Jokainen yksilö on muodostanut itselleen näkökulman siihen, mitkä valinnat ja arvot ovat itsestään eettisesti ja moraalisesti hyväksyttyjä. Joudumme niin työssä kuin joka-päiväisessä arjessa tiedostaen ja tiedostamatta pohtimaan ja arvioimaan omia eettisiä valintojamme ja arvojamme suhteessa muiden ihmisten ratkaisuihin. Minkälaiset ratkai-sut muiden ihmisten tekeminä pystymme hyväksymään omasta eettisestä ja moraalisesta näkökulmasta käsin (Kuula 2011,21). Olen useamman kerran tehdessäni sosiaalityönte-kijän sijaisuuksia joutunut pohtimaan omaa eettistä käsitystäni ja näkemystäni asiakasti-lanteissa ja tehdessäni päätöksiä asiakkaalle.
Toimiva perusarki
Ennustettavuus arjessa
Päivärytmi
Sijaisvanhemmilla selkeät roolit
Rajat
Turvallinen arki
Ikätason mukainen suojattu elämä
Harrastus arki selkeä
Roolien vuoksi konfliktitilanteita
Ei pysty sopeutumaan lapsen asemaan perheessä
Ei pysty vastaamaan muiden perheenjäsenten odotuksiin
Liian suojaava arki
Uhmakkuus
Juurettomuus
Läheisverkoston haastavat välit
Läheisverkoston uhmakkuus
Rajaton käytös
Yksilöllisyys
Kietoutuneisuus
Pohdin paljon omassa tutkimuksessa sitä, voiko tutkimuksestani tulla liian raporttimai-nen ja yksipuoliraporttimai-nen, koska aineistoni on kuitenkin vain yksi osa ja näkemys isommasta kokonaisuudesta. Tieteellistä tutkimusta aloitettaessa onkin ensimmäiseksi pohdittava, millaiset menettelytavat rakentavat tutkimuksesta tieteellisen (Paavilainen 2012, 28).
Tutkimuksen aiheen valinnan yhteydessä on tarkoituksenmukaista ymmärtää ja pohtia tutkittavaa asiaa eettisten kysymysten kannalta. Oleellisia kysymyksiä tutkimuksessa on alusta loppuun, mikä on tutkimuksen rooli, päämäärä ja merkitys sekä kenen aloitteesta ja millä ehdoilla tutkimusta tehdään. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 127, 129, 130.) Aloitte-levana tutkijana koin jännitystä siitä, miten työkokemukseni vaikuttaa tutkimukseni tuloksiin. Käytin paljon aikaa pohtiessani sitä, millä tavalla erotan tutkimusta tehdessä oman ammattiminäni tutkijaminästä. Päädyin siihen, että luen kriittisesti kirjoitustani ja tietoisesti kiinnitän huomiota tekstissäni edellä mainittuun haasteeseen. Tutkijalta vaadi-taan myös ehdotonta objektiivisuutta, eettistä lojaaliutta ja sitoutumista tutkimukseen.
Erityisesti tutkijan tulee tiedostaa, että onnistuneen tutkimuksen takana on tutkijan oma eettinen tietoisuus ja tunnistaminen tutkittavaa asiaa kohtaan. Tutkimusta arvioitaessa tutkimuksen kestävyys eettisesti on erittäin oleellista ja välttämätöntä. (Tuomi & Sara-järvi 2009, 127, 129, 130.)
