Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

”Mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutukset ovat arvioitua suuremmat.” Näin todetaan lehdistötiedotteessa, jossa kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä sel-vityksestä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Selvityksen mukaan mökkeilyn ta-lousvaikutukset ovat aiemmin luultua paljon suuremmat (Rakennustutkimus…

2011). Raportissa mökkeilyn kerrannaisvaikutuksineen arvioidaan työllistävän jopa 90 000 henkilöä. Rahaa mökkeilyn mainostetaan tuovan kaikkiin maakun-tiin. Yhteensä mökkeilyyn arvioidaan raportissa käytettävän noin 7,4 miljardia euroa, kun aiempi valtakunnalliseen vuoden 2009 kesämökkibarometriin poh-jautuva arvio oli 4,5 miljardia (Nieminen 2009). Eniten rahaa käytetään päivittäis-tavaroihin, matkoihin ja uudisrakentamiseen. Myös aikakauslehtien kuvien ja mökkimessualueiden toinen toistaan hienommat vapaa-ajan asunnot viittaavat siihen, että mökkeilystä on tullut elämäntapatrendi. Mökit varustetaan entistä paremmin ja niillä vietetään aikaa vuodenajasta riippumatta. Aikakauslehtien värikkäissä artikkeleissa mökkeilijät vakuuttavat suuntaavansa auton keulan kohti mökkipaikkakuntaa heti perjantaina töiden jälkeen. Osa jopa haaveilee muuttavansa mökille eläkepäivien viettoon.

Viime aikoina mökkeilystä on saatu lukea kuitenkin myös toisenlaises-sa valostoisenlaises-sa. “Ei meidän rannoille. Venäläisten pelätään valtaavan Saimaan rannat.”

Näin otsikoi Helsingin Sanomat heinäkuussa 2007 kirjoituksen ruokolahtelai-sen kunnallispoliitikon alulle panemasta nettiadressista, jossa kerättiin nimiä tavoitteena saada laki rajoittamaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten oikeutta ostaa Suomesta maata tai kiinteistöjä. Adressi oli vastareaktio viime vuosina voimakkaasti lisääntyneille venäläisten maa- ja mökkikaupoille. Ilmiön kasvu on herättänyt kohua paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisissa medi-oissa (Kotilainen ym. 2010; Väätämöinen 2010; artikkeli VI). Keskustelussa on kannettu huolta uusrikkaiden luksusdatshojen sopimattomuudesta maisemaan, venäläismökkeilijöiden tavoista, hintatason kohoamisesta ja suomalaisten kape-nevista mahdollisuuksista hankkia mökki Saimaan rannoilta. Kärjekkäimmissä kannanotoissa on puhuttu tonttisodasta, venäläisten maanvalloituksesta ja kan-sallisaarteiden sekä rantojen helmien liukumisesta ulkomaalaisomistukseen (Kotilainen ym. 2010; VI).

Mökkeilystä käyty julkinen keskustelu kertoo ilmiön merkittävyydestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta keskustelu kertoo myös mökkeilyn muutoksesta ja ristiriitaisesta suhtautumisesta erilaisiin muutosprosesseihin.

Mökkien muuttuminen ympärivuotisiksi kakkosasunnoiksi herättää pääasiassa positiivisia kannanottoja, kun taas ulkomaalaisten mökinomistajien herättämien reaktioiden voimakkuus antaa olettaa, että suomalainen mökkikulttuuri on rajat ylittävän mökkiliikenteen myötä uudenlaisten haasteiden edessä.

Mökinomistus on Suomessa maailman mittakaavassakin laaja ilmiö.

