Kuten jo aikaisemmin todettiin, eduskunnan 15.3.2011 hyväksymä33 uusi esitut-kintalaki (22.7.2011/805) tulee voimaan 1.1.2014 (11:11). Hallitus on vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä antanut kolme esitystä eduskunnalle, jotka toteu-tuessaan muuttavat tai oikeammin täydentävät vielä voimaantuloaan odottavaa esitutkintalakia:
Hallituksen esitys 14/2013 eduskunnalle laeiksi esitutkintalain ja pakko-keinolain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi on annettu 14.4.2013 ja on tätä kirjoitettaessa (31.10.2013) valiokuntakäsittelyssä. Esi-tutkintalakiin ehdotetut keskeiset muutokset ovat:
o Esitutkintaviranomaisen velvollisuudeksi tulee huolehtia siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu myös tilanteissa, joissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää, vaikka asianosainen itse ei näe avustajan käyttämistä tarpeellisena. Säännöksen tarkoituksena on ensisijaisesti turvata ri-koksesta epäillyn oikeudet, mutta sanamuotonsa mukaisesti se koskee kaikkia esitutkinnan asianosaisia.34
o Esitutkintaviranomaisen on rikoksen luonteen sitä edellyttäessä tiedusteltava asianomistajalta, suostuuko hän yhteystietojensa vä-littämiseen asianomistajan tukipalveluja tarjoavalle taholle, jollaisia ovat esimerkiksi rikosuhripalveluja antavat järjestöt ja tukipalveluja järjestävät viranomaiset. Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi ter-veydenhoitoalan ammattihenkilö silloin, kun asianomistaja on edel-leen rikoksen aiheuttamassa järkytystilassa. Asianomistajan antaes-sa suostumuksenantaes-sa esitutkintaviranomaisen on välitettävä yhteys-tiedot ilman aiheetonta viivytystä.35
o Esitutkintalain säännökset, jotka koskevat henkilön velvollisuutta saapua esitutkintaan (6:1) ja henkilön välitöntä kuulemista (6:3),
33 Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 171/2010.
34 HE 14/2013 s. 1, 6–7, 35, 56 ja 74–75.
35 HE 14/2013 s. 1, 7–8, 35–36, 56 ja 74–75.
ovat antaneet toimivaltuuksia vain poliisille. Ehdotetussa muodos-saan säännökset antavat saman toimivallan kaikille esitutkintavi-ranomaisille eli poliisin lisäksi myös tullille, rajavartiolaitokselle ja sotilasviranomaisille.36
o Mikäli esitutkinviranomainen käyttää rikoksen selvittämisessä hy-väkseen telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hank-kimisella tai teknisellä tarkkailulla saatua niin sanottua ylimääräis-tä tietoa, tiedon käytylimääräis-tämisesylimääräis-tä on tehylimääräis-tävä merkinylimääräis-tä esitutkintapöy-täkirjaan.37
Hallituksen esitys 58/2013 eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudis-tamiseksi on annettu 30.5.2013 ja on tätä kirjoitettaessa (31.10.2013) valio-kuntakäsittelyssä. Esityksen muutokset kohdistuvat etupäässä oikeuden-käynnistä rikosasioissa annetun lakiin (689/1997) sekä rikoslakiin (39/1889).
