Luotettavuuden kannalta on tärkeää, että tutkija kertoo lukijoille riittävästi tutkimuksen toteutuksen eri vaiheista. Tuomi ja Sarajärvi (2013, 140–141) nostavat esille asioita, joiden on selvittävä tutkimuksesta, kuten tutkimuskohde ja tutkimuksen tarkoitus, omat sitoumukset tutkijana, aineistonkeruu, tutkittavat, tutkijan ja tiedonantajan välinen suh-de, tutkimuksen kesto, aineiston analyysi, tutkimuksen luotettavuus sekä tutkimuksen raportointi. Luotettavuuden arvioinnissa kiinnitetäänkin huomiota raportin johdonmu-kaisuuteen vaikuttaviin asioihin. Tutkimukseni raportoinnissa on otettu huomioon nämä asiat, ja koottu mahdollisimman kattava kuva tutkimuksen toteutuksesta.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelu sopii hyvin menetelmäksi, kun on kyse kokemuksien tutkimisesta ja ilmiön ymmärtämisestä sy-vemmin. Teemahaastattelulla sai laajan kuvan äitien kokemuksista ja menetelmä jousti haastattelutilanteessa, esimerkiksi mahdollistaen tarkennusten esittämisen. Haastattelun avulla äidit saivat vapaasti kertoa kokemuksistaan. Äidit olivat myös kiinnostuneita kertomaan omista kokemuksistaan ja osallistumaan haastatteluun. Käytän tuloksien avaamisen yhteydessä esimerkkeinä sitaatteja, jotka lisäävät tutkimuksen luotettavuutta ja kuvaavat mahdollisimman hyvin esitettyä teemaa. Keino aineiston riittävyyden tar-kasteluun on sen kyllääntyminen eli saturaatio. Aineistoa on riittävästi, kun tutkimusky-symyksen kannalta uutta tietoa ei esiinny vaan aineistosta nousevat samat asiat uudes-taan. (Eskola & Suoranta 2014, 62.)
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tutkimuksen validiteettia ja reliabili-teettia tarkastelemalla. Sisäisellä validiteetilla mitataan toimivatko teoreettiset lähtökoh-dat, käsitteiden määrittely ja tutkimusmenetelmä yhdessä. (Eskola & Suoranta 2014, 213–214.) Validiutta mitataan esimerkiksi tarkastelemalla, ovatko tutkimuksessa käyte-tyt käsitteet sopivia ilmiön kuvaamiseen. Tätä rakennevaliditeettia voidaan pitää par-haimpina validiuden mittareina kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Ulkoisella validiteetilla tarkastellaan, onko tulkintojen ja johtopäätösten suhde aineistoon perustellusti laadittu.
(Eskola & Suoranta 2014, 214.) Pohdinnassa nostan esiin myös käsitteitä liittyen tutkit-tavaan ilmiöön.
Reliabiliteetilla kuvataan aineiston tulkinnan ristiriidattomuutta, kuten ilmiön yhden-mukaisuuden toteaminen usealla tavalla. Haastattelututkimuksessa on mahdollista kysyä samaa asiaa eri muodoissa. Yhdelläkin menetelmällä voidaan saada laadukas ja laaja aineisto, mutta on mahdollista käyttää useampia aineistonkeruumenetelmiä reliabilitee-tin varmistamiseksi. Useampien menetelmien käyttö lisää tutkimuksen luotettavuutta.
Reliabiliteetti voidaan todeta myös toistamalla tutkimus. (Eskola & Suoranta 2014, 214–215.) Käytin tutkimuksessani vain teemahaastattelua, mutta tutkimukseni reliabili-teettia lisää, että kysyin tiettyyn teemaan liittyvistä asioista eri muodoissa. Tästä esi-merkkinä opiskelijaäitien ajankäyttö, josta puhuttiin sekä perheellisen että opiskelijan näkökulmasta.
Myös Hirsjärvi ja Hurme (2011, 189) toteavat, että reliabiliteettia voidaan tutkia tutki-mus toistamalla, mutta ihmisen käyttäytyminen riippuu kontekstista, joten täsmällisesti samaa tulosta ei todennäköisesti saada. Reliabiliteettia tarkastelemalla laadullisessa tut-kimuksessa huomio kannattaa kiinnittää aineiston laatuun eli siihen, onko koko aineisto huomioitu ja litteroitu oikein. Tulosten on kuvattava tutkittavien ajatusmaailmaa. Haas-tatteluaineisto on kuitenkin aina tulos haastateltavan ja haastattelijan vuorovaikutteises-ta toiminnasvuorovaikutteises-ta. Tutkimuksessani on otettu huomioon koko aineisto.