Maassamme on tilastojen mukaan liki puoli miljoonaa omistusmökkiä ja jopa kol-men miljoonan suomalaisen on arvioitu mökkeilevän säännöllisesti (Nieminen 2009). Mökkeilyn suosio ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan vuosittain valmis-tuu nelisentuhatta uutta mökkiä ja kolmetuhatta vanhaa mökkiä korjataan, laa-jennetaan tai uudistetaan (Rytkönen & Kirkkari 2010). Mökkikannan on arvioi-tu kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 560 000 mökkiin (Perrels & Berghäll 2010). Mökkeily on siten osa useimpien suomalaisten ajankäyttöä ja vapaa-ajan viettoa. On laskettu esimerkiksi, että mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain noin viisi miljardia kilometriä, noin 1000 kilometriä jokaista suomalaista kohden (Lahti 2010), ja kuten edellä jo todettiin, mökkeilyyn kulutetaan vuosittain useita miljardeja euroja (Rakennustutkimus 2011). Vertailun vuoksi esimerkiksi ulko-maalaisten matkailijoiden kulutus on vuosittain noin 3,1 miljardia euroa ja mat-kailun kokonaiskulutus noin 11 miljardia euroa (SVT 2007). Kun suomalaisten vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta haja-asutusalueilla, monin-kertaistavat vapaa-ajan asukkaat monen maaseutualueen asukasmäärän etenkin kesäkaudella. Entistä suurempi osa maaseutualueiden asukkaista onkin mök-keilijöitä ja on arvioitu, että maaseudun asuttu pinta-ala on kasvanut mökkeilyn myötä vuoden 1980 jälkeen yli kymmenen prosenttia (Ponnikas ym. 2011).

Vapaa-ajan asumisen suosio on viime vuosina kasvanut myös kansainväli-sesti. Erityisesti tähän on nähty olevan syynä eläkeläisten yleistynyt kausiluon-toinen asuminen ja liikkuvuus sekä kotimaassa että ulkomailla (Hall & Müller 2004b; McIntyre 2006). Merkittävä osa suomalaisista mökinomistajista lukeutuu suuriin ikäluokkiin, jotka lähestyvän eläkeiän kynnyksellä haaveilevat aktii-visten eläkepäivien vietosta mökkiympäristön luonnonrauhassa (Hirvonen &

Puustinen 2008). Useat tutkijat ovatkin esittäneet, että vapaa-asumista voidaan pitää keskeisenä nykyajan yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista muutosta jäsen-tävänä ilmiönä (Urry 1995; Kaltenborn 1998; Quinn 2004; Hall 2005; Haldrup 2009; Paris 2011). Globalisaatioon ja tietoyhteiskunnan syntyyn liittyvien kehi-tyskulkujen, kuten kehittyvän viesti- ja liikenneteknologian, avautuvien rajojen, matkailun arkipäiväistymisen sekä työn ja vapaa-ajan suhteen hämärtymisen myötä myös liikkuminen on lisääntynyt ja sen muodot muuttuneet. John Urryn (2007) mukaan voidaan puhua mobiilista yhteiskunnasta tai käänteestä, jota lei-maavat niin ihmisten, tavaroiden kuin tiedon ja merkitysten jatkuva liike ja vir-rat. Suhteessa vapaa-ajan asumiseen tämä tarkoittaa Haldrupin (2009) mukaan esimerkiksi rajat ylittävän mökkeilyn lisääntymistä sekä mökkeilyn sitomista osaksi työhön ja arkeen liittyvää asumista ja ajankäyttöä. Toisaalta tämä tarkoit-taa myös globaalin kysynnän kehittymistä vetovoimaisiksi koetuille mökki- ja maaseutualueille, mikä voi johtaa suuriinkin alueellisiin muutoksiin (McCarthy 2007; McWatters 2009).

Mökkeilyyn kohdistuu siten hyvin erilaisia muutospaineita niin yksilöiden taholta kuin yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Näiden myötä suomalainen mökkiympäristö sekä siihen liitetyt merkitykset ja kokemukset ovat kokeneet ja tulevat kokemaan muutoksia, jotka haastavat mökkeilyn perinteisen roolin kansallisen identiteetin ja arvomaailman kiinnittymisen kohteena. Huolimatta ilmiön laajuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, mökkeilyä ja sen muu-tosta on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Suomi mainitaan laajassa kan-sainvälisessä mökkeilytutkimuskirjallisuudessa usein eräänä maailman johta-vista mökkeilymaista (Hall & Müller 2004a; Gallent ym. 2005; Paris 2011), mutta suomalaiset tutkijat ovat osallistuneet kansainväliseen julkaisutoimintaan ver-rattain vähän. Vaikka mökkikirjallisuus on 2000-luvulla lisääntynyt erityisesti vilkkaan kehittämis- ja selvitystoiminnan takia, ovat suomalaiset tutkijat osallis-tuneet kansainväliseen keskusteluun pohjoismaisia naapureitaan harvemmin.