Esitutkintalain kannalta ainoa muu kuin tekninen muutos on esitutkinta-lain 3 lukuun lisättävä 10 a §, joka koskee tunnustuksen perusteella tehtä-vää esitutkinnan rajaamista. Säännöksessä on eroteltu tilanteet sen mukai-sesti, onko henkilö rikoksesta epäiltynä yhdessä vai useammassa tutkinnas-sa olevastutkinnas-sa jutustutkinnas-sa. Kun henkilö edistää oman rikoksentutkinnas-sa selvittämistä, hän voi määrättyjen edellytysten vallitessa saada siitä hyötyä:
o Kun tutkittavana on useampi kuin yksi rikos, syyttäjä voi tutkin-nanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkintaa ei suoriteta kaikis-ta rikoksiskaikis-ta kaikis-tai että esitutkinkaikis-ta näiden osalkaikis-ta lopetekaikis-taan.38
o Edellä mainitussa tilanteessa syyttäjä voi samalla sitoutua vaati-maan rangaistusta lakiesitykseen sisältyvän rikoslain 6 luvun 8 a
§:ssä tarkoitetun alennetun rangaistusasteikon mukaisesti siitä tai niistä rikoksista, joista esitutkinta toimitetaan.39
o Kun tutkittavana on yksi rikos, jonka selvittämistä rikoksesta epäil-ty on edistänyt tunnustamalla sen kokonaan tai olennaisilta osil-taan, syyttäjä voi tehdä edellisessä kohdassa mainittua sitoumusta vastaavan sitoumuksen ja vaatia rangaistusta alennetun rangais-tusasteikon perusteella.40
3 Esitutkintalaki muutoksessa
Kuten jo aikaisemmin todettiin, eduskunnan 15.3.2011 hyväksymä33 uusi esitut-kintalaki (22.7.2011/805) tulee voimaan 1.1.2014 (11:11). Hallitus on vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä antanut kolme esitystä eduskunnalle, jotka toteu-tuessaan muuttavat tai oikeammin täydentävät vielä voimaantuloaan odottavaa esitutkintalakia:
Hallituksen esitys 14/2013 eduskunnalle laeiksi esitutkintalain ja pakko-keinolain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi on annettu 14.4.2013 ja on tätä kirjoitettaessa (31.10.2013) valiokuntakäsittelyssä. Esi-tutkintalakiin ehdotetut keskeiset muutokset ovat:
o Esitutkintaviranomaisen velvollisuudeksi tulee huolehtia siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu myös tilanteissa, joissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää, vaikka asianosainen itse ei näe avustajan käyttämistä tarpeellisena. Säännöksen tarkoituksena on ensisijaisesti turvata ri-koksesta epäillyn oikeudet, mutta sanamuotonsa mukaisesti se koskee kaikkia esitutkinnan asianosaisia.34
o Esitutkintaviranomaisen on rikoksen luonteen sitä edellyttäessä tiedusteltava asianomistajalta, suostuuko hän yhteystietojensa vä-littämiseen asianomistajan tukipalveluja tarjoavalle taholle, jollaisia ovat esimerkiksi rikosuhripalveluja antavat järjestöt ja tukipalveluja järjestävät viranomaiset. Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi ter-veydenhoitoalan ammattihenkilö silloin, kun asianomistaja on edel-leen rikoksen aiheuttamassa järkytystilassa. Asianomistajan antaes-sa suostumuksenantaes-sa esitutkintaviranomaisen on välitettävä yhteys-tiedot ilman aiheetonta viivytystä.35
o Esitutkintalain säännökset, jotka koskevat henkilön velvollisuutta saapua esitutkintaan (6:1) ja henkilön välitöntä kuulemista (6:3),
33 Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 171/2010.
34 HE 14/2013 s. 1, 6–7, 35, 56 ja 74–75.
35 HE 14/2013 s. 1, 7–8, 35–36, 56 ja 74–75.
ovat antaneet toimivaltuuksia vain poliisille. Ehdotetussa muodos-saan säännökset antavat saman toimivallan kaikille esitutkintavi-ranomaisille eli poliisin lisäksi myös tullille, rajavartiolaitokselle ja sotilasviranomaisille.36
o Mikäli esitutkinviranomainen käyttää rikoksen selvittämisessä hy-väkseen telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hank-kimisella tai teknisellä tarkkailulla saatua niin sanottua ylimääräis-tä tietoa, tiedon käytylimääräis-tämisesylimääräis-tä on tehylimääräis-tävä merkinylimääräis-tä esitutkintapöy-täkirjaan.37
Hallituksen esitys 58/2013 eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudis-tamiseksi on annettu 30.5.2013 ja on tätä kirjoitettaessa (31.10.2013) valio-kuntakäsittelyssä. Esityksen muutokset kohdistuvat etupäässä oikeuden-käynnistä rikosasioissa annetun lakiin (689/1997) sekä rikoslakiin (39/1889).
