Tutkimusmenetelmiä on olemassa kaksi; määrällinen tutkimusmenetelmä ja laadullinen tutki-musmentelmä. Ensinnä mainitun, eli määrällisen tutkimusmenetelmän, tiedonintressinä on numeraalisen tiedon saavuttaminen. Sen sijaan laadullisen tutkimusmenetelmän tiedonintres-sinä on löytää merkityksiä saadun tiedon avulla. (Vilkka 2015,43). Tähän Aikataito Oy:lle suo-ritettuun opinnäytetyöhön käytettiin pääasiallisesti kvantitatiivista, eli määrällistä, tutkimus-mentelmää. Tutkimuksen ideointivaiheessa koettiin myös tärkeäksi saada tietoa ihmisten mie-lipiteistä ja niihin vaikuttavista syistä. Tästä syystä tutkimukseen päädyttiin ottamaan mu-kaan myös kvalitatiivisia, eli laadullisia, kysymyksiä.
2.3.1 Asiakastutkimus
Asiakkaan ymmärtäminen on kriittisen tärkeää kaikille yrityksille. Asiakastutkimuksen avulla voidaan selvittää kuinka asikkaiden tyytyväisyyttä ja lojaaliutta voidaan kasvattaa. Asiakas-tutkimuksesta saatujen tulosten avulla voidaan myös segmentoida markkinoita ja löytää asia-kasryhmiä, joiden ostokäyttäytyminen ja tarpeet ovat parhaiten linjassa yrityksen tuotteiden ja palveluiden kanssa. Asiakastutkimuksessa tyypillisimpiä selvitettäviä asioita ovat
tyytyväisyys yksittäisiin tuotteisiin tai palveluihin, yleinen tyytyväisyys yritystä kohtaan, val-mius suositella yritystä eteenpäin ja kaupan käynnin helppous yrityksen kanssa. Asiakkaiden käyttäytymistä voidaan nykyään tutkia monella tavalla esimerkiksi verkkokaupan työkalujen tai sosiaalisen median avulla. Kyselytutkimuksen avulla voidaan kuitenkin selvittää ovatko asi-akkaiden vastaukset linjassa näistä saadun datan kanssa. (Hague, Hague & Morgan 2013, 25-28).
Tämän opinnäytetyön asiakastutkimuksessa tutkittiin kyselytutkimuksen avulla asiakkaiden tyytyväisyyttä tuotteisiin ja palveluihin, asiakkaiden tyytyväisyyttä yrityksen brändiä kohtaan, valmiutta suositella yritystä sekä tyytyväisyyttä Aikataito Oy:n kanssa asiointiin.
2.3.2 Määrällinen tutkimusmenetelmä
Määrällistä tutkimusmenetelmää voidaan nimittää tilastolliseksi tutkimukseksi. Tutkimusme-netelmän avulla pyritään löytämään kysymyksiin vastauksia lukumäärällisesti sekä prosentti-osuuksilla kuvattuna. Tutkimuksen peruslähtökohtana on riittävän suuri ja kattava otos, joka yleensä kerätään standardoidun tutkimuslomakkeen avulla. Määrällisellä tutkimusmenetelmän avulla voidaan myös kuvata erilaisten asioiden välisiä riippuvuussuhteita. Aineiston tuloksia usein yleistetään tilastollisen päättelyn keinoin. Tilastollisten johtopäätösten tulee perustua todennäköisyysjakaumiin, jotka pyrkivät kuvaamaan satunnaismuuttujien eri arvojen esiinty-misen yleisyyttä. (Heikkilä 2014, 15-16).
Määrällisessä tutkimusmenetelmässä aineisto voidaan kerätä itse tai koostaa muiden kerää-mistä tilastoista, rekistereistä tai tietokannoista. Valmiiden aineistojen ongelmaksi muodos-tuu usein niiden suora sopivuus halutun asian tutkimiseen, jolloin niitä saatetaan joutua yh-distelemään, muokkaamaan tai tarkistamaan ennen kuin niitä voidaan käyttää. Empiirisessä tutkimuksessa oman aineiston kerääminen on hyvin yleistä. Yleisimmät tiedonkeruumenetel-mät määrällisessä tutkimuksessa ovat postikysely, puhelin- tai käyntihaastattelu sekä infor-moitu kysely. Vuosien mittaan internet-kyselyt ovat tulleet hyvin yleisiksi, jota käytettiin täs-säkin opinnäytetyössä. (Heikkilä 2014, 16-17).
Sähköisesti tehdyssä kyselytutkimuksessa ei ole lainkaan henkilökohtaista kontaktia kyselyn tekijän ja vastaajan välillä. Näin ollen kyselyn tekijällä on hyvin vähän mahdollisuutta vaikut-taa tutkimuksen vasvaikut-taajien määrän ja vastausten hallinvaikut-taan. Tärkein vaihe jokaisesta määräl-listä tutkimusmenetelmää käyttävässä tutkimuksessa on muotoilla kysymykset niin, että niistä saadaan irti parhaat mahdolliset vastaukset. (Cowles & Nelson 2015, 81, 88).
