Mixed methods research (MMR) - Nuorten aikuisten arjenhallintataitojen kehittyminen Meriheimo-h

Tutkimusaineistoni sisältää laadullisen aineiston ohella myös määrällisessä muodossa olevaa informaatiota, jota hyödynnän laadullisen analyysin tukena. Tutkimuksessani yhdistyy näin ollen sekä laadulliset että määrälliset menetelmät. Tällaisesta tutkimusasetelmasta puhutaan nimellä mixed methods research (MMR).

Monimenetelmällisyys on tutkimuksessani peräisin käytössäni olevasta valmiista aineistosta.

Vaikka painotukseni on tutkimuksen alusta alkaen ollut laadullisissa menetelmissä, niin aineistoni tarjoama mahdollisuus ilmiön monipuolisempaan tarkasteluun monimenetelmällisyyden myötä on järkevä hyödyntää.

Tällainen asetelma, jossa yhdistyy sekä laadulliset että määrälliset menetelmät, ei kiistä kummankaan lähestymistavan paremmuutta toiseen nähden, vaan siihen liittyy ajatus toisiaan tukevien menetelmien yhdistämisestä ja sitä myötä laajemman tutkimusasetelman asettamisesta (Tuomi & Sarajärvi 2018, 58). Laadullinen ja määrällinen analyysi kannattaakin ennemmin ajatella niin sanotusti jatkumona, kuin toistensa vastakohtina

(Alasuutari 2011, 26). Perimmäisenä ajatuksena on tuottaa sellaista tietoa, jota laadullinen tai määrällinen aineisto ei yksinään voisi tuottaa (Seppänen-Järvelä, Åkerblad & Haapakoski 2019).

Mixed methods research on herättänyt keskustelua ja kiistelyä siitä, minkälainen tutkimus voidaan mieltää edustavan kyseistä lähestymistapaa. Esimerkiksi lomakekyselyt, joissa ”jokin muu” -vastausta voidaan täydentää sanallisesti, ei nähdä MMR-tutkimuksena, vaikka käytännössä vastaukseen voidaan hyödyntää laadullisia menetelmiä. (Tuomi &

Sarajärvi 2018, 60, 106.) Käsitteenä mixed methods kertoo, että jotakin sekoitetaan tai yhdistetään. Kielelliset käytänteet vaihtelevat, joten monimenetelmällisyyttä käytettäessä on tärkeää avata, mitä omassa tutkimuksessa todellisuudessa tapahtuu ja miten monimenetelmällisyys siinä ymmärretään. (Seppänen-Järvelä ym. 2019, 335.)

Omassa tutkimuksessani käytössäni ovat kyselylomakkeet, joissa on esitetty strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Lomakkeita on yhteensä neljä kappaletta, joista jokaisessa esiintyy avoimia kysymyksiä. Tutkimukseni painottuu näiden avointen kysymysten vastausten analyysiin, sillä tarkoitukseni tällä laadullisella tutkimuksella on ymmärtää ja kuvata ilmiötä, eikä tehdä yleistyksiä aineiston perusteella. Luodakseni paremman kuvan purjehdusten vaikutuksesta osallistujien arjenhallintataitoihin ja ymmärtääkseni muutosta, olen tarkastellut aineistossa esiintyviä Likert-asteikollisia väittämiä ja niissä esiintyneitä muutoksia ennen ja jälkeen purjehduksen. Osa väittämistä on esitetty samanlaisina nuorille ennen ja jälkeen purjehduksen. Laadullisen analyysin perusteella tekemät havainnot saavat näin tukea määrällisestä informaatiosta ja niillä on huomattava lisäarvo etenkin muutoksen tarkastelussa.

Tutkimusaineistoni osat eli laadullinen ja määrällinen, tarjoavat yhdessä sellaista tietoa mitä vain toista käyttämällä ei voisi saada. Jos tutkimuksessani tarkasteltaisiin vain numeerisia vastauksia, jäisi nuorten ääni olemattomaksi. Mikäli tarkastelisin pelkästään nuorten vastauksia avoimiin kysymyksiin, olisi muutoksen seuranta hankalampaa. Kummallakin on siis oma roolinsa tutkimuksessa, jonka vuoksi on perusteltua kuvata tutkimustani vähintäänkin soveltuvin osin mixed methods -tutkimukseksi. Käytännössä MMR toteutetaan niin, että laadullinen ja määrällinen osio tutkimuksesta ovat analyysivaiheessa erillisiä, mutta tulosten esittelyvaiheessa ne yhdistetään (Tuomi & Sarajärvi 2018, 59). Näin olen tehnyt myös omassa tutkimuksessani. Olen siis pyrkinyt raportoimaan tulokset toisiaan tukien, eikä erillisinä kokonaisuuksina.