Esitutkintalain kannalta ainoa muu kuin tekninen muutos on esitutkinta-lain 3 lukuun lisättävä 10 a §, joka koskee tunnustuksen perusteella tehtä-vää esitutkinnan rajaamista. Säännöksessä on eroteltu tilanteet sen mukai-sesti, onko henkilö rikoksesta epäiltynä yhdessä vai useammassa tutkinnas-sa olevastutkinnas-sa jutustutkinnas-sa. Kun henkilö edistää oman rikoksentutkinnas-sa selvittämistä, hän voi määrättyjen edellytysten vallitessa saada siitä hyötyä:
o Kun tutkittavana on useampi kuin yksi rikos, syyttäjä voi tutkin-nanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkintaa ei suoriteta kaikis-ta rikoksiskaikis-ta kaikis-tai että esitutkinkaikis-ta näiden osalkaikis-ta lopetekaikis-taan.38
o Edellä mainitussa tilanteessa syyttäjä voi samalla sitoutua vaati-maan rangaistusta lakiesitykseen sisältyvän rikoslain 6 luvun 8 a
§:ssä tarkoitetun alennetun rangaistusasteikon mukaisesti siitä tai niistä rikoksista, joista esitutkinta toimitetaan.39
o Kun tutkittavana on yksi rikos, jonka selvittämistä rikoksesta epäil-ty on edistänyt tunnustamalla sen kokonaan tai olennaisilta osil-taan, syyttäjä voi tehdä edellisessä kohdassa mainittua sitoumusta vastaavan sitoumuksen ja vaatia rangaistusta alennetun rangais-tusasteikon perusteella.40
Hallituksen esitys 63/2013 eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta on annettu 6.6.2013.
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen 22.10.2013, mutta laki ei ole vielä tätä kir-joitettaessa (31.10.2013) ollut tasavallan presidentin esittelyssä vahvistetta-vana. Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitystä täsmennettiin lisäämällä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun 7 §:ään 2 momentti rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen takia.41 Esityksessä oli kyse niin sa-notun tulkkausdirektiivin42 panemisesta kansallisesti täytäntöön.43 Tulk-kausdirektiivin ja siten myös hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettyä kieltä taitamattomien epäiltyjen ja syytettyjen asemaa.44 Asianomistajien kielelliset oikeudet sen sijaan arvi-oidaan kokonaisuudessaan vasta niin sanotun rikosuhridirektiivin45 täytän-töönpanon yhteydessä. Sinällään esitutkintalaki jo alkuperäisessä muodos-saan toteuttaa rikoksesta epäillyn kielellisiä oikeuksia sekä tulkkauksen että asiakirjan kääntämisen osalta (4:12–14). Nyt tehdyissä täsmennyksissä on kyse aikaisempaa selvemmin lähestymisnäkökulmasta, jonka mukaan epäillyn puolustautuminen on turvattava siten, että oikeudenmukaisen menettelyn (oikeudenkäynnin) vaatimukset toteutuvat kielellisistä rajoit-teista huolimatta kaikkien epäiltyjen kohdalla.46 Esitutkintalakiin tehdyt keskeisimmän muutokset ovat seuraavat:
o Esitutkintaviranomaisen on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausta (4:12.4).
o Tulkin pitää täyttää laissa asetetut kelpoisuusvaatimukset (4:12.4).
o Epäillyllä on oikeus valittaa siitä, että tulkkauksen laatu ei ole riit-tävä menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi (4:12.4).
o Asiakirjan kääntämisen osalta todetaan, että käännös on tehtävä kohtuullisessa ajassa (4:13.1).
o Viranomaisen on annettava riittävät tiedot asianosaiselle tämän oi-keudesta suulliseen tai kirjalliseen käännökseen sekä sen maksut-tomuudesta (4:13.2–4).
41 Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjat PTK 100/2013 ja PTK 103/2013 sekä lakivaliokunnan mietin-tö (LaVM) 12/2013 hallituksen esityksestä (63/2013) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä.
43 HE 63/2013 s. 1 ja 4.
44 Ks. tulkkausdirektiivin 1 ja 2 art. sekä HE 63/2013 s. 4.
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suoje-lua koskevista vähimmäisvaatimuksista.
46 Ks. HE 63/2013 s. 4 ja 28–32. Vrt. HE 222/2010 s. 52 ja 200–205.
o Asiakirja voidaan jättää kääntämättä, mikäli asianosainen luopuu oikeudestaan kääntämiseen (4:13.3).
o Kääntäjälle on asetettu kelpoisuusvaatimukset (4:13.4).
o Epäillyllä on myös käännösten osalta oikeus valittaa siitä, että käännöksen laatu ei ole riittävä oikeudenmukaisen menettelyn to-teutumiseksi (arg. 4:13.4).
o Esitutkintapöytäkirjaan on tehtävä merkintä laissa tarkemmin yksi-löidyistä seikoista, joiden perusteella voidaan jälkikäteen todentaa viranomaisen tulkkaus- ja kääntämisasioissa noudattama menettely (9:6.3).