Tutkimuskohteena olivat yliopisto-opiskelijaäidit. Haastattelin itselle täysin vieraita tai hyvin vieraita ihmisiä, mitä pidän hyvänä luotettavuuden ja laadun takaamiseksi sekä tilanteen tietyn virallisuuden säilyttämiseksi. Pyysin haastatteluihin kaksi äitiä, jotka tiesin entuudestaan. Koin, että haastattelut eivät eronneet luonteeltaan, kuten virallisuu-deltaan, muista haastatteluista, koska emme tunteneet toisiamme hyvin. Haastattelu-pyynnöt ainejärjestöjen sähköpostilistan kautta oli suunnattu yhden tiedekunnan opiske-lijoille, koska mahdollisen suuren osallistumishalukkuuden takia, en voinut laittaa pyyn-töjä alkuvaiheessa useamman ainejärjestön sähköpostilistalle. Vielä laajemman ja mo-nipuolisemman käsityksen kokemuksista olisi saanut, jos olisi haastatellut laajemmin useamman eri tiedekunnan opiskelijoita. Haastateltavista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat saman tiedekunnan opiskelijoita, mutta kaikki eivät olleet samalta laitokselta.
Äidit osallistuivat mielellään tutkimukseen. Opiskelijaäideillä oli todennäköisesti luon-tainen kiinnostus heille hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, mutta voidaan pohtia myös,
vaikuttaako tiedekuntien naisvaltaisuus osallistumishalukkuuteen. Yhden äidin kohdalla vauvan itku saattoi vaikuttaa haastattelun syvällisyyteen verrattuna muihin haastattelui-hin. Nauhureita käyttäisin jatkossa haastattelujen äänittämiseen, koska ne on suunniteltu erityisesti äänen tallentamiseen. Yhden haastattelun jouduin uusimaan laitteistosta joh-tuen. Haastattelu oli sisällöltään hyvin edellisen kaltainen, ja äidille sopi, että haastattelu uusitaan.
Haastateltavat äidit kertoivat avoimesti kokemuksistaan, jolloin haastattelijana tuli tun-ne luottamuksesta ja aitun-neistosta tuli tältäkin osin laadukas. Haastattelujen laadukkuu-teen saattoi myönteisesti vaikuttaa, että haastattelijana oli myös opiskelija, vaikkakaan ei perheellinen opiskelija. Parissa haastattelussa haastateltava kysyi, onko haastattelijal-la haastattelijal-lapsia. Koska haastattelijalhaastattelijal-la ei ollut haastattelijal-lapsia, haastattelijan kokemukset eivät voineet vaikuttaa haastattelun kulkuun. Perheelliset eivät voineet kokea, että tulevat esimerkiksi toisen äidin arvosteltavaksi, mikä lisää aineiston laadukkuutta. Hirsjärvi ja Hurme (2011, 35) toteavatkin, että haastattelun heikkouksia on, että luotettavuutta saattaa hei-kentää, jos haastateltava on taipuvainen antamaan sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia.
Koin, että haastateltavilla oli erityinen kiinnostus jakaa kokemuksiaan tutkimuksen ai-heesta. Yksi äideistä ei opiskellut tutkimushetkellä, mutta hän oli opiskellut aiemmin ja aikoi mahdollisesti jatkaa opintojaan. Hänellä oli laaja kokemus opiskelun ja perheen yhteensovittamisesta sekä kotiäitiydestä että lasten päivähoidosta.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä muun muassa triangulaation avul-la, jolla tarkoitetaan, että eri metodeita, tutkijoita, tiedon lähteitä ja teorioita yhdistetään tutkimuksessa (Tuomi & Sarajärvi 2013, 143). Triangulaatio on merkityksellinen kvali-tatiivisen tutkimuksen luotettavuuden mittari, koska siinä verrataan tutkimustuloksia muiden tutkimusten tuloksiin (Hirsjärvi & Hurme 2011, 189). Maunulan (2014) tutki-muksessa useat esiin tulleet tulokset ovat yhteneväisiä omien tutkimustulosteni kanssa perheen ja opiskelun yhteensovittamisesta. Tutkimus on tuore ja molemmissa tutkimuk-sissa perheet jakautuivat samassa suhteessa perhemuotojen suhteen. Haasteltavia Mau-nulan tutkimuksessa oli kaksi enemmän. Yhtäläisyyksiä tutkimukseeni löytyi myös muista tutkimuksista, kuten Ahrion (2012) tutkimuksesta. Vahvistuvuus kuvaa, saavat-ko tulkinnat ilmiöstä vahvistusta toisista ilmiötä käsittelevistä tutkimuksista (Essaavat-kola &
Suoranta 2014, 213).