Tutkimus koostuu yhdeksästä lainopillisesta artikkelista sekä niille kirjoitetusta yhteisestä johdanto ja johtopäätökset -osiosta. Artikkeleista kahdeksan on jul-kaistu Edita Publishing Oy:n ylläpitämässä sähköisessä Edilex-sarjassa. Julkaisi-ja on huolehtinut artikkelien taitosta Julkaisi-ja oikoluvusta, minkä lisäksi julkaisiJulkaisi-jalla on ollut oikeus tehdä taitollisia ja toimituksellisia muutoksia. Yksi artikkeleista on julkaistu Oikeus -lehdessä, jolloin lehti on huolehtinut artikkelin taitosta. Artik-kelit ovat kahta lukuun ottamatta referee -arvioituja.
Artikkelit on julkaistu vuosina 2009–2013. Jo ensimmäistä artikkelia kirjoi-tettaessa on huomioitu se mahdollisuus, että artikkelit muodostavat myöhem-min yhtenäisen tutkimuksen. Jokainen artikkeli on myös itsenäisen kirjoitus, mikä on väistämättä johtanut saman asian toistamiseen useammassa artikkelissa.
Myöskään refereet eivät ole suhtautuneet suopeasti artikkelien keskinäisiin viit-tauksiin ilman viitatun kohdan sisällön selvittämistä, vaan ovat täysin perustel-lusti muistuttaneet, ettei lukijalta voida edellyttää aikaisemmin julkaistujen kir-joitusten tuntemista.
Tutkimuksen ensimmäisessä artikkelissa Esitutkinnan käsite – esitutkinnan vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus, Edilex 2009/15, esitetään esitutkinnan sen lakiin kirjattuihin tehtäviin perustuva käsitemäärittely sekä tarkastellaan esitutkinnan vertikaalista ja horisontaalista ulottuvuutta. Artikkelissa esitetään kriteerit erottaa esitutkinta poliisin muusta toiminnasta ja määritellään esitut-kinnan alku- ja päätepisteet sekä asia- että henkilötasolla. Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain (449/1987) perusteella, joten uuden esitutkintalain (805/2011) johdosta artikkeliin on tehtävä seuraavat täsmennykset:
Rikosilmoituksen kirjaaminen (ETL 3:1) on esitutkinnan käsite laajasti ymmärret-tynä osa esitutkintamenettelyä, eikä vain sitä edeltävä toimenpide, vaikka se sijoittuu ajankohtaan, jolloin esitutkinnan käynnistämisestä ei ole vielä tehty päätöstä. Merkittävin syy uudelleenarviointiin on, että ilmoituksen kirjaamis-velvollisuudesta säädetään uudistuksen myötä esitutkintalaissa selvästi (arg.
1:1.1, ks. myös HE 222/2010 s. 176). Esitutkintalain 7:20:n mukaiset alustavat puhuttelut suoritetaan nimenomaan rikoksen selvittämiseksi. Rikoksen selvit-tämisessä on kyse toimenpiteestä, johon ryhdytään sen jälkeen, kun esitutkin-takynnys on esitutkintalain 3:3.1:n mukaan ylittynyt (HE 224/2010 poliisilaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi s. 70). Tällä perusteella alustavan puhuttelun voi-daan katsoa olevan osa esitutkintaa.
Artikkelissa Esitutkinnasta tuomioon – esitutkinta osana rikosprosessia ja rikosproses-sin funktiot, Edilex 2010/3, tarkastellaan esitutkinnan merkitystä rikosprosesrikosproses-sin
I. Artikkelikokonaisuuden tutkimuskysymykset ovat:
1) Voidaanko esitutkinnan funktioista, esitutkintaperiaatteista ja periaatteita konkretisoivista oikeussäännöistä muodostaa aksiooman kaltainen järjestel-mä, jossa oikeussäännön voidaan katsoa johtuvan sitä abstraktiotasol-taan yleisemmästä periaatteesta sekä vastaavasti periaatteen olevan johdettavista abstraktiotasoltaan sitä yleisemmästä funktiosta (tai jossain tilanteessa myös periaatteesta)?
a. Esitutkintaperiaatteiden kohdalla kyse on niiden systematisoimisesta suhteessa sekä esitutkinnan funktioihin että toisiinsa.
b. Esitutkintaperiaatetta konkretisoivien oikeussääntöjen kohdalla on puolestaan kyse niiden jäsentämisestä esitutkintaperiaatteiden avulla.