Kun muutoksia tarkastellaan esitutkinnan funktioiden kannalta, niin muutokset toteuttavat esitutkinnan menettelyllistä oikeusturvafunktiota, suoraan ja välilli-sesti rikosvastuun toteuttamisfunktiota sekä myös restituutiota.47 Esitutkintalain 4 luvun mukaisia esitutkintaperiaatteita ajatellen muutoksissa on kyse lähinnä tasapuolisuusperiaatteen ja itsekriminointisuojan vahvistamisesta.48
Saattamalla niin sanottujen erityisten esitutkintaviranomaisten oikeudet poliisin kanssa samalle tasolle henkilön velvoittamisessa saapumaan esitutkin-taan sekä henkilön välittömässä kuulemisessa paranneesitutkin-taan esitutkintaviran-omaisten toimintaedellytyksiä rikosten selvittämiseksi. Muutoksen käytännölli-nen merkitys ei liene kovin merkittävä, mutta funktioajattelun näkökulmasta kyse on joka tapauksessa rikosvastuun toteuttamista tehostavasta lainsäädän-nöstä. Syyteneuvottelulla ei ole rikosvastuun toteuttamisen kannalta suoria vai-kutuksia. Lähtökohtana on, että rikoksesta epäilty toimii rationaalisesti, jolloin hän tunnustaa ainoastaan sellaiset teot, jotka esitutkintaviranomainen kykenee selvittämään. Sen sijaan syyteneuvottelulla on välillisiä vaikutuksia rikosvas-tuun toteuttamisessa, sillä jokainen annettu tunnustus vapauttaa esitutkintavi-ranomaisen käytettävissä olevia resursseja muiden juttujen tutkintaan. Hallituk-sen esityksessä esitetyn arvion mukaan syyteneuvottelun tehostamisvaikutus olisi 30 henkilötyövuotta.49 Vapautuneet resurssit johtavat yleisesti tutkinnan nopeutumiseen, mikä puolestaan on omiaan helpottamaan näytön hankkimista sekä toimenpiteitä vahingonkorvauksen (restituutio) ja rikoshyötykonfiskaation täytäntöönpanon turvaamiseksi. Vastaavasti resursseja vapautuu myös sellais-ten tekojen tutkintaan, jotka muutoin jäisivät huomaamatta tai muusta syystä kokonaan esitutkinnan ulkopuolelle.50
47 Ks. yleisesti artikkelit Esitutkinnasta tuomioon – esitutkinta osana rikosprosessia ja rikosprosessin funktiot sekä Esitutkinnan funktiot ja eriytetty funktioajattelu.
48 Ks. yleisesti artikkelit Todisteet puolesta ja vastaan – tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkinta-laissa sekä Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikutta-matta oman syyllisyytensä selvittämiseen.
49 HE 58/2013 s. 17.
50 HE 58/2013 s. 13.
Hallituksen esitys 63/2013 eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta on annettu 6.6.2013.
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen 22.10.2013, mutta laki ei ole vielä tätä kir-joitettaessa (31.10.2013) ollut tasavallan presidentin esittelyssä vahvistetta-vana. Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitystä täsmennettiin lisäämällä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun 7 §:ään 2 momentti rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen takia.41 Esityksessä oli kyse niin sa-notun tulkkausdirektiivin42 panemisesta kansallisesti täytäntöön.43 Tulk-kausdirektiivin ja siten myös hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettyä kieltä taitamattomien epäiltyjen ja syytettyjen asemaa.44 Asianomistajien kielelliset oikeudet sen sijaan arvi-oidaan kokonaisuudessaan vasta niin sanotun rikosuhridirektiivin45 täytän-töönpanon yhteydessä. Sinällään esitutkintalaki jo alkuperäisessä muodos-saan toteuttaa rikoksesta epäillyn kielellisiä oikeuksia sekä tulkkauksen että asiakirjan kääntämisen osalta (4:12–14). Nyt tehdyissä täsmennyksissä on kyse aikaisempaa selvemmin lähestymisnäkökulmasta, jonka mukaan epäillyn puolustautuminen on turvattava siten, että oikeudenmukaisen menettelyn (oikeudenkäynnin) vaatimukset toteutuvat kielellisistä rajoit-teista huolimatta kaikkien epäiltyjen kohdalla.46 Esitutkintalakiin tehdyt keskeisimmän muutokset ovat seuraavat:
o Esitutkintaviranomaisen on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausta (4:12.4).