38 4.5 Aineiston kuvaus

Y-Säätiön vuosina 2018−2019 keräämän kyselylomakeaineiston sain käyttööni helmikuussa 2020 ja sitä täydennettiin maaliskuussa 2020. Tutkimusaineistonani toimii siis valmis aineisto. Aineisto on kerätty Webropol-lomakekyselyillä ja ne luovutettiin käyttööni sähköisesti Excel-taulukkoina, kukin kyselyaineisto omana tiedostonaan. Kyselylomakkeet ovat: hakemuslomake vuoden 2018 purjehduksille, ilmoittautumislomake vuoden 2018 purjehdukselle, palautekysely vuoden 2018 purjehduksista ja seurantakysely keväällä 2019.

Lomakkeet koostuvat erilaisista strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Aineistoni sisältää siis informaatiota sekä laadullisessa että määrällisessä muodossa. Pertti Alasuutari (2011, 66−67) luonnehtii, että laadullinen aineisto on ikään kuin pala jotakin tutkittavaa asiaa tai ilmiötä. Määrällinen aineisto taas sisältää mittatuloksia tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa yhdistyvät ilmiötä kuvaava tekstimuotoinen aineisto sekä havaintoja tukeva numeerinen aineisto. Taulukko 1 havainnollistaa aineistoani ja sen kokoa:

Taulukko 1: Tutkimusaineiston koonti

Excel-taulukoissa oli dataa yhteensä 35 sivua, joista 22 sivua oli määrällistä informaatiota sisältäviä ja 13 avointen kysymysten vastauksia. Aineiston ulkopuolelle rajautui omasta toimestani seitsemän sivua, jotka eivät sisältäneet tietoa tai jotka olivat tutkimusasetelman kannalta epärelevantteja. Pois rajattuihin sivuihin kuuluivat vastaajien nimet, jotka olivat

1 Suluissa olevassa luvussa on laskettu mukaan yksi (1) avoin kysymys, joka on esitetty seurantakyselyssä tarkentavana kysymyksenä määrälliselle kysymykselle. Tätä kysymystä en ole ottanut mukaan sisällönanalyysini.

anonymisoituja, tukihenkilöä selvittävä kysymys, kysymys siitä, mistä kuuli hankkeesta, asunnottomaksi itsensä luokittelevan tarkentava kysymys (ei vastauksia ennen eikä jälkeen), sekä kysymykset vertaisohjaajaksi hakemisesta. Rajausten jälkeen aineistoa oli 28 sivua, josta määrällistä informaatiota sisältäviä oli 17 sivua ja avointen kysymysten vastauksia 11 sivua. Avointen kysymysten vastaukset siirsin Word-tiedostoon ja määrällisen informaation jätin Excel-taulukkoihin. Word-tiedostoon kertyi tässä vaiheessa tekstiä noin 19 liuskaa fontilla Times New Roman, kirjasinkoolla 12 ja rivivälillä 1,5.

Tutkimusaineistoni mahdollistaa ryhmätason tarkastelun niistä nuorista, jotka osallistuivat vuonna 2018 Meriheimo-hankkeen purjehduksille ja jotka ovat vastanneet kyselyihin ennen ja jälkeen purjehduksen. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu niiden nuorten vastaukset, jotka eivät ole vastanneet seurantakyselyyn eli joiden tilannetta ei voida tarkastella sekä ennen että jälkeen purjehduksen. Yksilötason tunnistaminen tai ennen ja jälkeen purjehdusta annettujen vastausten yhdistäminen ei kuitenkaan ole mahdollista aineiston anonymisoinnin takia. Aineiston rajaukset siten, että samat vastaajat esiintyvät hakemuslomakkeessa, ilmoittautumislomakkeessa ja seurantalomakkeessa, on tehty Y-Säätiön toimesta ennen aineiston luovutusta käyttööni. Palautekyselyn vastaukset ovat lähtökohtaisesti annettu anonyymeina, joten niiden vastauksia ei ole voinut rajata, eikä minulla tai Y-Säätiöllä ole tietoa siitä, ketkä henkilöt ovat vastanneet kysymyksiin.

