olevan luottamus, resurssit, avoin vuorovaikutus, koordinointi, luovuus, tavoitteiden asetanta ja johdon tuki. Tärkeää oli lisäksi ha-vainto, että projektin onnistumiseksi tarvitaan kehittämistä ja hereillä oloa jokaisessa projektin vaiheessa. Kuitenkaan aiemmin ei ole tehty tutkimusta, joka keskittyisi tut-kimaan menestystekijöistä vain luottamusta ja sitä rakentavia tekijöitä allianssin eri vaiheissa. Tässä suhteessa tutkimus tuo uutta tietoa rakennusalalle. Tutkijan oma näkemys on yhteneväinen Huan & Wilkinson (2013, 463) kanssa heidän kirjoittaes-saan, että luottamuksen rakentumisen mekanismien ymmärtäminen helpottaa ke-hittämään, ylläpitämään ja suojaamaan luottamusta. Ja mikä on tärkeää, tieto auttaa ymmärtämään, miten oma toiminta vaikuttaa luottamukseen.

Luottamustutkimuksen kanssa tämän tutkimuksen tulokset ovat paljolti linjassa jo tehdyn tutkimuksen kanssa. Tutkimustulosten ja pohdinnan perusteella tehtiin joh-topäätös, että luottamus on hyvin monimutkainen ilmiö. Tämän saman ovat havain-noineet mm. Lewicki & Bunker (1995). Samoin tässä tutkimuksessa haastatteluiden pohjalta todettiin, että luottamuksen rakentuminen on kiinni eri tekijöitä ja olosuh-teista. Laan et al. (2011) ja Zaheer et al. (1998) ovat tuoneet tutkimuksissaan esiin vaikeuden erottaa toisistaan henkilöityvä ja organisationaalinen luottamus. Noote-boom (2006) taas on painottanut, että on syytä huolellisesti eroteltava henkilöityvä, organisationaalinen ja institutionaalinen luottamus. Parhaimmillaan nämä kaikki vahvistavat toisiaan, mutta ei aina.

Tutkimus tehtiin tarkastellen luottamusta allianssissa ja sen eri vaiheissa. Allianssi on tyypiltään yhteistoiminnallinen toteutusmuoto, jota on tutkittu paljon viime vuo-sina ja tutkitaan edelleen koko ajan (mm. Hietajärvi et al. 2016, Hietajärvi 2017, Lahdenperä 2012a ja 2012b, Love et al. 2010, Mesa et al. 2016, Mistry & Davis 2009 ja Walker et al. 2015). Allianssitutkimus on paljolti keskittynyt prosessimai-seen ja kehittämisnäkökulmaan. Voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa tutkimus-kohteena olevien projektiallianssien rakenteet ja organisointi olivat linjassa tehdyn

137

tutkimuksen mukaan, vaikkakin projektikohtaisia muutoksia kummassakin case-pro-jektissa oli tehty. Tulosten mukaan oli lisäksi havaittavissa, että tutkimuskohteissa on hyödynnetty tuoreita tutkimustuloksia. Allianssiin ei toteutusmuotona tuotu tässä tutkimuksessa uusia näkökulmia, mutta allianssin määritelmää oli mahdollista hie-man tarkentaa. Ross (2003, 1) esitteli allianssimallin maailmalle ja määritteli allians-sin toimintana, jossa allianssikumppanit työskentelevät yhdessä toteuttaakseen määritetyn projektin sopimuksen mukaisesti. Tämän tutkimuksen mukaan määritel-mää pitäisi tarkentaa lisäämällä loppuun: -alusta loppuun asti. Allianssiyhteistyö al-kaa jo ennen sopimuksen tekoa ja päättyy vasta viiden vuoden takuuajan jälkeen.

Lisäys määritelmään tarkentaa allianssia ja tuo mukaan tärkeän loppukäyttäjänäkö-kulman.

Allianssin alkuvaiheessa tulokset kertoivat tärkeitä luottamusta rakentavia tekijöitä olevan prosessien ja dokumentaation uskottavuus. Tätä tutkimustulosta tukee aiem-min tehdyt tutkimukset institutionaalisuuden vaikutuksesta luottamuksen rakentumi-seen. Zucker (1986) on tuonut esiin institutionaalisten tekijöiden tärkeyden omassa tutkimuksessaan. Nilsson & Mattesin (2015, 242) tutkimus vahvisti institutionaali-suuden tärkeyttä. Heidän tutkimuksensa mukaan väliaikaisten yhteistyökumppanei-den pysyvä luottamus tarvitsee taustalleen luottamuksentekijöiksi esimerkiksi paik-kaan ja instituutioon liittyviä vaikuttumia. Zaheer et al. (1998) mupaik-kaan yhteistyössä yritysten on huomioitava rakenteet, prosessit ja rutiinit, sillä ne tuovat pohjan, jolle rakentaa henkilöiden välistä luottamusta.

