Tutkimusmenetelmät, tutkimusaineisto ja -lähteet

Ilmiö, jota tutkimuksessa tutkitaan, on sukupolvenvaihdoksen verotus. Tarkemmin määritellen tutkimuksessa tutkitaan sitä, mitkä asiat ovat olennaisia, kun yhtiö siirtyy sukupolvelta toiselle. Tutkimus etsii siis aiheeseen liittyen uusia näkökulmia ja ilmiöitä, joten se on tavoitteeltaan kartoittava (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 138).

Aiheen konteksti ja käytännönläheisyys huomioon ottaen tutkimuksessa noudatetaan soveltavaa tutkimuslinjaa. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2009, 133) määrittelevät ko.

tutkimuslinjan siten, että tutkimus sisältää metodologisesti hieman vapaamuotoisempaa, ulkopuolisia toimijoita huomioivaa ongelmanratkaisua. Tämä tutkimus lähtee ulkopuolisesta tarpeesta ja on suunnattu sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä olevan yhtiön lähipiirille. Tutkijakolmikon esittelemä vastakkainen linja, eli tiedeyhteisölle suunnattu perustutkimus, ei ole nyt edustettuna.

Tutkimuslinjalle alisteiset menetelmäsuuntaukset jaetaan tyypillisesti kahteen ryhmään: laadullisiin ja määrällisiin. Alasuutarin (2011, 32) mukaan tämä rajanveto on toki osittain kosmeettista, sillä kyseessä on jatkumo, jossa mustan ja valkoisen ohella esiintyy valtavasti harmaan eri sävyjä. Tässä tutkimuksessa tutkimusotteen voidaan todeta olevan hyvin pitkälti laadullinen. Eskolan ja Suorannan (1998, 14-24) mukaan kvalitatiivisen tutkimuksen ominaispiirteisiin kuuluu

 ilmiasultaan tekstimuotoinen aineisto,

 tutkittavien huomioiminen,

 hypoteesittomuus,

 harkinnanvarainen otanta,

 tutkimuksen prosessiluonteisuus,

 induktiivinen ja aineistolähtöinen analyysi ja

 tutkijan keskeinen asema.

Lähes jokainen näistä piirteistä sopii kuvaamaan tätä tutkimusta.

Aineistonkeruumenetelmänä toimii haastattelu. Haastattelu on perinteinen ja yleisin laadullinen aineistonkeruumenetelmä (Eskola & Suoranta 1998, 86).

Menetelmän suurimmaksi eduksi luetaan usein sen kyky ikään kuin piirtää kuva haastateltavan arvoista, kokemuksista, tunteista ja käsityksistä (Hirsjärvi & Hurme 2008, 41). Täten haastattelu linkittyy usein subjektivismiin ja edustaa aineistonkeruumuotoa, jossa tutkittavien omat näkemykset pääsevät esille. Tähän tutkimukseen haastattelut sopivat teeman haastavuuden ja laaja-alaisuuden vuoksi.

Sukupolvenvaihdokset kaikkine erityispiirteineen ovat ymmärtääkseni jopa verotuksen ammattilaisten keskuudessa rajatun joukon heiniä, ja aiempaa tutkimusta juuri tästä aiheesta on vähän, joten tarkan alkuhypoteesin muodostaminen on vaikeaa.

Tutkimusongelma on lisäksi lähtöisin käytännön kysymyksistä, joten myös aineiston tulisi olla peräisin käytännöstä. Nämä seikat puoltavat haastattelututkimusta.

Asiantuntijahaastatteluiden avulla tutkimukseen saadaan käytännönläheinen aineisto.

Samalla erilaiset kokemukset ja mielipiteet pääsevät samalla esiin.

Eskolan ja Suorannan (1998, 87) mukaan haastattelut voidaan jakaa ryhmiin niiden kysymysten kiinteyden asteen ja haastattelijalle varatun soveltamisen vapauden perusteella. Näitä tyyppejä ovat suunnitelluimmasta vapaimpaan

 strukturoidut lomakehaastattelut,

 puolistrukturoidut haastattelut ja teemahaastattelut (käsitteitä käytetään välillä synonyymeina, kts. Hirsjärvi & Hurme 2008, 47) ja

 avoimet haastattelut.

Näistä kaksi ääripäätä voidaan sulkea pois tästä tutkimuksesta. Hirsjärven & Hurmeen (2008, 45) mukaan strukturoitu haastattelu sopii tilanteeseen, jossa on muodolliset hypoteesit, eli se ei käy. Avoin haastattelu taas tuntuu liian haastavalta, sillä tarkoitus on saada yleiskäsitys haasteiden ja mahdollisuuksien kirjosta. Asiantuntijat voivat innostua keskittymään omaan erityisalaansa, täten vaikeuttaen analyysia. Sen vuoksi tutkimuksessani käytetään teemahaastattelua. Haastatteluteemat laaditaan kirjallisuuden ja aiemman tutkimuksen pohjalta, minkä jälkeen haastateltaville annetaan melko vapaat kädet kertoa substanssista, kokemuksistaan ja ajatuksistaan.

Haastatteluissa hyödynnetty kysymysrunko on tutkimuksen liitteenä.