o Tulkin pitää täyttää laissa asetetut kelpoisuusvaatimukset (4:12.4).
o Epäillyllä on oikeus valittaa siitä, että tulkkauksen laatu ei ole riit-tävä menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi (4:12.4).
o Asiakirjan kääntämisen osalta todetaan, että käännös on tehtävä kohtuullisessa ajassa (4:13.1).
o Viranomaisen on annettava riittävät tiedot asianosaiselle tämän oi-keudesta suulliseen tai kirjalliseen käännökseen sekä sen maksut-tomuudesta (4:13.2–4).
41 Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjat PTK 100/2013 ja PTK 103/2013 sekä lakivaliokunnan mietin-tö (LaVM) 12/2013 hallituksen esityksestä (63/2013) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä.
43 HE 63/2013 s. 1 ja 4.
44 Ks. tulkkausdirektiivin 1 ja 2 art. sekä HE 63/2013 s. 4.
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suoje-lua koskevista vähimmäisvaatimuksista.
46 Ks. HE 63/2013 s. 4 ja 28–32. Vrt. HE 222/2010 s. 52 ja 200–205.
o Asiakirja voidaan jättää kääntämättä, mikäli asianosainen luopuu oikeudestaan kääntämiseen (4:13.3).
o Kääntäjälle on asetettu kelpoisuusvaatimukset (4:13.4).
o Epäillyllä on myös käännösten osalta oikeus valittaa siitä, että käännöksen laatu ei ole riittävä oikeudenmukaisen menettelyn to-teutumiseksi (arg. 4:13.4).
o Esitutkintapöytäkirjaan on tehtävä merkintä laissa tarkemmin yksi-löidyistä seikoista, joiden perusteella voidaan jälkikäteen todentaa viranomaisen tulkkaus- ja kääntämisasioissa noudattama menettely (9:6.3).
Kun muutoksia tarkastellaan esitutkinnan funktioiden kannalta, niin muutokset toteuttavat esitutkinnan menettelyllistä oikeusturvafunktiota, suoraan ja välilli-sesti rikosvastuun toteuttamisfunktiota sekä myös restituutiota.47 Esitutkintalain 4 luvun mukaisia esitutkintaperiaatteita ajatellen muutoksissa on kyse lähinnä tasapuolisuusperiaatteen ja itsekriminointisuojan vahvistamisesta.48
Saattamalla niin sanottujen erityisten esitutkintaviranomaisten oikeudet poliisin kanssa samalle tasolle henkilön velvoittamisessa saapumaan esitutkin-taan sekä henkilön välittömässä kuulemisessa paranneesitutkin-taan esitutkintaviran-omaisten toimintaedellytyksiä rikosten selvittämiseksi. Muutoksen käytännölli-nen merkitys ei liene kovin merkittävä, mutta funktioajattelun näkökulmasta kyse on joka tapauksessa rikosvastuun toteuttamista tehostavasta lainsäädän-nöstä. Syyteneuvottelulla ei ole rikosvastuun toteuttamisen kannalta suoria vai-kutuksia. Lähtökohtana on, että rikoksesta epäilty toimii rationaalisesti, jolloin hän tunnustaa ainoastaan sellaiset teot, jotka esitutkintaviranomainen kykenee selvittämään. Sen sijaan syyteneuvottelulla on välillisiä vaikutuksia rikosvas-tuun toteuttamisessa, sillä jokainen annettu tunnustus vapauttaa esitutkintavi-ranomaisen käytettävissä olevia resursseja muiden juttujen tutkintaan. Hallituk-sen esityksessä esitetyn arvion mukaan syyteneuvottelun tehostamisvaikutus olisi 30 henkilötyövuotta.49 Vapautuneet resurssit johtavat yleisesti tutkinnan nopeutumiseen, mikä puolestaan on omiaan helpottamaan näytön hankkimista sekä toimenpiteitä vahingonkorvauksen (restituutio) ja rikoshyötykonfiskaation täytäntöönpanon turvaamiseksi. Vastaavasti resursseja vapautuu myös sellais-ten tekojen tutkintaan, jotka muutoin jäisivät huomaamatta tai muusta syystä kokonaan esitutkinnan ulkopuolelle.50
47 Ks. yleisesti artikkelit Esitutkinnasta tuomioon – esitutkinta osana rikosprosessia ja rikosprosessin funktiot sekä Esitutkinnan funktiot ja eriytetty funktioajattelu.
