Tutkimuksessani aineiston analyysi tapahtui analysoimalla avointen kysymysten vastauksia sisällönanalyysilla. Koska kyseessä oli valmis aineisto, alkoi prosessi ensin huolellisella
42
tutustumisella aineistoon. Olin silmäillyt aineiston läpi Excel-taulukossa kartoittaakseni sen laajuuden ja tutustuakseni aineistoon pintapuolisesti. Seuraavaksi luin Word-tiedostossa aineiston läpi huolellisesti. Kolmannella lukukierroksella korostin aineistosta tärkeänä pitämiäni kohtia. Tässä vaiheessa aineistosta rajautui lopulta hyvin pieni määrä pois:
analyysiin otin yhteensä 18 liuskaa tekstiä mukaan. Silvastin (2014, 39) mukaan on yleistä, että ensimmäisessä vaiheessa aineistosta tippuu pois vasta pieni osa ja myöhemmin se saattaa rajautua lisää. Omassa tutkimuksessani rajautuminen päättyi tähän ensimmäiseen rajaukseen. Seuraavaksi aloin tarkastella aineistoa kysymys kerrallaan. Analyysini viisi ensimmäistä kysymystä oli esitetty nuorille ennen purjehdukselle osallistumista hakemuslomakkeessa ja ilmoittautumislomakkeessa (taulukko 2).
Taulukko 2: Ennen purjehdusta esitetyt avoimet kysymykset vastauksia
Aineistoni loput neljät kysymystä esitettiin nuorille purjehduksen jälkeen palautekyselyssä ja seurantakyselyssä (taulukko 3).
2 Tyhjien vastausten määrään vaikuttaa myös vertaisohjaajien vastausten (5 kpl) uupuminen, sillä heille ei ole lähtökohtaisestikaan esitetty kyseistä kysymystä.
43
Taulukko 3: Purjehduksen jälkeen esitetyt avoimet kysymykset vastauksia
Jokaisen kysymyksen kohdalla toteutin niin sanotun koodaamisen eli erittelin aineistosta koodaamalla erilaisia toistuvia aiheita tai asioita, jotka kuvasivat jotakin aineistossa esiintynyttä ilmiötä. Käytännössä koodaaminen voidaan suorittaa pieneen aineistoon esimerkiksi korostamalla, alleviivaamalla tai numeroimalla eri koodit eri värein. (Silvasti 2014, 39.) Oman aineistoni pienestä koosta johtuen keräsin koodit erilliseen tiedostoon yksitellen. Tässä vaiheessa analyysini oli aineistolähtöistä, sillä olin avoin aineistosta esiin nouseville asioille. Sisällönanalyysissa koodausta voi tapahtua useaan otteeseen, esimerkiksi jokaisen tutkimuskysymyksen kohdalla erikseen, sillä kysymykset saattavat edellyttää erilaisten näkökulmien ottamista (Silvasti 2014, 39). Myös omassa tutkimuksessani päädyin koodaamaan jokaisen avoimen kysymyksen vastaukset erikseen, sillä kysymysten näkökulma ja aihepiiri oli varsin vaihteleva.
Koodeja kertyi kysymyksestä riippuen 6−10 kappaletta. Kaikkien vastausten yhteenlaskettu koodimäärä tässä vaiheessa oli 67. Joukossa esiintyi myös samoja koodeja. Koodaamisen jälkeen yhdistin joitakin keskenään läheisiä koodeja toisiinsa ja muodostin koodille uuden, paremmin kuvaavan nimen. Siten sain yhdistettyä sellaisia asioita tai teemoja, jotka tuntuivat analyysin kannalta oleellisilta, mutta olisivat yksinään olleet määrällisesti varsin pieniä tarkastelun kohteita. Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan syntyneitä koodeja
44
teoriaohjaavasti, joka tarkoittaa, että otin mukaan tarkastelun työvälineeksi arjenhallinnan mallin.
Arjenhallinnan mallin avulla tarkastelin jokaisen kysymyksen erikseen niin, että lajittelin syntyneet koodit arjenhallinnan mallin mukaisiin osa-alueisiin, jotka olivat fyysinen koti, kodin vuorovaikutus, kodin ylläpito ja sisäinen koti. Tämän tarkoituksena oli hahmottaa, minkälainen arjenhallinnan taso osallistujilla oli ennen purjehdusta sekä sen jälkeen. Koska pyrkimykseni oli tarkastella arjenhallintataitojen kehittymistä Meriheimo-hankkeen purjehduksilla, oli perusteltua tarkastella ensin niin sanottua lähtötilannetta ja sen jälkeen purjehduksen jälkeistä aikaa. Analyysissa huomioitavaa oli, että koodeja ei voinut ”pakottaa”
kuuluvaksi johonkin mallin osa-alueeseen. Välillä jokin koodi saattoi olla arjenhallinnan mallin näkökulmasta täysin irrelevantti, tai toisaalta se saattoi kuvastaa jopa kaikkia mallin osa-alueita. Olen analyysini tuloksissa avannut näitä tilanteita, joissa jokin koodi on tippunut matkan varrella pois tai jokin on kuulunut useampaan osa-alueeseen.
