Suomalaisen mökkimaiseman muutos

Julkisuudessa on viime vuosina ollut paljon esillä mökkien varustaminen ympä-rivuotista käyttöä varten niin sanotuiksi kakkosasunnoiksi. Kakkosasukkaisiin on ladattu paljon toiveita autioituvan maaseudun elävöittäjänä ja tulevina asuk-kaina. Muutamia vuosia sitten jopa silloinen pääministeri Matti Vanhanen otti kantaa niin sanotun kaksoiskuntalaisuuden puolesta, millä tarkoitetaan sitä, että mökkeilijät voisivat niin halutessaan olla myös mökkikunnan jäseniä oi-keuksineen ja velvollisuuksineen (Aho & Ilola 2008). Kakkosasumista on pidetty mökkeilyä perustavanlaisesti muuttavana ilmiönä mökkien muuttuessa kesälo-makohteesta vakituiseen asuntoon verrattaviksi paikoiksi, joilta käsin voidaan myös käydä töissä tai tehdä etätöitä. Ympärivuotisuuden vaatimus näkyy paitsi varustetason muutoksina myös mökkien keskikoon kasvuna, kun uudet mökit ovat aiempaa suurempia ja vanhoja mökkejä laajennetaan ja remontoidaan vaki-tuisen asumisen tarpeita vastaavaksi. Kakkosasumisen taustalla voidaan nähdä olevan yleisen varallisuuden kasvun ja työelämän muutosten, mutta myös odo-tukset mökkejä ja mökkielämää kohtaan ovat muuttuneet. Vaikka kakkosasum-inen on eräs näkyvimmistä ja merkittävimmistä mökkeilyä muuttavista teki-jöistä, ei se kuitenkaan ole ainoa mökkeilyssä käynnissä oleva muutosprosessi.

Tutkimukseni paljastaa, että mökkimaisema on muutoksessa niin näkyvien rak-enteiden kuin kokemusten tasolla.

Laajojen alueellisten piirteiden ja rakenteiden osalta mökkeilyn muutos kohdistuu etenkin mökkikannan kasvuun, mökkien sijaintiin ja niiden tyyp-peihin. Mökkikannan kasvuvauhti on hiipunut huippuvuosistaan, mutta mök-kien määrä lisääntyy yhä useammalla tuhannella vuosittain. Kasvua on hillin-nyt erityisesti mökkien ja rantatonttien rajallinen tarjonta ja hintatason nousu, mikä johtuu sopivien rantojen täyteen rakentamisesta, säätelyn kiristymisestä ja maanomistajien haluttomuudesta myydä rantatontteja. Lisäksi merkitystä on ollut myös mökkiä hankkivien ikäluokkien pienentymisellä sekä esimerkiksi vuokramökkeilyn yleistymisellä (Berghäll ym. 2008). Samat tekijät ovat osal-taan aiheuttaneet muutospaineita mökkien alueelliseen jakautumiseen. Viime vuosina mökkikannan kasvu on ollut nopeinta matkailukeskusten kaltaisissa vetovoimaisissa hotspot-kohteissa ja mökkien määrä on vähentynyt suurten kaupunkien lähiseuduilla, kun mökkeily on tehnyt tilaa vakituiselle asumiselle.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna teknologian ja liikenneverkkojen kehitys ovat mahdollistaneet mökkeilyn yhä kauempana vakituiselta asunnolta ja mök-keilyn päivä-, viikonloppu ja lomavyöhykkeiden rajat ovat siirtyneet. Kun suuria kaupunkiseutuja lähellä sijaitsevista vapaista kiinteistöistä on pulaa, rantatont-tia tai -mökkiä ollaan valmiita etsimään yhä kauempaa.

Tutkimukseni perusteella maaseudun muutoksella on suuri merkitys mök-kikannan muutoksiin ja mökkien alueelliseen vaihteluun. Suomalainen mökki-kanta koostuu paitsi varta vasten mökeiksi rakennetuista rakennuksista myös muusta käytöstä mökkikäyttöön muunnetuista tai jääneistä rakennuksista.

Myös tyhjiksi rekisteröityjen rakennusten käyttö mökkeinä on yleistä. Aikoinaan mökkikäyttöön on siirtynyt esimerkiksi paljon siirtoväelle ja rintamamiehille rakennettuja pieniä ja syrjässä sijaitsevia asutustiloja, jotka maaseudun raken-nemuutoksen myötä muuttuivat kannattamattomiksi. Nykyisin maaseudun asuntokantaa tyhjenee ja jää lomakäyttöön etenkin kirkonkylissä ja pienissä taajamissa. Tutkimukseni mukaan Suomessa mökkeilyn muutos kytkeytyy erityisesti maaseudun autioitumiskehitykseen, kun poismuuton takia muuten autioituvaa rakennuskantaa jää mökkikäyttöön. Toisaalta rannoille ja irralleen maaseudun muusta yhdyskuntarakenteesta kehittyvä mökkiasutus muodos-taa uudenlaista maaseutua, jonka mökit yhä useammin ovat ympärivuotisessa käytössä tai muuttuvat jopa vakituisiksi asunnoiksi. Mökkikannan dynamii-kalla voi tulevaisuudessa olla myös toisenlainen rooli maaseudun muuttajana.