Hakemuslomakkeessa on kartoitettu vastanneiden sukupuolijakaumaa ja syntymäajankohtaa.

Vastanneista 16 on naisia (53 %) ja 14 on miehiä (47 %). Vastaajat ovat syntyneet vuosien 1989−2000 välisenä aikana. Tarkkoja osallistujien syntymävuosia tutkimusaineistoni ei sisällä, joten iältään osallistujat sijoittuivat vastaushetkellä 18 ja 29 ikävuoden välille.

Purjehduksia järjestettiin kesällä 2018 yhteensä 9, joista 1 oli vertaisohjaajille tarkoitettu koulutuspurjehdus ja loput 8 kaikille avoimia purjehduksia. Tutkimusaineistoni avulla ei voida osoittaa minkäänlaisia tunnistetietoja yksittäisistä vastauksista enkä esimerkiksi tiedä mille purjehdukselle kukin vastaaja on osallistunut. Tämän vuoksi tulosten raportoinnissa käytetyissä sitaateissa ei esiinny mainintoja esimerkiksi vastaajan syntymävuodesta tai sukupuolesta.

Aineisto on kerätty alun perin purjehdusten käytännön järjestelyitä varten sekä tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin. Käyttämieni kyselylomakkeiden alussa on kerrottu, että tietoja tullaan hyödyntämään sekä käytännön järjestelyihin, että tutkimus- ja kehittämistarpeisiin.

Vastaajat ovat siis olleet tietoisia siitä, että heidän vastauksiaan voidaan hyödyntää

tutkimuksissa. Osittain samaa aineistoa on hyödynnetty jo aikaisemmin tutkimuskäytössä (esim. Skogström 2019). Aineistoja ja erilaisia dokumentteja voidaan kuitenkin tarkastella monista eri näkökulmista ja eri tavoin, jolloin sama aineisto voi antaa uutta tietoa jostakin uudesta näkökulmasta tarkasteltuna (Eskola & Suoranta 1998, 86−87). Valmiin tutkimusaineiston käyttö tässä tutkimuksessa perustuu myös käytännön syyhyn, joka on aikataulun rajallisuus. Seuraavaksi kuvailen tekemäni analyysin.

4.6 Sisällönanalyysi

Tutkimusaineistoni pääasiallinen analyysimenetelmä on sisällönanalyysi, joka on hyvin yleinen ja perinteinen kvalitatiivisen tutkimuksen työkalu (Silvasti 2014, 33; Tuomi &

Sarajärvi 2018, 78). Analysoin aineistossani esiintyviä avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset ovat käteviä, kun vastausvaihtoehtoja ei haluta antaa etukäteen (Heikkilä 2014, 47). Tällöin vastaajalla on vapaampi lähtökohta kertoa juuri niistä asioista, mitä hänellä kysymykseen liittyen tulee mieleen. Sisällönanalyysi toimii analyysityökaluna, kun vastausta ei ole etukäteen myöskään paljoa rajattu. Sisällönanalyysin tarkoituksena on eritellä käytettävän tutkimusaineiston sisältöä mahdollisimman tarkasti, jolloin se soveltuu myös oman tutkimukseni toteutukseen hyvin. Tarkoituksena on tarkastella omaa aineistoani arjenhallinnan näkökulmasta eli eritellä erilaisia arjenhallintaan liittyviä tekijöitä sisällönanalyyttisesti käyttämästäni aineistosta. Seuraavaksi kerron lyhyesti sisällönanalyysista menetelmänä sekä peilaan sitä oman tutkimukseni tarpeisiin.

Sisällönanalyysia voidaan hyödyntää kaikkiin kirjallisessa muodossa oleviin aineistoihin.