Sähköisesti toteutetuissa kyselytutkimuksissa, kuten tätäkin opinnäytetyötä varten, on tär-keitä yhteisiä nimittäjiä. Kyselytutkimuksen saatteessa tulee kertoa kyselyn laatijan motitio kyselyn toteuttamiselle. Saatteessa tulee myös kertoa kyselytutkimukseen vastaajalta vaa-dittu aika sekä onko kyselyssä mahdollisesti pakollisia kysymyksiä. Vastaajaa tulee myös
informoida voiko joitakin kysymyksiä jättää välistä, mikäli vastaa tiettyyn kysymykseen jolla-kin tavalla. Henkilökohtaisuuden puuttumisen vuoksi on tärkeää harkita tarkkaan kyselyn ky-symysten muotoilu, ettei osa vastaajista jätä kyselyä kesken esimerkiksi sopivan vaihtoehdon puuttuessa. Sähköisissä kyselytutkimuksissa tulee myös huomioida, että haastattelijan puuttu-minen vaikuttaa vastaajien antamien vastauksien totuudenmukaisuuteen etenkin arkaluontoi-simmissa kysymyksissä. (Cowles & Nelson 2015, 88-89).
Tämän opinnäytetyön kyselytutkimuksessa haluttiin määrällistä tietoa yrityksen tunnettuu-desta sekä sopivista jälleenmyyntikanavista. Vastaajien tutustuttamiseksi yrityksen brändiin ja näin parempien vastauksen saamisten tätä opinnäytetyötä varten laadittiin yrityksen esit-telyvideo, jonka avulla vastaajat saivat tutustua yrityksen brändiin ennen varsinaista kysely-tutkimusta.
3 Brändi ja tunnettuus
Tämän opinnäytetyön tutkimusongelma on selvittää Aikataito Oy:n brändi ja tunnettuus sekä koittaa sen tiedon avulla auttaa Aikataito Oy:tä kehittämään jälleenmyyntiä. Seuraavassa lu-vussa käsitellään brändiä; minkälainen on vahva brändi, miten brändi muodostuu ja miten ke-hitetään yrityksen tunnettuutta.
Brändi on enemmän kuin pelkkä nimi tai symboli; se on avainelementti yrityksen ja asiakkai-den välisessä suhteessa. Brändi edustaa asiakkaiasiakkai-den mielikuvia ja tunteita yrityksen tuotteista tai palveluista sekä niiden toimivuudesta. Näin ollen brändi on yrityksen näkymätöntä pää-omaa, joka oikein hyödynnettynä on kilpailuetu yritykselle. Vahvan brändin todellinen arvo piilee sen kyvyssä pitää asiakkaat yrityksen asiakkaina myös tulevaisuudessa, uskollisina yri-tykselle. Vahvat brändit ovat usein myös laajasti tunnettuja. Tämä johtaa usein vahvan brän-din omaavan yrityksen ja sen tuotteiden tai palveluiden valitsemiseen kilpailijoiden tuottei-den tai palveluituottei-den sijaan. Vahva brändi ei välttämättä rakennu ylivertaisten tuotteituottei-den tai luotettavan palvelun varaan, vaan suurin onnistuminen on vahvan yhteyden luomisessa asiak-kaiden kanssa. (Kotler, Armstrong, Wong & Saunders 2008, 521).
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) käydään läpi vahvan brändin tuottamia etuja asiakkaan kuin yrityksen kannalta.
Vahvan brändin hyödyt asiakkaalle Vahvan brändin hyödyt yritykselle Vahvan brändin omaava yritys tuottaa
tasai-sesti laadukkaita tuotteita
Jälleenmyyjät suosivat vahvan brändin omaavan yrityksen tuotteita
Säästää asiakkaan aikaa, koska asiakkaan ei tarvitse miettiä minkä brändin tuotteita va-litsee
Tuotteet ovat immuunimpia kilpailulle ja säilyttävät korkean hintansa, paremman katteensa ja myyntivolyyminsa
Yrityksen tuotteiden avulla voi viestiä muille persoonastaan symbolisesti
Vahva brändi pitää yrityksen asiakkaat lo-jaaleina yritystä kohtaan
Vahva brändistä muodostuu oma persoonalli-suutensa, joka on helposti muistettava
Asiakkaat antavat yritykselle helpommin an-teeksi tehdyt virheet, mikäli ne tunniste-taan ja korjatunniste-taan nopeasti
Taulukko 2: Vahvan brändin hyödyt asiakkaalle ja yritykselle (Stewart & Saren 2014, 152.) Yritykselle yleisin keino kilpailla olemassa olevilla markkinoilla on saavuttaa brändi prefe-renssi ja tehdä kilpailijoista tarpeettomia. Laajasti käytetty tapa on keskittyä myynnissä luo-maan brändille tarkoitus, joka auttaa asiakasta valitseluo-maan yrityksen tuotteen toisen vastaa-van tuotteen sijaan ja näin ollen saavuttamaan kilpailuedun. Tämän kaltainen brändiprefe-renssin saavuttamiseen perustuva toimintamalli määrittää vahvasti yrityksen myyntistrate-gian. Tyypillistä tämän kaltaiselle toimintamallille on markkinointistrategiat, joissa asiakkaat saavat hyötyjä olemalla lojaaleita yritystä ja sen tarjoomaa kohtaan. (Aaker 2011, 9-11).