2) Edellisen kohdan esikysymys on: mitkä ovat esitutkinnan funktiot?
3) Esitutkintamenettely koostuu esitutkintaviranomaisen suorittamista toimenpiteistä, jotka eivät saa olla esitutkintaperiaatteiden vastaisia. Esi-tutkintakäytännössä suoritettava toimenpide valittaneen yleensä totu-tun kokemussäännön tai intuition perusteella, minkä jälkeen toimenpi-teen asianmukaisuus todetaan tarkastelemalla sitä suhteessa eri periaat-teisiin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisessa järjestyksessä. Tässä kysymykseksi nousee: miten esitutkintaperiaatteita pitäisi soveltaa, jotta nii-den vaikutus nivoutuisi järjestelmällisesti koko päätöksentekoprosessiin?
4) Oikeusnormit jaetaan vakiintuneesti oikeusperiaatteisiin ja oikeussään-töihin. Rajanveto oikeusperiaatteiden ja oikeussääntöjen välillä ei kui-tenkaan kaikissa tilanteissa ole yksiselitteinen. Tämä johtaa kysymään:
ovatko esitutkintaperiaatteet oikeusperiaatteita vai oikeussääntöjä sekä mikä on niiden oikeuslähdeopillinen asema?
II. Artikkelikohtaiset tutkimuskysymykset ovat luettavissa kunkin artikkelin johdannosta, vaikka niitä ei ole aina selvästi eksplikoitu. Esitutkintaperiaatteita käsittelevien kirjoitusten tematiikka sisältää pääosin seuraavat yhteiset osiot:
1) Mikä on käsiteltävän periaatteen suhde esitutkinnan funktioihin sekä toisiin esitutkintaperiaatteisiin?
2) Mikä on periaatteen normiperusta, ja mikä on eri normien keskinäinen suhde?
3) Millaista henkilöpiiriä periaate suojaa ja mikä on suojan ajallinen ulot-tuvuus?
4) Mitkä ovat periaatteen olennaiset elementit?
5) Mitkä ovat periaatetta konkretisoivat (esitutkintalain) oikeussäännöt?
2 Tutkimuksen rakenne
Tutkimus koostuu yhdeksästä lainopillisesta artikkelista sekä niille kirjoitetusta yhteisestä johdanto ja johtopäätökset -osiosta. Artikkeleista kahdeksan on jul-kaistu Edita Publishing Oy:n ylläpitämässä sähköisessä Edilex-sarjassa. Julkaisi-ja on huolehtinut artikkelien taitosta Julkaisi-ja oikoluvusta, minkä lisäksi julkaisiJulkaisi-jalla on ollut oikeus tehdä taitollisia ja toimituksellisia muutoksia. Yksi artikkeleista on julkaistu Oikeus -lehdessä, jolloin lehti on huolehtinut artikkelin taitosta. Artik-kelit ovat kahta lukuun ottamatta referee -arvioituja.
Artikkelit on julkaistu vuosina 2009–2013. Jo ensimmäistä artikkelia kirjoi-tettaessa on huomioitu se mahdollisuus, että artikkelit muodostavat myöhem-min yhtenäisen tutkimuksen. Jokainen artikkeli on myös itsenäisen kirjoitus, mikä on väistämättä johtanut saman asian toistamiseen useammassa artikkelissa.
Myöskään refereet eivät ole suhtautuneet suopeasti artikkelien keskinäisiin viit-tauksiin ilman viitatun kohdan sisällön selvittämistä, vaan ovat täysin perustel-lusti muistuttaneet, ettei lukijalta voida edellyttää aikaisemmin julkaistujen kir-joitusten tuntemista.