Aineistot voivat vaihdella lyhyistäkin avoimien kysymysten vastauksista pitkiin haastatteluaineistoihin tai elämänkertoihin. Sisällönanalyysi on siis tekstianalyysia, jossa aineistosta etsitään merkityksiä. (Silvasti 2014, 36; Tuomi & Sarajärvi 2018, 87.) Tiina Silvastin (2014, 37) mukaan sisällönanalyysilla tarkoitetaan erittelyä, jäsentämistä ja tarkastelemista. Tutkijan tehtävänä on tunnistaa aineistossa esiintyviä ilmiöitä ja jäsentää niitä. Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi (2018, 89) haluavat kuitenkin erotella sisällön erittelyn ja sisällönanalyysin toisistaan, vaikka usein näistä puhutaankin synonyymeina.

Heidän mukaansa sisällön erittelyllä tarkoitetaan, kun aineiston sisältöä eritellään kvantitatiivisesti. Sisällönanalyysin tarkoituksena on kuvata aineiston sisältöä sanallisesti, eikä esimerkiksi laskea tiettyjen asioiden esiintyvyyttä. Sisällönanalyysissa voidaan käyttää kvantifiointia yhtenä analyysin osana ikään kuin työkaluna, mutta yksinään toteutettuna ei

voida puhua sisällönanalyysista. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 89.) Tässä tutkielmassa ei ole eritelty laadullisen aineiston sisältöä kvantitatiivisesti, vaan erittely on toteutettu kuten Silvasti (2014) kuvaa.

Martin Abbott ja Jennifer McKinney (2013, 44) kuvaavat sisällönanalyysia menetelmänä, joka tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen tutkittavana olevasta ilmiöstä. Silvasti (2014, 37) jakaa tämän näkemyksen, sillä hänen mukaansa sisällönanalyysin perimmäisenä tarkoituksena on rakentaa syvällinen ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä tai asiasta. Abbot ja McKinney (2013, 44) tarkentavat sisällönanalyysin määritelmää toteamalla, että heidän mukaansa menetelmä ei suoranaisesti kosketa ihmisiä, vaan se pikemminkin tutkii ihmisten tuottamia merkityksiä, joilla voimme kuvata ihmisen elämää ja erilaisia ilmiöitä.

Silvasti (2014, 37) kuvaa sisällönanalyysia monivaiheiseksi prosessiksi, jossa samat vaiheet voivat toistua useastikin. Aineistoa hajotetaan osiin, sitä käsitteellistetään ja rakennetaan uudestaan uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Prosessi alkaa aina huolellisesta aineistoon tutustumisesta, jonka aikana tarkoituksena on sekä tutustua aineistoon että rajata sitä tutkimuskysymysten kannalta olennaiseen ja epäolennaiseen. (Silvasti 2014, 37−39.) Huolellinen perehtymisvaihe on ollut erityisen tärkeä etenkin omassa tutkimuksessani, sillä olen käyttänyt valmista aineistoa, enkä ole itse ollut sitä keräämässä. Aineiston rajaamisen jälkeen toteutetaan koodaaminen. Koodaamisen tarkoituksena on Silvastin (2014, 38−39) mukaan jäsentää aineistoa erilaisiin osiin, joka käytännössä tarkoittaa erilaisten asiasanojen tai käsitteiden keräämistä ja jäsentelyä erilaisiin ryhmiin. Nämä ”koodit” kuvaavat jotakin tiettyä asiaa tai ilmiötä, joka aineistosta nousee esiin. Silvasti (2014, 39) huomauttaa, että usein tässä vaiheessa alkaa kerättyjen koodien myötä hahmottua alustavia teemoja, jolloin tutkimus etenee luonnollisesti seuraavaan vaiheeseen. Omassa tutkimuksessani seuraava vaihe oli arjenhallinnan mallin mukaan ottaminen analyysiin, joka tarkoittaa kerättyjen koodien tarkastelua teoriaohjaavasti. Loppujen lopuksi tarkoituksena on luoda sisällönanalyysin keinoin mahdollisimman selkeä kuva tutkittavasta ilmiöstä. Seuraavaksi kuvailen tekemäni analyysin.