Erityisen kysytyillä alueilla rantojen täyttyminen voi johtaa kysynnän siirty-miseen vakituiseen asuntokantaan ja johtaa jopa mökkeilijöiden ja paikallisten asukkaiden väliseen kilpailuasetelmaan asuntomarkkinoilla. Julkisessa keskus-telussa venäläisiä mökinostajia on jo syytetty paikallisten asukkaiden syrjäyt-tämisestä.

Rajojen ja esimerkiksi halpojen lentoyhteyksien avautumisen myötä mökki-liikenne ylittää yhä useammin valtioiden rajoja. Myös Suomessa ulkomaalaisten mökinomistajien määrä on lisääntynyt kiinteistönoston vapauduttua lopullisesti vuonna 2000. Mökinomistuksen kansainvälistyminen muuttaa mökkirakenta-mista ja -tyyppejä. Etelän lomakohteesta mökkikäyttöön hankitaan tyypillisesti

lomaosake. Lomaosakkeiden ja yhteisomisteisten mökkien suosio on kasvanut myös kotimaassa. Nämä koetaan joustavampana paitsi taloudellisesti myös yl-läpidon ja sijainnin suhteen. Perinteistä mökkiä tällaiset joustavammat ratkaisut eivät kuitenkaan välttämättä korvaa, vaan lomaosake hiihtokeskuksesta saate-taan hankkia perinteisen mökin ohelle eräänlaiseksi kolmoisasunnoksi tai -ko-diksi. Myös Tuulentie (2006,157) on todennut, että vapaa-ajan lisääntyminen on johtanut siihen, että erilaisia aktiviteettejä varten hakeudutaan erilaisiin ympä-ristöihin.

Mökkiympäristöjen moninaistuminen viittaa muutokseen myös mökkimai-semien kokemuksessa. Matkailullisesti vetovoimaisten mökkikohteiden kysyn-nän kasvun on arvioitu viittaavan siihen, että lapsuuden kotiseutu ja juurille palaaminen ovat menettämässä merkitystään mökkeilyä motivoivana tekijänä (Jansson & Müller 2004). Kaupungistuneet sukupolvet eivät ehkä ole edeltäji-ensä tavoin halukkaita käyttämään ja ylläpitämään syrjässä sijaitsevaa mök-kiä mikäli alueella ei ole muuta matkailullista vetovoimaa (Flemsæter 2009).

Mökkimaiseman kokemus rinnastuukin monella tapaa matkailukokemukseen.

Mökeiltä haetaan irtautumista arjesta, rentoutumista, vetovoimaista ympäris-töä, mieleenpainuvia elämyksiä ja yhdessäoloa. Villin luonnon kohtaamisesta ja aktiviteeteista, jotka aiemmin ovat olleet osa maaseudun jokapäiväistä arkea, on tullut elämyksellisiä toimintoja, jotka erottavat mökkimaiseman kaupungis-ta. Myös ulkopuolisten palveluiden käyttö esimerkiksi mökin kunnossapitoon ja remontointiin ovat yleistyneet, mikä kertoo paitsi varallisuuden kasvusta ja kotitaloustöihin saaduista verohelpotuksista myös halusta käyttää aikaa kun-nossapitotöiden sijaan mielekkäämpiin aktiviteetteihin.

Toisaalta useiden asuinpaikkojen ja ympäristöjen yhdistyminen yksilön elä-mässä ei tarkoita, etteivät nämä ympäristöt olisi merkityksellisiä. Tutkimukseni perusteella mökkiympäristö voi muodostua yhtä merkityksekkääksi tai jopa merkityksekkäämmäksi kuin vakituinen asunto ja asuinympäristö. Mökki edustaa aitoutta ja jatkuvuutta, monille mökki voi olla ainoa pysyvä paikka koko elämänkulun aikana vakituisten asuntojen vaihtuessa eri elämänvaiheiden mu-kaan. Monille mökki on myös tapa paikata vakituisen asuinympäristön puuttei-ta ja paikka, jossa voi toteutpuuttei-taa itseään mielekkäiksi koettujen aktiviteettien ja maanomistuksen tarjoaman vapauden kautta. Mökki liittyy yksilön tarpeeseen luoda merkityksellisiä paikkasuhteita ja se voidaan kokea yhtälailla kotina kuin vakituinen asunto. Mökkimaiseman kokemuksen voidaan siten nähdä olevan moninaistumassa ja eriytymässä. Matkailullisten motiivien merkityksen kas-vun ohella mökkikokemusta muuttaa myös monipaikkainen elämä ja tarve ha-keutua itselle merkityksellisiin maisemiin.

5.2 SuomalaiSen möKKimaiSeman