Aineistossani esiintyy myös määrällisiä kysymyksiä, jotka kartoittavat seuraavia asioita ennen purjehduksen: sukupuoli, syntymävuosi, oma tilanne (vastausvaihtoehdot: olen opiskelija, olen työtön, käyn töissä, olen työharjoittelussa, työkokeilussa tai työllistämiseen tähtäävällä kurssilla, käyn kuntoutuksessa, muu mikä?), aikaisempi osallistuminen Meriheimopurjehduksille, koulutustausta (korkein tutkinto) sekä asumismuoto.
Purjehduksen jälkeen on esitetty seuraavia kartoittavia kysymyksiä: kuinka monelle purjehdukselle osallistui, onko osallistunut talvitoimintaan, jos ei, niin miksi ei (avoimet vastaukset), kuinka moneen toimintaan osallistui, oma tilanne (vastausvaihtoehdot: olen opiskelija, olen työtön, olen töissä, olen työharjoittelussa, työpajassa tai muussa vastaavassa toiminnassa, käyn kuntoutuksessa, olen sairaslomalla, muu mikä?) sekä asumismuoto. Tässä kohtaa olin siis jo tehnyt aikaisemmin mainitsemani rajaukset aineistoon ja jättänyt osan tarpeettomista kysymyksistä pois. Kartoittavien kysymysten lisäksi lomakkeissa esitetään Likert-asteikollisia kysymyksiä. Likertin asteikolla tarkoitetaan kysymystä, jossa kysytään mielipidettä numeerisella asteikolla, jolloin toinen ääripää on täysin samaa mieltä ja toinen täysin eri mieltä. Vastaaja vastaa häntä eniten kuvaavan vaihtoehdon. Joissakin asteikoissa myös välissä olevat arvot määritellään, esimerkiksi tyylillä melko samaa mieltä tai jokseenkin eri mieltä. (Heikkilä 2014, 51.)
Määrällisen osion tarkoitus on tässä tutkimuksessa kuvata nuorten näkemyksiä kysytyistä asioista ennen ja jälkeen purjehduksesta. Saamassani aineistossa määrällinen informaatio on
45
esitetty yhteenvetoina. Yhteenvedoissa data on esitetty pylväskaaviona, jotka esittävät vastausten muuttujien jakaumia. Poikkeuksena kysymys, joka selvitti aikaisempaa osallistumista purjehdukselle, sillä se on kuvattu ympyräkaaviona. Lisäksi sama informaatio on esitetty taulukkomuodossa: sisältäen jokaiseen väittämään annettujen vastausvaihtoehtojen saamat vastausmäärät (n) ja prosenttiosuudet (%), vastanneiden kokonaismäärä sekä keskiarvo ja mediaani.3
Näin ollen en ole tutkimuksessani voinut laskea eri muuttujien välisiä yhteyksiä. Olen kuitenkin voinut tarkastella vastausten perusteella laskettuja aritmeettisia keskiarvoja ja mediaaneja. Keskiarvo on siinä mielessä harhaanjohtava, että se on herkkä yksittäisille hyvin suurille tai hyvin pienille arvoille. Siksi on järkevää ottaa tarkasteluun myös esimerkiksi mediaani. Mediaanilla tarkoitetaan jakauman keskimmäistä havaintoa, kun kaikki muuttujan havainnot on asetettu suuruusjärjestykseen. Mediaani saattaa siis kertoa tarkemmin siitä, mikä havaintoarvo on ollut keskimääräisin. (Vilkka 2007, 122−123.) Olen siis voinut tarkastella aineistossa esiintyviä keskimääräisiä havaintoja, jotka toimivat sisällönanalyysia tukevana elementtinä.
Määrällisen osion aineistostani käsittelin niin, että jaoin väittämät arjenhallinnan mallin mukaisesti neljään eri osa-alueeseen. Tämän myötä hahmottui, mikä väittämä koskettaa mitäkin osa-aluetta. Seuraavaksi tarkastelin väittämän saamia keskiarvoja ja mediaaneja ja peilasin niitä sisällönanalyysissa saamiini tuloksiin. Pyrin avaamaan sanallisesti sen, mitä eri arvot kertoivat tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä tai asiasta. Tarkoituksenani oli näillä laadullisilla ja määrällisillä keinoilla hahmottaa mahdollisimman tarkasti arjenhallinnan tasoa ennen ja jälkeen purjehduksen.