• Ei tuloksia

ohjaajien omien arvioiden perusteella keskimäärin hyvillä ohjauskompetensseilla ja vahvalla osaamisella. Hyvistä keskiarvioista huolimatta osa ydinkompetensseista sai hyvin vaihtelevia arvioita vastaajien kesken, joten tarvetta lisäkoulutuksille ja osaamisen kehittämiselle ohjauskentän laadun varmistamiseksi kuitenkin löytyy. Koska eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto ELGPN on kehottanut jäsenmaitaan kiinnittämään huomiota ohjaustyöntekijöiden osaamisen kehittämiseen (ELPGN 2013, 19), nostaa tämä tutkimus esille mahdollisia kehityskohteita koulutuksen järjestäjien ja ohjaustyön kehittäjien suunnittelutyön tueksi.

loppukevään kiireet koulujen aikatauluissa vähensivät opinto- ja oppilaanohjaajien mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen. Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi suurimmaksi vastaajajoukoksi työympäristön osalta muodostui työ- ja elinkeinohallinnon työntekijät siitäkin huolimatta, että kyselykutsu lähetettiin eri oppilaitoksien ja liittojen edustajille. Jos vastausaika olisi sijoittunut esimerkiksi alkukeväälle, olisi tutkimukseen osallistuneiden opinto- ja oppilaanohjaajien määrä voinut olla suurempi.

Koska kyselyyn vastasi vain 69 henkilöä, ei testien tulosten yleistäminen ole mielekästä.

Myös se, että aineisto on kerätty vain tietyn maakunnan alueelta, rajoittaa tulosten yleistämistä Suomen mittakaavassa. Toisaalta maakuntarajoja noudattava tutkimus antaa tietoa alueen yksilöllisestä tilanteesta, joten se antaa syvällisempää ja yksityiskohtaisempaa tietoa kyseisen maakunnan erityispiirteistä kuin tutkimus, joka keskittyisi koko valtion alueelle. Näin ollen tietojen soveltaminen alueen kehittämistyöhön tutkimuksen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti on mahdollista. Pienen vastaajamäärän lisäksi tutkimuksen tuloksien tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon myös se, että vaikka ryhmien keskiarvojen erot ovat tilastollisesti merkitseviä, ei niiden käytännöllinen merkitys ole suuri. Tulosten tulkinnassa on tästä syystä olennaista huomioida, etteivät tutkitut muuttujat selitä täysin testien tuloksia, vaan myös muilla kuin tutkituilla tekijöillä voi olla vaikutusta vastauksiin ja tutkimustuloksiin.

Tutkimusta olisi mielenkiintoista laajentaa koskemaan myös muita kuin ura- ja opinto-ohjauksen parissa työskenteleviä ja pyrkiä kartoittamaan laajemmin elinikäisen opinto-ohjauksen parissa työskentelevien ohjauskompetensseja ja kompetenssiarvioita sekä koulutustaustoja.

Kiinnostavana jatkotutkimuskysymyksenä olisi myös selvittää, miten ohjaajat sanoittavat omaa osaamistaan esimerkiksi kerronnallisin menetelmin ja kuinka kompetenssit näkyvät ohjaajien metapuheessa ja oman työn reflektoinnissa. Tällaiseen tutkimuskysymykseen sopisi kvantitatiivisen tutkimuksen sijaan laadullisen tutkimuksen menetelmät ja esimerkiksi teemahaastattelu. Kokonaisuudessaan elinikäisen ohjauksen parissa työskentelevät tarjoavat mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia monipuolisuudessaan.

LÄHTEET

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998. Finlex.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986?search%5Btype%5D=pika&s earch%5Bpika%5D=opinto-oh%2A [luettu 6.7.2019]

Allan, G. & Moffett, J. 2015. Professionalism in career guidance and counselling – how professional do trainee career practitioners feel at the end of a postgraduate programme of study? British Journal of Guidance and Counselling 44 (4), 447-465. 

CEDEFOP. 2009. Professionalising career guidance. Practitioner competences and qualification routes in Europe. Cedefop panorama series 164. Luxemburg: Office of Official Publications of the European Communities. 

ELGPN. 2013. Eurooppalainen elinikäinen ohjauspolitiikka: Toimintakertomus 2011-12.

Toimintakertomuksen tiivistelmä. Jyväskylä: Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN).

ELGPN. 2016. Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle. ELGPN TOOLS 6. Jyväskylä: Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN).