Tutkimuksen ensimmäisessä artikkelissa Esitutkinnan käsite – esitutkinnan vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus, Edilex 2009/15, esitetään esitutkinnan sen lakiin kirjattuihin tehtäviin perustuva käsitemäärittely sekä tarkastellaan esitutkinnan vertikaalista ja horisontaalista ulottuvuutta. Artikkelissa esitetään kriteerit erottaa esitutkinta poliisin muusta toiminnasta ja määritellään esitut-kinnan alku- ja päätepisteet sekä asia- että henkilötasolla. Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain (449/1987) perusteella, joten uuden esitutkintalain (805/2011) johdosta artikkeliin on tehtävä seuraavat täsmennykset:
Rikosilmoituksen kirjaaminen (ETL 3:1) on esitutkinnan käsite laajasti ymmärret-tynä osa esitutkintamenettelyä, eikä vain sitä edeltävä toimenpide, vaikka se sijoittuu ajankohtaan, jolloin esitutkinnan käynnistämisestä ei ole vielä tehty päätöstä. Merkittävin syy uudelleenarviointiin on, että ilmoituksen kirjaamis-velvollisuudesta säädetään uudistuksen myötä esitutkintalaissa selvästi (arg.
1:1.1, ks. myös HE 222/2010 s. 176). Esitutkintalain 7:20:n mukaiset alustavat puhuttelut suoritetaan nimenomaan rikoksen selvittämiseksi. Rikoksen selvit-tämisessä on kyse toimenpiteestä, johon ryhdytään sen jälkeen, kun esitutkin-takynnys on esitutkintalain 3:3.1:n mukaan ylittynyt (HE 224/2010 poliisilaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi s. 70). Tällä perusteella alustavan puhuttelun voi-daan katsoa olevan osa esitutkintaa.
Artikkelissa Esitutkinnasta tuomioon – esitutkinta osana rikosprosessia ja rikosproses-sin funktiot, Edilex 2010/3, tarkastellaan esitutkinnan merkitystä rikosprosesrikosproses-sin
muiden vaiheiden (syyteharkinta, tuomioistuinmenettely ja täytäntöönpano) kannalta. Artikkelin pääpaino on kuitenkin rikosprosessin funktioiden tunnis-tamisessa. Funktioita etsitään sekä rikosprosessin osallisten ja heidän odotusten-sa että myös rikosprosessin eri toimijoiden tehtävien ja prosessin eri vaiheiden tavoitteiden kautta. Lisäksi tarkastelussa erotetaan toisissaan rikosprosessin eri tasoina osallisten taso, menettelytaso, instituutiotaso sekä politiikan ja yhteis-kunnan tasot.
Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain perusteella. Esitutkintalainsää-dännön uudistamisella ei kuitenkaan ole vaikutusta artikkelissa esitettyihin joh-topäätöksiin.
Kolmannessa artikkelissa Esitutkinnan funktiot ja eriytetty funktioajattelu, Oikeus 2010:2, tarkastellaan eriytetyn funktioajattelun lähtökohdista edellistä artikkelia tarkemmin niitä tehtäviä, jotka esitutkinnalla on osana rikosprosessia. Esitut-kinnan funktiot nähdään itse menettelylle ja sen toimijoille laissa asetettujen tehtävien lisäksi myös vastauksina niihin perusteltuihin odotuksiin, joita esitut-kintamenettelyyn eri suunnilta kohdistuu.
Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain perusteella. Esitutkintalainsää-dännön uudistamisella ei kuitenkaan ole vaikutusta artikkelissa esitettyihin joh-topäätöksiin.
Kuusi viimeistä artikkelia käsittelevät esitutkintalain 4 luvun mukaisia esitut-kintaperiaatteita. Kuten edellä tutkimuskysymysten esittelemisen yhteydessä on todettu, artikkeleille on yhteistä, että ne systematisoivat kulloinkin käsiteltävän peri-aatteen suhdetta rikosprosessin funktioihin sekä myös toisiin esitutkintaperiaatteisiin.