Johtopäätöksissä pohdittiin sopimusten merkitystä ja sitä millaisia allianssisopimus-ten tulisi olla vahvistaakseen luottamusta ja allianssihenkeä. Sopimuksellisia näkö-kohtia on tutkinut esimerkiksi Pishdad-Bozorgi & Beliveau (2016, 158), joiden mu-kaan sopimukset ja siinä sovitut palkkiot saattavat vaikuttaa positiivisesti tai negatii-visesti luottamukseen. Blomqvist et al. (2005, 501) ovat tuoneet puolestaan tuoneet esiin tutkimuksessaan, että on mietittävä tarkkaan sopimuksella sovittavat asiat ja mitä jätetään luottamuksen varaan. Tutkijat jatkavat, että sopimusprosessi itses-sään on tärkeä luottamuksen rakentumisessa. Hyvin toimivaa sopimusta ja huolel-lisesti laadittua ei tarvitse enää referoida myöhemmin, ja tällöin sopimus itsessään

138

parantaa luottamusta. Lisäksi sopimusprosessi mahdollistaa osapuolten tutustumi-sen toistensa kulttuuriin, arvoihin, tavoitteisiin ja työskentelytapoihin. Aiemmin tehty tutkimus vahvistaa sopimusten ja sopimusprosessien oleellisuutta luottamusta ra-kentavana tekijänä.

Tutkimustuloksissa nostettiin esiin aiempien suhteiden tärkeä merkitys luottamuk-sen rakentamisessa. Toisaalta niin luottamusta kuin allianssia haastaa tulosten pe-rusteella organisoitumisen vaikeudet. Buvik & Rolfsen (2015, 1490) ovat tutkimuk-sessaan havainneet positiivisten aiempien siteiden vaikuttavan luottamuksen raken-tumiseen ja helpottavavan yhteistyön aloittamista. Samoin jaetut yhteneväiset odo-tukset ja sen mukaan rakennetut rooliodo-tukset toimintamalleineen ovat kriittisiä onnis-tumisen kannalta. Pro gradu-tutkimuksen tulokset toivat esille aivan uudella tavalla aiempien siteiden merkittävyyden ja aiemmin tehty tutkimus yhdistää aiemman yh-teistyökokemuksen luottamuksen rakentumiseen ja organisoitumiseen.

Luottamusta tehostavien tekijöiden tuloksia pohdittaessa nostettiin esiin haastatte-luista noussut näkemys, että luottamukselle on tärkeää taustaorganisaation tuki. Or-ganisaation ja organisaatiokulttuurin vaikutusta luottamuksen rakentamiseen ovat tutkineet mm. Laan et al. 2011, Chow et al. 2012, Manu et al. 2015 ja Jones &

George 1998. Tehty tutkimus ja nyt toteutettu tutkimus ovat siinä yhteneväisiä, että organisaation omalla luottamusalttiudella, asenteella ja kyvyllä luoda luottamuksen rakentumiselle tilanteita, on vaikutusta luottamuksen kehittymiseen.

Luottamusteorian osalta uudentyyppinen näkökulma pystyttiin rakentamaan sitä kautta, että kerättiin luottamuksen rakentumisen eri tekijät omaksi synteesitaulu-koksi. Pohjana toimi Nilsson & Mattes (2015) tekemä kategorisointi luottamuksesta alustavaan ja asteittaiseen luottamukseen. Tutkimalla ja havainnoimalla tehtyä tut-kimusta alustavasta ja asteittaisesta luottamuksesta, pystyttiin luomaan laajempi näkemys ja keräämään havainnot taulukkomuotoon. Aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu erillisinä aiheina alustavasta luottamuksesta ja vikkelästä luottamuksesta.

Tässä tutkimuksessa vikkelä luottamus kuitenkin luettiin kuuluvaksi alustavaan luot-tamukseen, sillä näillä kummallakin oli yhdistäviä tekijöitä. Yksittäisinä voisi mainita

139

maineen ja stereotypiat. Näistä ovat kirjoittaneet esim. Adams et al. 2007, Huan &

Wilkinson 2013 ja Robert et al. 2009. Asteittaisen luottamuksen puolella eri tutkijoi-den näkemyksiä yhdisteltiin ja teemoiteltiin yhteen. Juuri samanlaista taulukkoa ei tästä syystä ole vastaavaa olemassa, joten taulukon voidaan sanoa tuovan uuden-laista näkemystä luottamuksen rakentumiseen teoriaan.