Euroopan unionin neuvosto. 2008. Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin. Bryssel: Euroopan unionin neuvosto.

https://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&f=ST%2015030%202008%20IN IT [luettu 6.6.2019]

Freidson, E. 2001. Professionalism: The third logic.  Cambridge, UK; Malden, MA: Polity.

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus (9. painos.). Helsinki: Edita Publishing Oy.

Heikkinen, A. K. 2014. Pohjois-Savon alueen koulunkäynninohjaajien työn haasteita ja lisäkoulutustarpeita toiminta-alueittain opetuksessa. Itä-Suomen yliopisto.

Filosofinen tiedekunta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

IAEVG (International Association for Educational and Vocational Guidance). 2003.

International Competencies for Educational and Vocational Guidance Practitioners.   https://iaevg.com/Framework [luettu 20.3.2019]  

Jokinen, M-M. 2010. Ohjausosaaminen ja -asiantuntijuus aikuiskoulutuksen kentällä.

Tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyötätekevien henkilöiden näkemyksiä ohjaustyössä tarvittavista kompetensseista nyt ja tulevaisuudessa. Turun yliopisto.

Kasvatustieteiden laitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

Juutilainen, P. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2011. Ohjaajan kompetenssit – taidanko, ymmärränkö, olenko, uskallanko? Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa, & J.

Pirttiniemi (toim.). 2011. OPO. Opinto-ohjaajan käsikirja. Oppaat ja käsikirjat 2011:3. Opetushallitus: Tampereen yliopistopaino Oy, 226-237.   

JYU. 2017. Ohjausalan koulutus ja tutkimus. Opiskelu.

https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/okl/koulutusala/ohjausala/opiskelu [luettu 6.6.2019]

Konttinen, E. 1997. Professionaalinen asiantuntijatyö ja sen haasteet myöhäismodernissa.

Teoksessa Kirjonen, J., Remes, P., & Eteläpelto, A. (toim.). 1997. Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Kuittinen, M., Meriläinen, M. & Räty, H. 2014. Professional competences of young psychologists: the dimensions of self-rated competence domains and their variation in the early years of the psychologist’s career. European Journal of Psychology Education 29, 63-80.

Kumpulainen, T. 2011. Opettajat Suomessa 2010. Tampere: Opetushallitus.

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/131646_oph_opettajat_suomessa_

2010_22.pdf [luettu 30.8.2019]

Kumpulainen, T. 2017. Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Joensuu: Opetushallitus.

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/opettajat_ja_rehtorit_suomessa_20 16_0.pdf [luettu 30.8.2019]

Kun koulu loppuu. 2017. Palkitut opinto-ohjaajat: Ohjaustyö vaatii systemaattista arviointia.

https://www.kunkoululoppuu.fi/uutiset/palkitut-opinto-ohjaajat-ohjaustyo-vaatii-systemaattista-arviointia/ [luettu 14.8.2019]

LAITURI-projekti. 2014. opas. Kohti elinikäistä ohjausta. Näkökulmia ELO-toimintaan. Jyväskylä: Grano.  http://www.elo-opas.fi/wp-content/uploads/2014/11/ELO-toiminnan_opas_web.pdf [luettu 5.3.2019]

Lukiolaki 714/2018. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714 [luettu 14.8.2019]

Meriläinen, M. 1999. Täydennyskoulutuksen merkitys luokanopettajan ammatilliselle kehittymiselle. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Millerson, G. 1998. The qualifying associations: A study in professionalization. London: Routledge.  

Mulvey, R. 2013. How to be a good professional: existentialist continuing professional development (CPD). British Journal of Guidance and Counselling 41 (3), 267-276. 

Nummenmaa, A. R. 2005. Ohjauksen osaaminen ja moniammatillinen osaaminen.

Teoksessa Nummenmaa, A. R., Lairio, M., Korhonen, V., & Eerola, S. (toim.) 2005.

Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.

Nykänen, M. 2013. Opinto-ohjaajien koulutuspolut. Ohjauksen koulutus vuosien varrella ja opinto-ohjaajien yksilölliset koulutuspolut. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

OECD. 2004. Career guidance and public policy: Bridging the gap. Paris: Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). 

OECD. 2004. Urasuunnittelun ohjaus: Käsikirja päätöksentekijöille. Suomennos alkuperäisestä tiivistelmästä Career Guidance: A Handbook for Policy Makers.  Paris: Organisation for Economic Co-operation and Development OECD.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki:

Gaudeamus. 