Sen jälkeen, kun periaate on jäsennetty paikalleen funktioiden ja periaatteiden muodostamassa systeemissä, esitutkintalainsäädännöstä nostetaan esille oikeus-sääntöjä, jotka toteuttavat (konkretisoivat) periaatetta. Lisäksi artikkeleissa etsitään kunkin periaatteen olennaiset elementit sekä annetaan tulkintasuosituksia siitä, miten periaatteita tulee soveltaa. Artikkelit on sijoitettu samaan järjestykseen, kuin missä niiden käsittelemät periaatteet ovat esitutkintalain 4 luvussa.
Todisteet puolesta ja vastaan – tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011), Edilex 2012/41. Artikkelissa käsitellään tasapuolisuusperiaatteen merkitystä varsinaisen esitutkintamenettelyn lisäksi myös ennen esitutkintaa ajoittuvan rikoksen paljastamisen, estämisen sekä rikoksen paljastamiseksi suo-ritettavan poliisitutkinnan yhteydessä. Artikkeli sisältää rikosprosessin funkti-oihin perustuvan kannanoton siitä, miten viranomaisen velvollisuuteen huoleh-tia tasapuolisuusperiaatteen toteutumisesta vaikuttaa se, käyttääkö rikoksesta epäilty lainopillista avustajaa vai huolehtiiko hän eduistaan itsenäisesti.
Syyttömyysolettamasta erityisesti esitutkinnan näkökulmasta, Edilex 2010/19.
Artikkelin näkökulma on esitutkintasidonnainen, mutta siinä sivutaan myös
rikosprosessin ulkopuolisten viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta kun-nioittaa syyttömyysolettamaa. Syyttömyysolettamaa koskevan suomalaisen oikeuskäytännön vähäisyyden takia artikkelissa tukeudutaan vahvasti Euroo-pan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön.
Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain perusteella. Uuden lain syyttö-myysolettamaa koskeva säännös (ETL 4:2) on ajanmukaistettu kielellisesti, mutta asiallisesti säännös säilyi entisellään (HE 222/2010 s. 45). Lainsäädännön uudistu-minen muutti oikeustilaa kuitenkin siinä suhteessa, että VETL 43.3 §:n mukainen poliisin antama huomautus kumosi syyttömyysolettaman, kun sen sijaan ETL 10:3:n mukaisella kirjallisella tai suullisella huomautuksella ei ole vastaavaa vai-kutusta, sillä ETL 10:3:n mukaan huomautus voidaan antaa rikoksesta epäiltynä olleelle eikä VETL 43.3 §:n tapaan rikokseen syyllistyneelle.
Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikutta-matta oman syyllisyytensä selvittämiseen, Edilex 2013/12. Itsekriminointisuojan prosessioikeudellisten vaikutusten lisäksi artikkelissa tarkastellaan nointisuojan rikosoikeudellisia vaikutuksia. Kirjoituksessa käsitellään itsekrimi-nointisuojan ja kriminalisoidun passiivisuuden välistä rajapintaa sekä esitetään oikeuskirjallisuudessa vallitsevasta näkemyksestä poikkeava kannanotto siitä, voiko henkilö syyllistyä niskoitteluun poliisia vastaan silloin, kun hän kieltäytyy puhaltamasta seulonta-alkometriin.
Suhteellisuusperiaate uuden esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 4 §:ssä, Edilex 2013/23. Artikkelissa yhdeksi keskeisistä kysymyksistä nousee se, perustaako esitutkintaoikeudellinen suhteellisuusperiaate viranomaiselle sellaisen oikea-suhtaisuuden vaatimuksen, joka asettaa viranomaisen toiminnan intensiivisyy-delle sekä ylä- että alarajan vai onko kyse pelkästään ylärajan asettavasta koh-tuuttomuuden kiellosta.