48 Ks. yleisesti artikkelit Todisteet puolesta ja vastaan – tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkinta-laissa sekä Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikutta-matta oman syyllisyytensä selvittämiseen.
49 HE 58/2013 s. 17.
50 HE 58/2013 s. 13.
Rikoksesta epäillyn menettelyllistä oikeusturvaa parantavat avustajaa, tulkkausta ja kääntämistä koskevat uudistukset. Sama vaikutus on viranomaisen velvollisuudella tehdä merkintä esitutkintapöytäkirjaan, jos rikoksen selvittämi-sessä on käytetty niin sanottua ylimääräistä tietoa. Periaatetasolla uudistuksissa on näiltä osin ennen muuta kyse tasapuolisuusperiaatteen toteuttamisesta.
Avustajaa koskevalla sääntelyllä voidaan katsoa olevan yhteys myös itsekrimi-nointisuojan tehokkaaseen toteutumiseen.
Asianomistajan menettelyllinen oikeusturva kohenee yhtälailla avustajaa, tulkkausta/kääntämistä sekä ylimääräisen tiedon merkitsemistä esitutkintapöy-täkirjaan koskevilla säännöksillä. Kuten rikoksesta epäillynkin kohdalla kyse on tasapuolisuusperiaatteen toteuttamisesta. Asianomistajan yhteystietojen välit-tämisessä tukipalveluja tarjoavalle taholle voi samaan aikaan olla kyse niin oi-keudellisen avun saamisesta kuin henkisestä tukemisesta. Oioi-keudellisen avun suhteen pätee se, mitä aikaisemmin on todettu asianomistajan (oikeudellisesta) avustajasta eli kyse on menettelyllisestä oikeusturvasta, joka edesauttaa tasa-puolisuusperiaatteen toteutumista. Siltä osin kuin asianomistajalle suunnatussa tukipalvelussa on kyse asianomistajan henkisestä tukemisesta, tuen tarkoitukse-na on lähinnä menettelyn inhimillistäminen, jolla ei ole välitöntä yhteyttä esi-tutkinnan funktioihin eikä esitutkintaperiaatteisiin.
Hallituksen muutosesityksistä on vielä aiheellista palata numeroon 14/2013, jossa tuodaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin (menettelyn) käsite ensimmäistä kertaa esitutkintalakiin. Esityksen mukaan lain 4 luvun 10 §:n 1 momentin loppuun lisättäisiin lause, joka velvoittaa huolehtimaan asianosaisen oikeudesta avustajaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttä-essä. Sinällään vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä (menettelystä) koskee esitutkintaa jo Suomen perustuslain (731/1999) 21.2 §:n ja Euroopan ih-misoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan kautta.51 Toteutettavan sääntelyn uutuus-arvo ei ole niinkään sääntelyn sisällössä kuin sen toteuttamistavassa siinä mie-lessä, että konkreettinen asia (avustajan käyttäminen) säännellään hyvin abst-raktilla säännöksellä. Käsiteenä oikeudenmukainen oikeudenkäynti on selvästi abstraktimpi kuin esimerkiksi lakiin kirjatut esitutkintaperiaatteet.52 Mikäli tämä on merkki yleisemmästä kehityssuunnasta, niin tulevaisuudessa
51 Ks. esimerkiksi Helminen et al. 2012 s. 10–11, 61–62 ja s. 75–78.
52 Esitutkintaperiaatteista ainakin tasapuolisuusperiaate, itsekriminointisuoja ja syyttömyysolettama ovat johdettavissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteestä. Todisteet puolesta ja vastaan – tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa s. 6; Syyttömyysolettamasta erityisesti esitutkinnan näkökulmasta s. 4–5; Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myö-tävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen s. 8–9. Ks. myös Karpenstein, Ulrich – Mayer, Franz C.: EMRK. Konvention zum Schutz der Menschenrechte und Grundfreiheiten. Verlag C. H.