Onnismaa, J. 1996. Ohjauksen tarve lisääntymässä? Aikuiskasvatus 4/1996.

http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.uef.fi:2048/se/a/0358-6197/16/4/ohjaukse.pdf [luettu 15.8.2019]

Opintopolku. 2019. Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus.

https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opinto-ohjaajankoulutus/ [luettu 6.6.2019]

Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen johtoryhmä ja yhteistyöryhmä. 2016. Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa 2016-2019. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutus- ja työelämäsiirtymien tukena.

http://elyt.fi/documents/10191/1506373/Elinik%C3%A4isen+ohjauksen+toimintasl ma+2016-2019/ded8a43f-d105-468c-96d8-f3e1e4b9a111 [luettu 5.3.2019]

Puhakka, H. & Silvonen, J. 2011. Opinto-ohjaajan työstä ja työhyvinvoinnista. Kasvatus 24 (3), 256-267.

Repetto, E. 2008. International competencies for educational and vocational practitioners:

an IAEVG transnational study. International Journal of Educational and Vocational Guidance 8, 135-195. 

Sultana, R. G. 2009. Competence and competence frameworks in career guidance: complex and contested concepts. International Journal

of Educational and Vocational Guidance 9, 15-30. 

Suomen opinto-ohjaajat ry. 2009. Opinto-ohjaajan eettiset periaatteet. Vuosikokous 30.1.2009. https://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset-periaatteet/ [luettu 20.3.2019]

Tuijala, T. 2015. Tue, ohjaa, opasta, lisäkurssilla tehosta – Ohjaajien kokemuksia lukion opinto-ohjauksesta. Kasvatus 46 (1), 74-82.

UEF. 2019. Ohjauksen koulutus. http://www.uef.fi/web/kapsy/ohjauksen-koulutus [luettu 6.6.2019]

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki:

Gaudeamus Oy.

LIITE 1 Kompetenssiväittämät

Ydinkompetensseja koskevat kysymykset:

Arvioi tämänhetkistä OSAAMISTASI seuraavilla ohjaus- ja neuvontatyön osaamisalueilla asteikolla 1-5:

ja

Kuinka OLENNAISENA pidät seuraavia ohjaus- ja neuvontatyön osaamisalueita oman työsi kannalta? Arvioi asteikolla 1-5:

Erityiskompetensseja koskevat kysymykset:

Arvioi tämänhetkistä OSAAMISTASI seuraavilla ohjaus- ja neuvontatyön osaamisalueilla asteikolla 1-5:

ja

Kuinka OLENNAISENA pidät seuraavia ohjaus- ja neuvontatyön osaamisalueita oman työsi kannalta? Arvioi asteikolla 1-5:

LIITE 2: Ohjauskokemuksen yhteys kompetenssiarvioihin

ANOVA

Sum of

Squares df Mean Square F Sig.

Teknologian käyttöä koskevat ajantasaiset tiedot ja taidot

Between Groups 9,422 4 2,356 3,570 ,011

Within Groups 42,230 64 ,660

Total 51,652 68

Multiple Comparisons (Bonferroni)

Dependent Variable

(I) Ohjausvuodet lajiteltuna

(J) Ohjausvuodet lajiteltuna

Mean Differenc

e (I-J)

Std.

Error Sig.

95% Confidence Interval Lower Bound

Upper Bound Teknologian

käyttöä koskevat ajantasaiset tiedot ja taidot

alle 5 vuotta 5-10 vuotta ,543 ,299 ,743 -,33 1,41

10-15 vuotta 1,141* ,325 ,008 ,20 2,09

15-20 vuotta ,837 ,299 ,068 -,03 1,71

yli 20 vuotta ,808 ,342 ,211 -,19 1,80

5-10 vuotta alle 5 vuotta -,543 ,299 ,743 -1,41 ,33

10-15 vuotta ,598 ,306 ,552 -,29 1,49

15-20 vuotta ,294 ,279 1,000 -,52 1,10

yli 20 vuotta ,265 ,324 1,000 -,68 1,21

10-15 vuotta alle 5 vuotta -1,141* ,325 ,008 -2,09 -,20

5-10 vuotta -,598 ,306 ,552 -1,49 ,29

15-20 vuotta -,304 ,306 1,000 -1,19 ,59

yli 20 vuotta -,333 ,348 1,000 -1,34 ,68 15-20 vuotta alle 5 vuotta -,837 ,299 ,068 -1,71 ,03