Välttämättömyys, optimointi ja minimointi – vähimmän haitan periaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011), Edilex 2012/34. Artikkelissa vähimmän haitan periaa-tetta tarkastellaan analyyttisesti sen osatekijöiden – välttämättömyysedellytys, optimointivelvollisuus ja minimointivelvollisuus – kautta. Lisäksi artikkelissa täsmennetään lainsäätäjän käyttämien käsitteiden oikeus, vahinko ja haitta sisäl-töä sekä merkitystä vähimmän haitan periaatteen soveltamisen kannalta.
Esitutkinta ja hienotunteisuus – hienotunteisuusperiaate uudessa esitutkintalais-sa (805/2011), Edilex 2012/16. Artikkelin perusteella on havaittavisesitutkintalais-sa, miten vir-kamiehelle osoitettu yleinen virkamiesoikeudellinen vaatimus käyttäytyä hyvin on hienotunteisuusperiaatteen avulla muutettu selvärajaisemmaksi oikeudel-liseksi velvollisuudeksi menetellä tahdikkaasti ja kansalaisten integriteettiä kunnioittavasti. Esitutkintalakiin otettuna säännös asettaa virkamiehen lisäksi vaatimuksia myös esitutkintaviranomaiselle.
muiden vaiheiden (syyteharkinta, tuomioistuinmenettely ja täytäntöönpano) kannalta. Artikkelin pääpaino on kuitenkin rikosprosessin funktioiden tunnis-tamisessa. Funktioita etsitään sekä rikosprosessin osallisten ja heidän odotusten-sa että myös rikosprosessin eri toimijoiden tehtävien ja prosessin eri vaiheiden tavoitteiden kautta. Lisäksi tarkastelussa erotetaan toisissaan rikosprosessin eri tasoina osallisten taso, menettelytaso, instituutiotaso sekä politiikan ja yhteis-kunnan tasot.
Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain perusteella. Esitutkintalainsää-dännön uudistamisella ei kuitenkaan ole vaikutusta artikkelissa esitettyihin joh-topäätöksiin.
Kolmannessa artikkelissa Esitutkinnan funktiot ja eriytetty funktioajattelu, Oikeus 2010:2, tarkastellaan eriytetyn funktioajattelun lähtökohdista edellistä artikkelia tarkemmin niitä tehtäviä, jotka esitutkinnalla on osana rikosprosessia. Esitut-kinnan funktiot nähdään itse menettelylle ja sen toimijoille laissa asetettujen tehtävien lisäksi myös vastauksina niihin perusteltuihin odotuksiin, joita esitut-kintamenettelyyn eri suunnilta kohdistuu.
Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain perusteella. Esitutkintalainsää-dännön uudistamisella ei kuitenkaan ole vaikutusta artikkelissa esitettyihin joh-topäätöksiin.
Kuusi viimeistä artikkelia käsittelevät esitutkintalain 4 luvun mukaisia esitut-kintaperiaatteita. Kuten edellä tutkimuskysymysten esittelemisen yhteydessä on todettu, artikkeleille on yhteistä, että ne systematisoivat kulloinkin käsiteltävän peri-aatteen suhdetta rikosprosessin funktioihin sekä myös toisiin esitutkintaperiaatteisiin.
Sen jälkeen, kun periaate on jäsennetty paikalleen funktioiden ja periaatteiden muodostamassa systeemissä, esitutkintalainsäädännöstä nostetaan esille oikeus-sääntöjä, jotka toteuttavat (konkretisoivat) periaatetta. Lisäksi artikkeleissa etsitään kunkin periaatteen olennaiset elementit sekä annetaan tulkintasuosituksia siitä, miten periaatteita tulee soveltaa. Artikkelit on sijoitettu samaan järjestykseen, kuin missä niiden käsittelemät periaatteet ovat esitutkintalain 4 luvussa.
Todisteet puolesta ja vastaan – tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011), Edilex 2012/41. Artikkelissa käsitellään tasapuolisuusperiaatteen merkitystä varsinaisen esitutkintamenettelyn lisäksi myös ennen esitutkintaa ajoittuvan rikoksen paljastamisen, estämisen sekä rikoksen paljastamiseksi suo-ritettavan poliisitutkinnan yhteydessä. Artikkeli sisältää rikosprosessin funkti-oihin perustuvan kannanoton siitä, miten viranomaisen velvollisuuteen huoleh-tia tasapuolisuusperiaatteen toteutumisesta vaikuttaa se, käyttääkö rikoksesta epäilty lainopillista avustajaa vai huolehtiiko hän eduistaan itsenäisesti.