4.7 Aineiston analyysi

Tutkimuksessani aineiston analyysi tapahtui analysoimalla avointen kysymysten vastauksia sisällönanalyysilla. Koska kyseessä oli valmis aineisto, alkoi prosessi ensin huolellisella

tutustumisella aineistoon. Olin silmäillyt aineiston läpi Excel-taulukossa kartoittaakseni sen laajuuden ja tutustuakseni aineistoon pintapuolisesti. Seuraavaksi luin Word-tiedostossa aineiston läpi huolellisesti. Kolmannella lukukierroksella korostin aineistosta tärkeänä pitämiäni kohtia. Tässä vaiheessa aineistosta rajautui lopulta hyvin pieni määrä pois:

analyysiin otin yhteensä 18 liuskaa tekstiä mukaan. Silvastin (2014, 39) mukaan on yleistä, että ensimmäisessä vaiheessa aineistosta tippuu pois vasta pieni osa ja myöhemmin se saattaa rajautua lisää. Omassa tutkimuksessani rajautuminen päättyi tähän ensimmäiseen rajaukseen. Seuraavaksi aloin tarkastella aineistoa kysymys kerrallaan. Analyysini viisi ensimmäistä kysymystä oli esitetty nuorille ennen purjehdukselle osallistumista hakemuslomakkeessa ja ilmoittautumislomakkeessa (taulukko 2).

Taulukko 2: Ennen purjehdusta esitetyt avoimet kysymykset vastauksia

Aineistoni loput neljät kysymystä esitettiin nuorille purjehduksen jälkeen palautekyselyssä ja seurantakyselyssä (taulukko 3).

2 Tyhjien vastausten määrään vaikuttaa myös vertaisohjaajien vastausten (5 kpl) uupuminen, sillä heille ei ole lähtökohtaisestikaan esitetty kyseistä kysymystä.

Taulukko 3: Purjehduksen jälkeen esitetyt avoimet kysymykset vastauksia

Jokaisen kysymyksen kohdalla toteutin niin sanotun koodaamisen eli erittelin aineistosta koodaamalla erilaisia toistuvia aiheita tai asioita, jotka kuvasivat jotakin aineistossa esiintynyttä ilmiötä. Käytännössä koodaaminen voidaan suorittaa pieneen aineistoon esimerkiksi korostamalla, alleviivaamalla tai numeroimalla eri koodit eri värein. (Silvasti 2014, 39.) Oman aineistoni pienestä koosta johtuen keräsin koodit erilliseen tiedostoon yksitellen. Tässä vaiheessa analyysini oli aineistolähtöistä, sillä olin avoin aineistosta esiin nouseville asioille. Sisällönanalyysissa koodausta voi tapahtua useaan otteeseen, esimerkiksi jokaisen tutkimuskysymyksen kohdalla erikseen, sillä kysymykset saattavat edellyttää erilaisten näkökulmien ottamista (Silvasti 2014, 39). Myös omassa tutkimuksessani päädyin koodaamaan jokaisen avoimen kysymyksen vastaukset erikseen, sillä kysymysten näkökulma ja aihepiiri oli varsin vaihteleva.

Koodeja kertyi kysymyksestä riippuen 6−10 kappaletta. Kaikkien vastausten yhteenlaskettu koodimäärä tässä vaiheessa oli 67. Joukossa esiintyi myös samoja koodeja. Koodaamisen jälkeen yhdistin joitakin keskenään läheisiä koodeja toisiinsa ja muodostin koodille uuden, paremmin kuvaavan nimen. Siten sain yhdistettyä sellaisia asioita tai teemoja, jotka tuntuivat analyysin kannalta oleellisilta, mutta olisivat yksinään olleet määrällisesti varsin pieniä tarkastelun kohteita. Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan syntyneitä koodeja

teoriaohjaavasti, joka tarkoittaa, että otin mukaan tarkastelun työvälineeksi arjenhallinnan mallin.

Arjenhallinnan mallin avulla tarkastelin jokaisen kysymyksen erikseen niin, että lajittelin syntyneet koodit arjenhallinnan mallin mukaisiin osa-alueisiin, jotka olivat fyysinen koti, kodin vuorovaikutus, kodin ylläpito ja sisäinen koti. Tämän tarkoituksena oli hahmottaa, minkälainen arjenhallinnan taso osallistujilla oli ennen purjehdusta sekä sen jälkeen. Koska pyrkimykseni oli tarkastella arjenhallintataitojen kehittymistä Meriheimo-hankkeen purjehduksilla, oli perusteltua tarkastella ensin niin sanottua lähtötilannetta ja sen jälkeen purjehduksen jälkeistä aikaa. Analyysissa huomioitavaa oli, että koodeja ei voinut ”pakottaa”

kuuluvaksi johonkin mallin osa-alueeseen. Välillä jokin koodi saattoi olla arjenhallinnan mallin näkökulmasta täysin irrelevantti, tai toisaalta se saattoi kuvastaa jopa kaikkia mallin osa-alueita. Olen analyysini tuloksissa avannut näitä tilanteita, joissa jokin koodi on tippunut matkan varrella pois tai jokin on kuulunut useampaan osa-alueeseen.