Pro gradu -aineiston analysoin niin, etten saanut tietooni kenen päätöksiä käsittelen ja keitä sijaisperheitä ja laitoksia tutkin. Tutkijan tulee ymmärtää erityisesti ihmisiin koh-distuvissa tutkimuksissa tunnereaktiot, jotka voivat vaihdella eri ihmisten välillä. Tär-keätä onkin syventyä tutkittavaan asiaan jo ennakolta niin, ettei tule vahingossa tietä-mättömyyttään loukattua tutkimukseen liittyviä ihmisiä. (Tutkimuseettinen tiedekunta 2019). Näin pystyin kohtelemaan tutkimuksen henkilöitä kunnioittavasti, loukkaamatta heidän ihmisarvoansa. Tutkijan omat moraaliset mielipiteet ja motiivit eivät saa vaikut-taa tutkimuksen etenemiseen vaan tutkija etsii totuutta vain tutkittavan asian vuoksi (Paavilainen 2012 28). Tuloksia esittäessä kiinnitin erityistä huomiota siihen, ettei teks-tistä tullut esiin yksittäisen asiakkaan tilanne. Yritin myös huomioida tulos osion kirjoi-tustyylissä sen, etten vahingossakaan sortunut moralisoimaan tutkittavien henkilöiden elämää ja valintoja tai päätöksen tehneen sosiaalityöntekijän näkemystä asiasta. Tutkija vastaa ja on vastuussa itsenäisesti siitä, millaisia valintoja ja päätöksiä tutkimuksen si-sällön suhteen on tehty ja kohteleeko tutkimus tutkimuskohdetta kunnioittavasti ja eetti-sesti kestävästi. (Kuula 2011, 21.) Tutkimuksessani oleellista oli myös se, että aineistoni
rakentui alaikäisiin tehtävistä päätöksistä, joten tutkijana minun tuli kiinnittää erityistä huomiota salassapitosäännöksiin ja anonymiteettisyyteen (Tutkimuseettinen tiedekunta 2019).
Ryhmittelin ja pelkistin tekstiä niin, että tutkimukseen osallistuvia ei pysty tunnista-maan tutkimustulosten raporttiosiossa. Ihmisarvo rakentuu tutkimuksessa siinä, että suhtautuu kunnioittavasti tutkittaviin ja tutkittavaan materiaaliin sekä turvaa tutkittavien itsemääräämisoikeutta. (Tutkimuseettinen tiedekunta 2019). Ihmisarvon tunnistaminen tutkittavia kohtaan ja sen ymmärtäminen, mitä se pitää sisällään on kaikkein oleellisinta, kun hankitaan aineistoa tutkimukseen ja käsitellään tutkimusaineistoa. (Kuula 2011,60.) Tutkittavat ovat aina nimettömiä tutkimuksissa oli sitten kyseessä haastattelun tai ai-neiston kautta hankittu tutkimusmateriaali. Kaikki saatu tieto on ehdottomasti luotta-muksellista, eikä materiaalia tule missään tilanteessa luovuttaa tutkimuksen ulkopuoli-sille ihmiulkopuoli-sille tai käyttää muuhun tarkoitukseen (Tutkimuseettinen tiedekunta 2019).
Aineistoa säilytän kotonani erillisessä mapissa omassa kaapissa, eikä siihen ollut muilla perheenjäsenillä pääsyä. Tutkimuseettinen tiedekunta (2019) on linjannut aineiston säi-lytyksestä ja siitä, että sen pitää olla sellaisessa paikassa tutkijalla säilytyksessä, mihin ulkopuoliset eivät pääse. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen tuhoan työpaikallani ai-neiston laittamalla sijaishuoltopaikan muutospäätökset tuhottavien asiakirjojen paperi-keräykseen. Jos jostain syystä aineistoa tarvitsisi uudelleen, esimerkiksi tarkistuksen yhteydessä, voisi aineiston hätätapauksessa tulostaa uudelleen. Kaikki pro gradu -tutkielmassa käytetyt sijaishuoltopaikan päätökset löytyvät Effica-järjestelmästä. Tällai-sella menettelyllä takaan myös asianosaisille, ettei heitä koskevat päätökset joudu kos-kaan vääriin käsiin. Tutkijan vastuulla on huolehtia tutkittavien ja tutkittavan aineiston oikeuksista ja hyvinvoinnista (Tuomi & Sarajärvi 2009,131).
Teknisluonteiset ja tutkimuksen metodologisiin seikkoihin liittyvät eettiset ongelmat yhdistetään laadullisen tutkimukseen. Kun tutkimuksen kaikista valinnoista keskustel-laan moraalisina valintoina, on kyseessä metodologisiin seikkoihin liittyvät ongelmat.