Syyttömyysolettamasta erityisesti esitutkinnan näkökulmasta, Edilex 2010/19.
Artikkelin näkökulma on esitutkintasidonnainen, mutta siinä sivutaan myös
rikosprosessin ulkopuolisten viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta kun-nioittaa syyttömyysolettamaa. Syyttömyysolettamaa koskevan suomalaisen oikeuskäytännön vähäisyyden takia artikkelissa tukeudutaan vahvasti Euroo-pan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön.
Artikkeli on kirjoitettu vanhan esitutkintalain perusteella. Uuden lain syyttö-myysolettamaa koskeva säännös (ETL 4:2) on ajanmukaistettu kielellisesti, mutta asiallisesti säännös säilyi entisellään (HE 222/2010 s. 45). Lainsäädännön uudistu-minen muutti oikeustilaa kuitenkin siinä suhteessa, että VETL 43.3 §:n mukainen poliisin antama huomautus kumosi syyttömyysolettaman, kun sen sijaan ETL 10:3:n mukaisella kirjallisella tai suullisella huomautuksella ei ole vastaavaa vai-kutusta, sillä ETL 10:3:n mukaan huomautus voidaan antaa rikoksesta epäiltynä olleelle eikä VETL 43.3 §:n tapaan rikokseen syyllistyneelle.
Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikutta-matta oman syyllisyytensä selvittämiseen, Edilex 2013/12. Itsekriminointisuojan prosessioikeudellisten vaikutusten lisäksi artikkelissa tarkastellaan nointisuojan rikosoikeudellisia vaikutuksia. Kirjoituksessa käsitellään itsekrimi-nointisuojan ja kriminalisoidun passiivisuuden välistä rajapintaa sekä esitetään oikeuskirjallisuudessa vallitsevasta näkemyksestä poikkeava kannanotto siitä, voiko henkilö syyllistyä niskoitteluun poliisia vastaan silloin, kun hän kieltäytyy puhaltamasta seulonta-alkometriin.
Suhteellisuusperiaate uuden esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 4 §:ssä, Edilex 2013/23. Artikkelissa yhdeksi keskeisistä kysymyksistä nousee se, perustaako esitutkintaoikeudellinen suhteellisuusperiaate viranomaiselle sellaisen oikea-suhtaisuuden vaatimuksen, joka asettaa viranomaisen toiminnan intensiivisyy-delle sekä ylä- että alarajan vai onko kyse pelkästään ylärajan asettavasta koh-tuuttomuuden kiellosta.
Välttämättömyys, optimointi ja minimointi – vähimmän haitan periaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011), Edilex 2012/34. Artikkelissa vähimmän haitan periaa-tetta tarkastellaan analyyttisesti sen osatekijöiden – välttämättömyysedellytys, optimointivelvollisuus ja minimointivelvollisuus – kautta. Lisäksi artikkelissa täsmennetään lainsäätäjän käyttämien käsitteiden oikeus, vahinko ja haitta sisäl-töä sekä merkitystä vähimmän haitan periaatteen soveltamisen kannalta.
Esitutkinta ja hienotunteisuus – hienotunteisuusperiaate uudessa esitutkintalais-sa (805/2011), Edilex 2012/16. Artikkelin perusteella on havaittavisesitutkintalais-sa, miten vir-kamiehelle osoitettu yleinen virkamiesoikeudellinen vaatimus käyttäytyä hyvin on hienotunteisuusperiaatteen avulla muutettu selvärajaisemmaksi oikeudel-liseksi velvollisuudeksi menetellä tahdikkaasti ja kansalaisten integriteettiä kunnioittavasti. Esitutkintalakiin otettuna säännös asettaa virkamiehen lisäksi vaatimuksia myös esitutkintaviranomaiselle.