Haastatteluotanta (tai -näyte, kuten useissa kirjallisuuslähteissä korjataan) tehdään teeman asiantuntijaluonteesta johtuen harkinnanvaraisesti. Tutkimus on suunnattu pääosin yritysten omistajille ja lähipiirille. Kuitenkin, jo aiempien tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että tällä ryhmällä on haasteita ja ongelmia verotuksen kanssa. Heidän tietotasonsa lienee siksi suurilta osin puutteellista, eivätkä he todennäköisesti osaa määritellä näitä ongelmia sen yksityiskohtaisemmin. Sen sijaan tutkimuksessa haastatellaan sellaisia asiantuntijoita, jotka tuntevat lakipykälät ja työskentelevät sukupolvenvaihdosten verotuksen kanssa. Heillä pitäisi olla tarkempaa näkemystä asiasta. Jotta aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen, osa haastateltavista valitaan Verohallinnosta ja osa yksityisistä, veropalveluita tarjoavista yrityksistä. Yhteensä seitsemää verotuksen asiantuntijaa haastatellaan.

Haastatteluilla kerätty aineisto järjestetään sisällönanalyysin avulla. Tuomen ja Sarajärven (2002, 105) mukaan kyseinen menetelmä sopii hyvin strukturoimattomankin haastatteluaineiston analysointiin, ja sillä pyritään saamaan kuvaus tutkimuskohteesta yleisessä ja tiiviissä muodossa. Valintaan on päädytty siksi, että haastatteluilla kerätyn aineiston suurin ongelma on yleensä sen valtava määrä (Hirsjärvi & Hurme 2008, 135). Väite on helppo allekirjoittaa – litteroitua aineistoa kertyy tässäkin tutkimuksessa kymmeniä sivuja, ja siitä löytynee monen tutkimuksen verran mielenkiintoisia asioita. Nyt tehdään vain yksi, joten raja on vedettävä johonkin.

Sisällönanalyysin avulla haastatteluaineistoa pystytään käsittelemään sekä systemaattisesti että objektiivisesti (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105).

Tutkimuksen sisällönanalyysi muodostetaan deduktiivisesti eli teorialähtöisesti.

Käsite teorialähtöisyys viittaa siihen, että teoreettiset käsitteet tuodaan teoriasta tutkimukseen ikään kuin valmiina – niitä ei siis luoda aineistolähtöisesti tutkimusaineiston pohjalta (Tuomi & Sarajärvi 2002, 116). Valinta sopii hyvin tähän tutkimukseen, sillä nyt hyödynnetään paljon hyvin tarkkaan määriteltyä vero-oikeudellista käsitteistöä. Tuomen ja Sarajärven (2002, 116) mukaan teorialähtöisen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysirungon muodostaminen. Tähän tutkimukseen analyysirunko muodostetaan pääosin kirjallisuudesta peräisin olevien teemojen avulla. Teemojen käyttö on Eskolan ja Suorannan (1998, 179) mukaan suositeltava keino käytännöllisten ongelmien ratkaisemisessa. Seuraavassa vaiheessa aineistosta poimitaan sekä analyysirunkoon kuuluvat että sen ulkopuolelle jäävät asiat (Tuomi & Sarajärvi 2002, 116). Rungon ulkopuolelle jäävistä asioista on sen jälkeen mahdollista muodostaa uusia teemoja, jos tämä koetaan tarpeelliseksi. Analyysin lopputuloksena aineisto jäsentyy johtopäätösten kannalta relevantiksi, teemakohtaiseksi aineistoksi. Analyysin tulokset esitellään ja tulkitaan tutkimuksen seuraavissa vaiheissa.

Tutkielmassa hyödynnetään sekä kirjallisia että sähköisiä lähteitä. Tämä ei ole lainopillinen tutkimus, mutta vero- ja siviilioikeudellisten normistojen sisällön esittely on oleellisilta osin tarpeellista, jotta tutkimusongelma voidaan ratkaista. Se tehdään Verohallinnon ohjeistuksen, lakien ja niiden esitöiden sekä oikeuskäytännön pohjalta.

Lisäksi lakien tulkintaan ja käytännön sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiin haetaan apua kirjallisuudesta (esim. Immonen & Lindgren 2013, Juusela & Tuominen 2012). Tutkimuksessa käytetään myös yleisemmin luovutusvoitto- sekä perintö- ja lahjaverotusta käsitteleviä teoksia. Aiemman tutkimuksen lähteenä toimii Jyväskylän yliopiston kirjaston sivujen kautta käytettävät artikkelitietokannat EBSCOhost ja ProQuest. Käytössä on myös yleishakukone Google Scholar. Tutkimusprosessiin ja laadulliseen tutkimukseen liittyvien osioiden lähdeaineistona on kirjallisuus (esim.

Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, Eskola & Suoranta 1998). Kaikki kirjat on lainattu Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastoista. Osa niistä on sähköisiä

e-kirjoja, osa painettuja teoksia. Suurin osa ensiksi mainituista on julkaisuvuodestaan huolimatta sellaisia, joiden sisältöä päivitetään säännöllisesti. Lähes kaikki tutkimuksessa käytetyt verotukseen liittyvät kirjat on päivitetty viimeisen kerran vuosina 2014-2015.