Teknisluonteiset ongelmat taas ovat enemmän kosketuksissa aineiston keräämiseen, tutkittavien informointiin, analyysitapojen luotettavuuteen, tutkittavien anonymiteetti-ongelmiin ja raportointiin, toisin sanoen edellä mainitut asiat liittyvät hyvin konkreetti-sesti itse tutkimuksen tekemiseen. Eettisyys tutkimuksessa määrittelee sen, kuinka
us-kottava itse tutkimus on. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 125-129.) Tutkijan pitää ymmärtää tutkimuksen eettisyyden kulkevan koko tutkimuksen ajan, kuten tutkimustulosten rapor-toinnin aikanakin. Tutkijan vastuulla on tulosten kertomisessa kiinnittää erityistä huo-miota, ettei oma kirjoittamistyyli ole negatiivinen, vaikka tulokset eivät antaisi tutkitta-vasta kohteesta pelkästään positiivisia asioita. Hyvän tavan mukaisessa kriittisessä kir-joitustyylissä ei paista läpi tutkijan oman moraali ja etiikka koskien tutkittavien elämän-tyyliä ja asenteita asioihin. (Kuula 2011, 63.) Haasteita tutkimustulosten kirjoittamises-sa voi tuoda se, jos tutkija ei pysty tarkastelemaan tuloksia avoimin mielin vaan yrittää mahduttaa tulokset, esimerkiksi itselleen mieluisaan teoriaan tai saada tulokset kaupalli-sesti mielenkiintoisiksi. Tutkijan tulee tiedostaa, mitkä asiat ovat hänelle uhkia tutki-musta tehtäessä ja kuinka ne voisi välttää. (Paavilainen 2012, 29.) Eettisyys on ollut hyvin vankasti läsnä koko tutkimuksen ajan ja tiedostin hienovaraisen toiminnan ja eet-tiset periaatteet erityisen hyvin, koska olen aiemmin työskennellyt lastensuojelussa ja sijaishuollossa. Tämän vuoksi minulla oli tietoa siitä, kuinka arkaluontoisista tutkimuk-seni aineisto oli. Käytännön työkokemuksen avulla tiesin, miten paljon sijaishuoltopai-kan muutos päätöksestä voi parhaimmillaan ja oikealla tavalla analysoituna saada tietoa sijaisperheistä ja sijaishuollosta.
4 TULOKSET
Tässä luvussa perehdyn tutkielmani tuloksiin. Ensimmäiseksi käsittelen sijaishuoltopai-kan muutossyitä aineiston analyysissä syntyneiden seitsemän eri haasteen avulla. Tä-män jälkeen tarkastelen sijaisperheen jäsenten välistä vuorovaikutusta suhteessa sijais-huoltopaikan muutokseen.
Tutkijana valitsin ensimmäisen tutkimuskysymykseen suhteen analysointitavaksi aineis-tolähtöisen sisällönanalyysin, jonka tuloksena minulla oli seitsemän erilaista sijaishuol-topaikan muutoksen syytä kuvaavaa aihetta. Nämä näyttäytyivät haasteina sijoituksen onnistumisen kannalta, joten yhtä lukuun ottamatta lisäsin niihin loppuliitteeksi haaste sanan. Nämä olivat sisällönanalyysissäni lapsen kaltoinkohtelu, lapsen psyykkiset haas-teet, lapsen käyttäytymiseen liittyvät haashaas-teet, lapsen opiskelun haashaas-teet, lapsen väki-valtaisuuteen ja rikollisuuteen liittyvät haasteet ja sijaisperheen sisäiset haasteet. Ai-neiston perusteella esille nousi se, että kun sijaishuoltopaikan muutoksen mahdollisuutta
ryhdyttiin selvittämään sijaisperheen pyynnöstä, oli pääasialliset syyt lapsen rikollinen toiminta ja koko sijaisperheen uupuminen sijaisvanhemmuuteen.