Aineistossani esiintyy myös määrällisiä kysymyksiä, jotka kartoittavat seuraavia asioita ennen purjehduksen: sukupuoli, syntymävuosi, oma tilanne (vastausvaihtoehdot: olen opiskelija, olen työtön, käyn töissä, olen työharjoittelussa, työkokeilussa tai työllistämiseen tähtäävällä kurssilla, käyn kuntoutuksessa, muu mikä?), aikaisempi osallistuminen Meriheimopurjehduksille, koulutustausta (korkein tutkinto) sekä asumismuoto.

Purjehduksen jälkeen on esitetty seuraavia kartoittavia kysymyksiä: kuinka monelle purjehdukselle osallistui, onko osallistunut talvitoimintaan, jos ei, niin miksi ei (avoimet vastaukset), kuinka moneen toimintaan osallistui, oma tilanne (vastausvaihtoehdot: olen opiskelija, olen työtön, olen töissä, olen työharjoittelussa, työpajassa tai muussa vastaavassa toiminnassa, käyn kuntoutuksessa, olen sairaslomalla, muu mikä?) sekä asumismuoto. Tässä kohtaa olin siis jo tehnyt aikaisemmin mainitsemani rajaukset aineistoon ja jättänyt osan tarpeettomista kysymyksistä pois. Kartoittavien kysymysten lisäksi lomakkeissa esitetään Likert-asteikollisia kysymyksiä. Likertin asteikolla tarkoitetaan kysymystä, jossa kysytään mielipidettä numeerisella asteikolla, jolloin toinen ääripää on täysin samaa mieltä ja toinen täysin eri mieltä. Vastaaja vastaa häntä eniten kuvaavan vaihtoehdon. Joissakin asteikoissa myös välissä olevat arvot määritellään, esimerkiksi tyylillä melko samaa mieltä tai jokseenkin eri mieltä. (Heikkilä 2014, 51.)

Määrällisen osion tarkoitus on tässä tutkimuksessa kuvata nuorten näkemyksiä kysytyistä asioista ennen ja jälkeen purjehduksesta. Saamassani aineistossa määrällinen informaatio on

esitetty yhteenvetoina. Yhteenvedoissa data on esitetty pylväskaaviona, jotka esittävät vastausten muuttujien jakaumia. Poikkeuksena kysymys, joka selvitti aikaisempaa osallistumista purjehdukselle, sillä se on kuvattu ympyräkaaviona. Lisäksi sama informaatio on esitetty taulukkomuodossa: sisältäen jokaiseen väittämään annettujen vastausvaihtoehtojen saamat vastausmäärät (n) ja prosenttiosuudet (%), vastanneiden kokonaismäärä sekä keskiarvo ja mediaani.³

Näin ollen en ole tutkimuksessani voinut laskea eri muuttujien välisiä yhteyksiä. Olen kuitenkin voinut tarkastella vastausten perusteella laskettuja aritmeettisia keskiarvoja ja mediaaneja. Keskiarvo on siinä mielessä harhaanjohtava, että se on herkkä yksittäisille hyvin suurille tai hyvin pienille arvoille. Siksi on järkevää ottaa tarkasteluun myös esimerkiksi mediaani. Mediaanilla tarkoitetaan jakauman keskimmäistä havaintoa, kun kaikki muuttujan havainnot on asetettu suuruusjärjestykseen. Mediaani saattaa siis kertoa tarkemmin siitä, mikä havaintoarvo on ollut keskimääräisin. (Vilkka 2007, 122−123.) Olen siis voinut tarkastella aineistossa esiintyviä keskimääräisiä havaintoja, jotka toimivat sisällönanalyysia tukevana elementtinä.