5-10 vuotta -,294 ,279 1,000 -1,10 ,52

10-15 vuotta ,304 ,306 1,000 -,59 1,19

yli 20 vuotta -,029 ,324 1,000 -,97 ,91

yli 20 vuotta alle 5 vuotta -,808 ,342 ,211 -1,80 ,19

5-10 vuotta -,265 ,324 1,000 -1,21 ,68

10-15 vuotta ,333 ,348 1,000 -,68 1,34

15-20 vuotta ,029 ,324 1,000 -,91 ,97

LIITE 3: Kouluttautumisaktiivisuuden yhteys kompetenssiarvioihin

Kouluttautumisaktiivis uus (kuinka montaa

eri aihetta käsitteleviin koulutuksiin on

osallistunut) Työn vastuualueiden ja työtehtävien hoitaminen eettisesti ja

ammattitaitoisesti

Pearson Correlation -,080

Sig. (2-tailed) ,514

N 69

Ohjattavan omaehtoisen toiminnan tukeminen koulutukseen, urasuunnitteluun ja henkilökohtaisiin kysymyksiin liittyvien ongelmien selvittämisessä

Pearson Correlation ,162

Sig. (2-tailed) ,185

N 69

Ohjattavan kulttuuristen ominaispiirteiden huomioiminen ja kunnioittaminen

Pearson Correlation -,004

Sig. (2-tailed) ,972

N 69

Teoria- ja tutkimustiedon hyödyntäminen ohjaus- ja neuvontatyössä

Pearson Correlation ,119

Sig. (2-tailed) ,332

N 69

Ohjauspalveluiden ja interventioiden suunnittelu, toteutus ja arviointi

Pearson Correlation ,199

Sig. (2-tailed) ,103

N 68

Oman ammatillisen osaamisen ja omien rajojen tiedostaminen ja tunnistaminen

Pearson Correlation ,016

Sig. (2-tailed) ,893

N 69

Tehokas ja tarkoituksenmukainen kommunikointi asiakkaiden ja kollegoiden kanssa

Pearson Correlation ,012

Sig. (2-tailed) ,924

N 69

Ajantasainen tieto ohjauksen aihealueista ja kysymyksistä Pearson Correlation ,249*

Sig. (2-tailed) ,039

N 69

Sosiaalinen ja kulttuurinen hienotunteisuus Pearson Correlation ,025

Sig. (2-tailed) ,838

N 69

Tehokkaan ammatillisen yhteistyön mahdollistavat yhteistyötaidot

Pearson Correlation ,216

Sig. (2-tailed) ,075

N 69

Pearson Correlation ,192

Elinikäisen urakehityksen ja ohjauksen prosessien ymmärtäminen

Sig. (2-tailed) ,113

N 69

Teknologian käyttöä koskevat ajantasaiset tiedot ja taidot Pearson Correlation -,122

Sig. (2-tailed) ,318

N 69

Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaaminen Pearson Correlation ,255*

Sig. (2-tailed) ,034

N 69

Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Pearson Correlation ,258*

Sig. (2-tailed) ,032

N 69

Ohjauspalvelujen konsultaatio ja koordinointi Pearson Correlation ,134

Sig. (2-tailed) ,274

N 69

Tutkimus- ja arviointityö Pearson Correlation ,169

Sig. (2-tailed) ,165

N 69

Palvelujen ja interventioiden suunnittelu ja hallinnointi Pearson Correlation ,131

Sig. (2-tailed) ,285

N 69

Alueellisen yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen Pearson Correlation ,101

Sig. (2-tailed) ,410

N 69

Työmarkkinoille siirtymisen ja sijoittumisen ohjaaminen Pearson Correlation ,097

Sig. (2-tailed) ,430

N 69

Markkinointiosaaminen Pearson Correlation -,004

Sig. (2-tailed) ,973

N 69

Maahanmuuttajien ja pakolaisten ohjaaminen Pearson Correlation ,024

Sig. (2-tailed) ,842

N 69

Tiedonhaku Pearson Correlation ,155

Sig. (2-tailed) ,203

N 69

Sosiaalisen median hyödyntäminen Pearson Correlation -,015

Sig. (2-tailed) ,904

N 69