Beck München 2012 s. 137–138, 170–174; Danelius, Hans: Mänskliga rättigheter i europeisk praxis.
En kommentar till Europakonventionen om de mänskliga rättigheter. Fjärde upplagan. Norstedts Juridik 2012 s. 246, 255, 282 ja 309. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti käsitteenä on niin abstrakti, ettei ainakaan prima facie voida sulkea pois, että se ei voisi yleisyystasoltaan olla rikosprosessin funktioita korkeammalla tasolla.
ranomainen ja esitutkintavirkamiehet joutuvat työssään soveltamaan yhä väl-jempiä normeja.
Ajankohtaisena asiana tulevaisuudessa pysyy epäilemättä kysymys esi-tutkintaviranomaisen ja syyttäjän välisestä esitutkintayhteistyöstä. Esitutkinta-lain 5 lukuun on otettu kolme säännöstä, joista ensimmäisen koskee esitutkinta-viranomaisen ilmoitusvelvollisuutta tutkittavaksi tulleesta rikoksesta, toinen syyttäjän toimivaltuuksia esitutkinnassa ja kolmas muuta säännöksessä tar-kemmin yksilöityä yhteistyövelvollisuutta. Hallituksen esitystä käsitellessään perustuslakivaliokunta totesi, että poliisin ja syyttäjän yhteistyötä koskevien säännösten tulisi olla esitettyjä täsmällisempiä ja velvoittavampia.53 Lakivalio-kunta ei sen sijaan arvostellut normien väljyyttä, mutta korosti esitutkintayhteis-työn olevan yksi uudistuksen keskeisimmistä painopisteistä.54 Perustuslakiva-liokunnan esittämä huoli säännösten toimivuudesta jaetaan yleisemminkin, sillä yhteistyövelvoitteen on myös useissa julkisuudessa esitetyissä näkemyksissä katsottu jääneen epämääräiseksi. Tässä arvostelijat ovat oikeassa, sillä säännök-set on toteutettu niin väljästi, että ne eivät yksin takaa (toimivaa) esitutkintayh-teistyötä.
Syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen esitutkintayhteistyö on joka tapauk-sesta rikosprosessin asianmukaiselle toiminnalle välttämätöntä. Yhteistyöon-gelman korjaamiseksi on tarvittaessa epäilemättä ryhdyttävä lainsäädäntötoi-menpiteisiin. Tällöin harkittavaksi tulee kaksi vaihtoehtoa. Joko yhteistyövelvoi-te muuyhteistyövelvoi-tetaan perustuslakivaliokunnan tarkoittamalla tavalla täsmällisemmäksi ja velvoittavammaksi taikka asia ratkaistaan tekemällä syyttäjästä yhteistyötä edellyttäviin juttuihin tutkinnanjohtaja. Tuolloin on aiheellista tarkastella muu-toksen perusteita laajasti funktioiden, periaatteiden ja myös rikosprosessiket-juajattelun näkökulmasta. Olennaista on lisäksi perusteellisesti kartoittaa, mitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia tutkinnanjohtajan tehtävät edellyttävät. Oi-keusvertailevia argumenttejakaan ei tule käyttää sokeasti, vaan kunkin valtion kansalliset ratkaisut kuuluu arvioida suhteessa maassa vallitseviin olosuhteisiin.
53 Perustuslakivaliokunnan mietintö (PeVM) 66/2010 hallituksen esityksestä (222/2010) esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi s. 4.
54 Lakivaliokunnan mietintö (LaVM) 44/2010 hallituksen esityksestä (222/2010) esitutkinta- ja pakko-keinolainsäädännön uudistamiseksi s. 10 ja 38.
Rikoksesta epäillyn menettelyllistä oikeusturvaa parantavat avustajaa, tulkkausta ja kääntämistä koskevat uudistukset. Sama vaikutus on viranomaisen velvollisuudella tehdä merkintä esitutkintapöytäkirjaan, jos rikoksen selvittämi-sessä on käytetty niin sanottua ylimääräistä tietoa. Periaatetasolla uudistuksissa on näiltä osin ennen muuta kyse tasapuolisuusperiaatteen toteuttamisesta.
Avustajaa koskevalla sääntelyllä voidaan katsoa olevan yhteys myös itsekrimi-nointisuojan tehokkaaseen toteutumiseen.