Määrällisen osion aineistostani käsittelin niin, että jaoin väittämät arjenhallinnan mallin mukaisesti neljään eri osa-alueeseen. Tämän myötä hahmottui, mikä väittämä koskettaa mitäkin osa-aluetta. Seuraavaksi tarkastelin väittämän saamia keskiarvoja ja mediaaneja ja peilasin niitä sisällönanalyysissa saamiini tuloksiin. Pyrin avaamaan sanallisesti sen, mitä eri arvot kertoivat tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä tai asiasta. Tarkoituksenani oli näillä laadullisilla ja määrällisillä keinoilla hahmottaa mahdollisimman tarkasti arjenhallinnan tasoa ennen ja jälkeen purjehduksen.

4.8 Eettinen pohdinta

Tutkimuksen tekemiseen liittyy aina lukuisia kysymyksiä ja valintoja, joita tutkijan on pohdittava. Vaikka tutkija tekee itse omat valintansa tutkimuksensa aikana, koostuu tutkimusetiikka yleisesti hyväksytyistä periaatteista (Kuula 2011, 26). Hyvän tutkimuksen toteuttamiseen liittyykin olennaisesti eettinen pohdinta, jota tutkijan on tehtävä läpi

3 Palautekyselyssä esitettyjen väittämien vaihteluväliin (0–4) tein muutoksia ennen analyysia. Poistin vastauksista ”0 = en osaa sanoa” -vastaukset, jolloin niiden keskiarvoa alentava vaikutus saatiin poistettua.

Uusi vaihteluväli oli siten 1–4, jossa arvo 1 = vastaa huonosti kokemustani ja 4 = vastaa todella hyvin kokemustani. Tämän myötä myös palautekyselyn yhteenvetotaulukko koki muutoksia.

tutkimusprosessin. Tutkimuksen uskottavuus on tiukasti yhteydessä tutkijan tekemiin eettisiin ratkaisuihin. Kun tutkija noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, tutkimuksen uskottavuus ja luotettavuus kasvaa. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 111.)

Tutkimusetiikan voidaan nähdä koskevan eri asioita: se voi olla kohdennettuna aineiston hankintaan tai tutkittaviin, toisaalta tieteellisen tiedon soveltamiseen ja käyttöön tai sitten se voidaan nähdä yleisenä metodologisena lähestymistapana, joka ohjaa kaikkea tutkimuksessa tehtäviä valintoja aiheenvalinnasta lähtien. Kyse on tutkimuksen taustalla vaikuttavasta tiedekäsityksestä sekä arvoista ja niitä koskevista eettisistä pohdinnoista. (Kuula 2011, 24−27; Tuomi & Sarajärvi 2018, 113−114.) Tällä pohdinnalla haluan kuvata sitä, miten olen ottanut huomioon erilaisia eettisiä kysymyksiä tutkimukseni aikana.

Eettistä pohdintaa olen tämän tutkimuksen aikana toteuttanut alusta alkaen. Päätettyäni, että haluan tutkimuksessani tarkastella asunnottomuuden ilmiötä, tuli vastaan ensimmäiset eettiset pohdinnat. Tässä vaiheessa tuli miettiä, miten haluan ja pystyn aloittelevana tutkijana lähestymään varsin sensitiivistä aihetta. Aiheen rajauduttua Meriheimo-hankkeeseen, tuli pohdittavaksi se, miten nuorten subjektiiviset kokemukset saataisiin mahdollisimman hyvin esiin. Tämä seikka vaikutti myös päätökseni toteuttaa tutkimus laadullisin menetelmin, jolloin tarkoituksena on ymmärtää ilmiötä, eikä niinkään tehdä yleistyksiä.

Päädyttyäni kirjallisuuden tukemana tarkastelemaan elämänhallintaa ja arjenhallintaa, olin jälleen eettisen pohdinnan edessä. Kuinka tarkastella näitä teemoja, jotka ovat vahvasti yhteydessä nuorten subjektiivisiin kokemuksiin ja kuinka voisin ulkopuolisena tehdä näistä asioista tulkintoja? Tutkimukseni analyysivaiheessa olen siten ollut mahdollisimman avoin aineistossani esiin nousseille asioille. Olen myös pyrkinyt kuvaamaan arjenhallinnan eri osa-alueiden esiintyvyyksiä ja tekemään niistä tulkintoja sen sijaan, että olisin määritellyt arjenhallinnan tason olevan esimerkiksi hyvä tai huono. Mielenkiinnon kohteena onkin ollut purjehduksen myötä tapahtunut mahdollinen kehitys eikä se, minkälaiseksi nuorten arjenhallinnan taso voidaan määritellä.

