Tutkimus noudattaa läpi tutkimusprosessin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvää tieteellistä käytäntöä (TENK 2012). Tutkimukselle haettiin tutkimuslupa Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta. Aineistonkeruu-, säilytys- ja analysointivaiheessa noudatettiin tie-tosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita ja kyselyyn vastaavilta kerättiin taustatie-doissa vain tutkimuksen kannalta merkityksellistä tietoa (Tietosuoja-asetus 2016). Tietoa käsi-teltiin luottamuksellisesti ja turvallisesti (TENK 2012, Tietosuoja-asetus 2016.) Tutkimusai-neiston keräämistä ja käsittelyä varten laadittiin henkilötietoseloste, jossa kuvattiin mittarilla kerättävät osallistujien taustatiedot ja niiden merkitys tutkimukselle. Tutkimukseen osallistu-van oli mahdollisuus saada pyydettäessä henkilötietoseloste nähtäväksi. Tutkimuksessa kerätyt tiedot hävitetään tietosuoja-asetuksen mukaisesti viiden vuoden kuluttua (Tietosuojavaltuute-tun toimisto 2018).
Raskaana olevat muodostavat tutkimuksen kannalta haavoittuvan ryhmä, jonka mahdollisuutta tietoiseen suostumukseen tuli arvioida (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 221-222).
Tutkimukseen osallistuminen varmennettiin tietoisen suostumuksen avulla vapaaehtoisuutta korostaen. Osallistujat vahvistivat ymmärtävänsä tietosuojaselosteen aloittamalla kyselyyn vas-taamisen, samalla he antoivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumiseen. Aineisto kerättiin ja käsiteltiin siten, etteivät vastaajat olleet tunnistettavissa. Aineistoa käsitteli vain pro gradu -tutkimuksen tekijä. E-lomakekyselyllä kerätty aineisto tallennettiin SPSS -ohjelmaan, joka on turvattu salasanalla. Sähköinen tutkimusaineisto eli E-lomakekyselyn vastaukset tyh-jennetään asianmukaisesti viiden vuoden säilytyksen jälkeen. Tutkimus toteutettiin suuren vä-estöpohjan kaupungissa, millä pyrittiin turvaamaan tutkittavien anonymiteetti.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET
Johtopäätökset
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää odottavien ja synnyttäneiden maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä terveysalan opetuksessa ja tervey-denhuollon johtamisessa. Pro gradu -tutkielma tuo esille kehittämistarpeita englanninkieliselle perhevalmennukselle ja neuvoloiden englanninkielisen ohjausmateriaalin tuottamiseen. Pro gradu -tutkielma antaa tuoreen näkökulman perhevalmennusten suunnitteluun ja ohjaa resurs-sien suuntaamista pienryhmämuotoiseen ja asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Asiakkaiden ää-nen kuuluville tuomisen tarkoituksena on kehittää tässä tapauksessa palveluita asiakkaiden ja perheiden tarpeita vastaaviksi ja kannustaa perheitä aktiiviseen rooliin oman hyvinvoinnin edis-täjänä.
Suomessa ei ole tiettävästi tehty aikaisempaa tutkimusta maahanmuuttajaperheille suunnatusta englanninkielisestä perhevalmennuksesta. Englanninkielistä perhevalmennusta järjestetään neuvolatoimintaan kuuluvana vain muutamilla paikkakunnilla. Muita vaihtoehtoja englannin-kieliseen perhevalmennukseen hakeutumiseen ovat yksityisten palveluntuottajien valmennuk-set raskaussovellukvalmennuk-set tai internetsivustojen valmennukvalmennuk-set.
Englanninkielinen perhevalmennus vastasi melko hyvin maahanmuuttajaperheiden tarpeisiin.
Perhevalmennus arvioitiin hyödylliseksi ja se tarjosi odottavalle perheelle tietoa. Englanninkie-linen perhevalmennus oli tarjonnut riittävästi tietoa loppuraskauden yleisistä tuntemuksista ja riskioireista, synnytyksestä sekä kivunlievityksestä. Vastaajat kokivat kuitenkin, että perheval-mennusten sisällöistä puuttui tai jäi liian vähälle huomiolle teemoja, jotka vastaajat olisivat ko-keneet tärkeiksi. Tiedon saannin koettiin olleen riittämätöntä tai puuttuvan muun muassa sai-raalasta kotiutumisesta, mielenterveyteen liittyvissä teemoissa, kuten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, lapsiperheiden etuuksista, kunnan tai kaupungin lapsiperhepalveluista, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta ja vauvan hoitamisen käytännön harjoitteluista.