Asianomistajan menettelyllinen oikeusturva kohenee yhtälailla avustajaa, tulkkausta/kääntämistä sekä ylimääräisen tiedon merkitsemistä esitutkintapöy-täkirjaan koskevilla säännöksillä. Kuten rikoksesta epäillynkin kohdalla kyse on tasapuolisuusperiaatteen toteuttamisesta. Asianomistajan yhteystietojen välit-tämisessä tukipalveluja tarjoavalle taholle voi samaan aikaan olla kyse niin oi-keudellisen avun saamisesta kuin henkisestä tukemisesta. Oioi-keudellisen avun suhteen pätee se, mitä aikaisemmin on todettu asianomistajan (oikeudellisesta) avustajasta eli kyse on menettelyllisestä oikeusturvasta, joka edesauttaa tasa-puolisuusperiaatteen toteutumista. Siltä osin kuin asianomistajalle suunnatussa tukipalvelussa on kyse asianomistajan henkisestä tukemisesta, tuen tarkoitukse-na on lähinnä menettelyn inhimillistäminen, jolla ei ole välitöntä yhteyttä esi-tutkinnan funktioihin eikä esitutkintaperiaatteisiin.
Hallituksen muutosesityksistä on vielä aiheellista palata numeroon 14/2013, jossa tuodaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin (menettelyn) käsite ensimmäistä kertaa esitutkintalakiin. Esityksen mukaan lain 4 luvun 10 §:n 1 momentin loppuun lisättäisiin lause, joka velvoittaa huolehtimaan asianosaisen oikeudesta avustajaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttä-essä. Sinällään vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä (menettelystä) koskee esitutkintaa jo Suomen perustuslain (731/1999) 21.2 §:n ja Euroopan ih-misoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan kautta.51 Toteutettavan sääntelyn uutuus-arvo ei ole niinkään sääntelyn sisällössä kuin sen toteuttamistavassa siinä mie-lessä, että konkreettinen asia (avustajan käyttäminen) säännellään hyvin abst-raktilla säännöksellä. Käsiteenä oikeudenmukainen oikeudenkäynti on selvästi abstraktimpi kuin esimerkiksi lakiin kirjatut esitutkintaperiaatteet.52 Mikäli tämä on merkki yleisemmästä kehityssuunnasta, niin tulevaisuudessa
51 Ks. esimerkiksi Helminen et al. 2012 s. 10–11, 61–62 ja s. 75–78.
52 Esitutkintaperiaatteista ainakin tasapuolisuusperiaate, itsekriminointisuoja ja syyttömyysolettama ovat johdettavissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteestä. Todisteet puolesta ja vastaan – tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa s. 6; Syyttömyysolettamasta erityisesti esitutkinnan näkökulmasta s. 4–5; Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myö-tävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen s. 8–9. Ks. myös Karpenstein, Ulrich – Mayer, Franz C.: EMRK. Konvention zum Schutz der Menschenrechte und Grundfreiheiten. Verlag C. H.
Beck München 2012 s. 137–138, 170–174; Danelius, Hans: Mänskliga rättigheter i europeisk praxis.
En kommentar till Europakonventionen om de mänskliga rättigheter. Fjärde upplagan. Norstedts Juridik 2012 s. 246, 255, 282 ja 309. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti käsitteenä on niin abstrakti, ettei ainakaan prima facie voida sulkea pois, että se ei voisi yleisyystasoltaan olla rikosprosessin funktioita korkeammalla tasolla.
ranomainen ja esitutkintavirkamiehet joutuvat työssään soveltamaan yhä väl-jempiä normeja.
Ajankohtaisena asiana tulevaisuudessa pysyy epäilemättä kysymys esi-tutkintaviranomaisen ja syyttäjän välisestä esitutkintayhteistyöstä. Esitutkinta-lain 5 lukuun on otettu kolme säännöstä, joista ensimmäisen koskee esitutkinta-viranomaisen ilmoitusvelvollisuutta tutkittavaksi tulleesta rikoksesta, toinen
Ajankohtaisena asiana tulevaisuudessa pysyy epäilemättä kysymys esi-tutkintaviranomaisen ja syyttäjän välisestä esitutkintayhteistyöstä. Esitutkinta-lain 5 lukuun on otettu kolme säännöstä, joista ensimmäisen koskee esitutkinta-viranomaisen ilmoitusvelvollisuutta tutkittavaksi tulleesta rikoksesta, toinen