Vesa Puuronen (2006, 265) toteaa, että usein laadullisessa nuorisotutkimuksessa tutkija ja tutkittavat ovat eriarvoisia, jolloin myös tutkimukset kertovat enemmän tutkijan tulkinnoista kuin nuorten omista ajattelutavoista tai merkityksenannoista. Olenkin pyrkinyt esittämään tekemieni tulkintojen tueksi sitaatteja aineistosta, korjaten ainoastaan pieniä kirjoitusvirheitä, kuten poistaen ylimääräisiä kirjaimia. Näillä sitaateilla olen tavoitellut parempaa läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi johtopäätöksissä olen pyrkinyt esittämään

pohdintaa siitä, mitä tutkimustuloksillani voidaan oikeastaan sanoa ja kuinka yleistettävissä tulokset ovat.

Tärkeä tutkimuseettinen kysymys on tutkittavien anonymiteetin suojaaminen. Tässä tutkimuksessa ei ole ollut tarpeellista käsitellä tutkittavien nuorten henkilö- tai tunnistetietoja, joten tutkimusaineisto on luovutettu käyttööni valmiiksi anonymisoituna.

Tutkimusaineistonani toimivista lomakkeista on poistettu tutkimuksen kannalta tarpeettomia tietoja, kuten omat ja lähiomaisen yhteystiedot, syntymäaika, sopivin purjehdusajankohta, sairaudet tai lääkitykset sekä ruokavalio tai ruoka-aineallergiat. Joitakin tarpeettomia tietoja on luovutettu anonymisoituna, kuten vastaajan nimi tai kysymys tukihenkilöstä. Sitaattien käytössä on huomioitava myös se, että vaikken tutkijana tiedä ketkä vastausten taustalla ovat, niin joku toinen samalla purjehduksella ollut voi tunnistaa vastausten takana olevan henkilön.

Siksi tarkasteluni tapahtuu ryhmätasolla, eikä vastauksia voida yksilöidä niin, että pystyisin seuraamaan saman henkilön vastauksia kaikissa lomakkeissa. Yksittäisiin vastauksiin ei myöskään voi yhdistää esimerkiksi vastaajan sukupuolta tai syntymävuotta.

5 OSALLISTUJIEN LÄHTÖTILANNE ENNEN PURJEHDUSTA

Tässä luvussa vastaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni, joka kuuluu: minkälainen oli purjehdukselle osallistuneiden lähtötilanne arjenhallinnan näkökulmasta ennen purjehdusta?

Olen tarkastellut osallistujien lähtötilannetta viiden eri kysymyksen kautta, jotka esiintyivät aineistossani ja jotka selvittivät osallistujien elämäntilannetta, syytä hakea mukaan purjehdukselle, arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä, arjen hyvinvointia vähentäviä tekijöitä sekä edellisen vuoden kohokohtaa omassa elämässä. Tarkastelin jokaisen kysymyksen erikseen. Seuraavaksi avaan tarkemmin eri kysymysten pohjalta tehdyt tulkinnat.

5.1 Mielekkään tekemisen ja rutiinien puutetta

Nuorten kuvaamat elämäntilanteet ennen purjehdusta olivat vaihtelevia. Arjenhallinnan mallin mukaisesti tarkasteltuna kodin ylläpidon teemat olivat muihin nähden korostuneita, kun taas sisäisen kodin teemoja ei ilmennyt juurikaan. Fyysistä kotia ja kodin vuorovaikutusta kuvaaviin osa-alueisiin teemoja kertyi muutama. Kodin ylläpitoon liittyvien teemojen korostuminen osoitti, että monella nuorella esiintyi kaipuuta mielekkään tekemisen pariin. Lisäksi kävi ilmi, että osalla nuorista näytti arjenhallinnan mallin avulla tarkasteltuna puuttuvan arjesta tietynlaista rutiinia. Joukossa oli kuitenkin myös niitä, kellä rutiinia arkeen

In document Nuorten aikuisten arjenhallintataitojen kehittyminen Meriheimo-hankkeen purjehduksilla (sivua 37-0)