Vastaajat toivoivat perhevalmennusten olevan pienryhmävalmennuksia ja sisältävän käytännön harjoituksia, myös lapsen syntymän jälkeisiä valmennuksia toivottiin. Vertaistuen ja isien
osal-listumisen tärkeys ilmeni vastauksista, isien osallistumista perhevalmennuksiin pidettiin itses-tään selvyytenä. Vastaajat olivat tyytyväisiä perhevalmennusta ohjanneiden kielitaitoon, mutta neuvolasta saadun englanninkielisen kirjallisen materiaalin saanti osoittautui heikoksi.
Suositukset
1. Maahanmuuttajaperheiden neuvolapalveluita tulee kehittää vastaamaan kantaväestön palveluita.
2. Lasta odottavien perheiden englanninkielisen perhevalmennuksen tarve tulee kartoittaa ja sitä tulee järjestää pienryhmämuotoisena.
3. Terveysneuvontaan ja ohjaukseen tarkoitettua ohjausmateriaalia tulee kehittää valta-kunnallisesti vastaamaan maahanmuuttajaperheiden tarpeita.
4. Terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutuksessa tulee ottaa huomioon maahanmuuttaja-perheiden erityistarpeet, kulttuurisensitiivisyys ja kieliopinnot.
5. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden täydennyskoulutuksesta, kuten maahan-muuttaja-asiakkaan kohtaamisesta sekä kieliopinnoista.
6. Työnantajan tulee suunnata riittävät resurssit maahanmuuttajaperheiden palveluiden ke-hittämiseen ja perhevalmennusryhmien toteuttamiseen.
7. Valtakunnallisten äitiys- ja lasten terveyteen kohdistuvien internetsivustojen luominen.
Jatkotutkimusaiheet
o Seurantatutkimus raskaudenaikaiseen englanninkieliseen perhevalmennukseen osallis-tuneiden perheiden kokemuksista perhevalmennuksen hyödyistä vauvan syntymän jäl-keen.
o Maahanmuuttajaperheiden kokemuksia odottavien- ja lapsiperheiden palveluista.
o Eri etnisille- tai kieliryhmille suunnattujen perhevalmennusten ja muiden ryhmämuo-toisten toimintojen tutkimus.
o Eri perhevalmennusmenetelmien ja toteutustapojen tutkimus.
LÄHTEET
Almeida L M, Caldas J, Ayres-de-Campos D, Salcedo-Barrientos D & Dias S. 2013. Maternal healthcare in migrants: A systematic review. Maternal & Child Health Journal 17, 1346-1354.
Artiera-Pinedo I, Paz-Pascual C, Remiro-Femandezdegamboa GGG, Odriozola-Hermosilla I, Bacigalupe A & Payo J. 2010. The Benefits of Antenatal Education for the Childbirth Process in Spain. Nursing Research 59(3), 194-202.
Artiera-Pinedo I, Paz-Pascual C, Grandes G, Bacigalupe A, Payo J & Montoya I. 2012. Ante-natal education and breastfeeding in cohort of primiparas. Journal Of Advanced Nursing 69(7), 1607-1617.
Axelsen S F, Brixval C S, Due P & Koushede V. 2014. Intergrating couple relationship edu-cation in antenatal eduedu-cation – A study perceived relevance among expectant Danish parents.
Sexual & Reproductive Healthcare 5, 174-175.
Bahrami N, Simbar M & Bahrani S. 2013. The effect of prenatal education on mother´s qual-ity of life during first year postpartum among Iranian women: A randomized controlled trial.
Institutional Journal of Fertility and Sterility 7(3), 169-174.
Balaam M-C, Haith-Cooper M, Parizkvá A, Weckend MJ, Fleming V, Roosalu T & Vrzina SS. 2017. A concept analysis of the term migrant women in the context of pregnancy. Interna-tional Journal of Nursing Practice. 2017;23:e12600. https://doi.org/10.1111/ijn.12600
Balch CV. 2010. Internet survey methodology. Cambridge Scholars Publishing, Newcastle upon Tyne, 24, 27-28, 81.
Barimani M, Forslund Frykedal K, Rosander M & Berlin A. 2018. Childbirth and parenting preparation in antenatal classes. Midwifery 57, 1-7.
Ben Natan M, Ashkenazi M & Masarwe S. 2016. Intentions of muslim Arab women in Israel to attend prenatal classes. Women and Birth 29, 8-12.
Benediktsson I, McDonald S W, Vekved M, McNeil D A, Dolan S M & Tough S C. 2013.
Comparing CenteringPregnancy to standard prenatal care plus prenatal education. BMC Preg-nancy and Childbirth 13(1):S5.
Bergström M, Kieler H & Waldenström. 2011. A randomised controlled multiculticentre trial of women´s and men´s satisfaction with two models of antenatal education. Midwifery 27, 195-200.
Brixval CS, Axelsen SF, Thygesen LC, Due P & Koushede V. 2016. Antenatal education in small classes may increase childbirth self-efficacy: Results from Danish randomised trial.
Sexual & Reproductive Healthcare 10, 32-34.