Tutkimuksessa ei myöskään ole kattavasti käsitelty mökkeilyn ja mökkikult-tuurin muutosta, vaan näitä teemoja on sivuttu eri tutkimuksissa lähinnä vain mökkikannan kehityksen (Perrels & Berghäll 2010), varustetason muutosten (Nieminen 2004; 2009) ja mökkien tulevaisuuden käyttösuunnitelmien (Pitkänen

& Kokki 2005; Aho & Ilola 2006) osalta.

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut vastata edellä mainittuihin mökkei-lytutkimuksen puutteisiin. Työni koostuu kuudesta osatutkimuksesta, jotka olen kirjoittanut ja julkaissut yhtä lukuun ottamatta englanninkielisinä artik-keleina. Eräs väitöskirjatyöskentelyä ohjannut pyrkimys onkin ollut osallistua kansainväliseen mökkeilystä käytyyn tieteelliseen keskusteluun suomalaisesta näkökulmasta ja suomalaisin esimerkein. Olen pyrkinyt julkaisemaan artikke-leja sekä matkailututkimuksen että maantieteen kansainvälisissä julkaisuissa.

Osittain tämän vuoksi artikkelini ovat teoreettisesti, menetelmällisesti ja fokuk-seltaan varsin heterogeenisiä. Kaikki artikkelit kytkeytyvät kuitenkin tavalla tai toisella mökkeilyn muutokseen.

Esitän tässä yhteenveto-osiossa synteesin osatutkimusten keskeisistä tulok-sista. Työtäni ohjaa kaksi tavoitetta. Ensinnäkin, tavoitteenani on kuvata suoma-laisen mökkeilyn nykytilaa ja muutosta. Koska kyseessä on maantieteen väitöskir-ja, korostuu tulkinnassa kuitenkin erityisesti mökkeilyn ja ympäristön välinen suhde sekä mökkeilyn tilallisiin muotoihin, niille annettuihin merkityksiin ja niiden kokemuksiin liittyvä muutos. Etsin vastauksia kysymyksiin:

- Mikä muuttuu? Mitkä ovat ne mökkeilyyn liittyvät tekijät, joihin kohdistuu muutospaineita?

- Miten muuttuu? Millaisia muutoksia mökkeilyssä tapahtuu ja miten mökkeily-ilmiö vastaa muutospaineisiin?

- Miksi muuttuu? Millaiset tekijät ja toimijat ovat muutoksen taustalla?

Toisena tavoitteenani on syventää artikkelien näkökulmia teoretisoimalla mökkeilyn ja tilan suhdetta ja tulkitsemalla mökkeilyn muutosta mökkimaiseman käsitteen kautta.

Käsitteen käyttö perustuu haluun tarkastella mökkeilyn ja tilan suhdetta saman-aikaisesti niin yksilön kokemuksen, kulttuuristen merkitysten kuin alueellisten piirteiden tasolla. Kulttuurimaantieteessä käytetyn maiseman käsitteen moni-tulkintaisuus mahdollistaa mökkeilyn tilallisen muutoksen tarkastelun kaikilla näillä tasoilla ja tasojen vuorovaikutuksessa. En halua kuitenkaan painottaa tai nostaa etusijalle mitään näistä tasoista, sillä mökkeilyn tilallisuus rakentuu ja voidaan ymmärtää yhtälailla yksilön kokemuksen, kulttuurisen ymmärryksen kuin ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta syntyneiden alueellisten piir-teiden tuloksena.

1.2 emPiiRinen tutKimuSKohde ja -KonteKSti