Burns N & Grove S K. 2001. The practice of nursing research: conduct, critique, & utiliza-tion. 4. painos. 210, 428, 431, 604-605.
Buultjens M, Murphy G, Robinson P, Milgrom J & Monfries M. 2017. Women´s experiences of, and attitudes to, maternity education across the perinatal period in Victoria, Australia: A mixed-method approach. women and Birth 30, 406-414.
Castaneda A, Jokela S, Koponen P, Pentala O, Koskela T & Koskinen S. 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen perustulokset 2014. Verkkojulkaisu:
www.terveytemme.fi/uth. Luettu 9.10.2018
Chedid R A, Terrell R M & Phillips K P. 2018. Best prectices for online Canadian prenatal health promotion: A public health approach. Women and Birth 31, 223-231.
da Conceico F. Santiago M & Figueiredo M H. 2015. Immigrant women´s perspective on pre-natal and postpartum care: systematic review. Journal of Immigration and Minority Health 17, 276-284.
Daley-McCoy C, Rogers M & Slade P. 2015. Enhancing relationship functioning during the transition to parenthood: a cluster-randomised controlled trial. Archieves of Women´s Mental Health 18, 681-692.
Degni F, Suominen SB, El Ansari W, Vehviläinen-Julkunen K & Esssen B. 2014. Reproduc-tive and maternity health care services in Finland: perceptions and experiences of Somali-born immigrant women. Ethnicity & Health 19(3), 348-366.
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), 107-115.
Euro-Peristat Project. 2018. European Perinatal Health Report. Core indicators of the health and care of pregnant women and babies in Europe in 2015. www.europeristat.com. Luettu 8.5.2019
Forsius A. 2003. Äitiysneuvolan kehitysvaiheita. Kuvauksia lääketieteen historiasta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ait_neuv.html. Luettu 7.5.2019
Freeman M, Baumann A, Blythe J, Fisher A & Akthtar-Danesh. 2011. Migration: a concept analysis from a nursing perspective. Journal of Advanced Nursing 68(5), 1176-1186.
Gagnon A J, Zimbeck M & Zeitlin J. 2009. Migration to western industrialised countries and perinatal health: A systematic review. Sosial Science & Medicine 69, 934-946.
Gardner PL, Bunton P, Edge D & Wittkowski. 2014. The experience of postnatal depression in West African mothers living in the United Kingdom: A qualitative study. Midwifery 30, 756-763.
Guerra-Reyes L, Christie VM, Prabhakar A & Siek KA. 2016. Mind the gap: Assessing the disconnect between postpartum information desired and health information receiced. Wo-men´s Health 27(2), 167-173.
Haapio S, Koski K, Koski P & Paavilainen R. 2009. Perhevalmennus. Edita, Helsinki
Hakulinen T & Gissler M. 2017. Suomen alhaisella imeväiskuolleisuudella on monta syytä.
https://blogi.thl.fi/suomen-alhaisella-imevaiskuolleisuudella-on-monta-syyta/. Luettu 7.5.2019
Heikkilä A, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2008. Verkkokysely tutkimusaineiston keruumenetel-mänä. Hoitotiede 20(2), 101-110.
Heikkilä T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki. 9. uudistettu painos. 45-52, 58 Higginbottom GMA, Morgan M, Dassanayake J, Eyford H, Alexandre M, Chiu Y, Forgeron J, Kocay D. 2012. Immigrant women´s experiences of maternitycare sevices in Canada: a pro-tocol for systematic rewief using narrative synthesis. BioMed Central, The Open Access Pub-lisher. Doi: 10.1186/2046-4053-1-27.
Hsiun W, Hsieh C, Jeng S, Lio H, Su Y, Lin S, Chang P & Chen P. 2011. Favorable neonatal outcomes among immigrants in Taiwan: Evidence of healthy immigrant mother effect. Jour-nal of Women´s Health 20(7), 1083-1090.
Imeväiskuolleisuus. 2019. https://findikaattori.fi/fi/45. Luettu 7.5.2019
International Organization for Migration. 2018. https://www.iom.int/key-migration-terms. Lu-ettu 27.4.2018
Isbir GG, Inci F, Önal H & Yildiz PD. 2016. The effects of antenatal education on fear of childbirth, maternal self-efficacy and post-traumatic stress disorder (PTSD) symptoms follow-ing childbirth: an experimental study. Applied Nursfollow-ing Reseach 32, 227-232.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2015. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy. 3.-4. painos, Helsinki
Kansanterveyslaki 28.11972/66. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066. Luettu 8.5.2019
Kentoffio K, Barkowitz S A, Atlas S J, Oo S A & Percas-Lima S. 2016. Use of maternal health services: comparison refugee, immigrant and US-born population. Maternal & Child Health Journal 20, 2494-2501.
Klemetti R & Hakulinen-Viitanen T (toim.). 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneu-volatoimintaan. Opas 2013:29. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=3&isAllo-wed=y
Koponen P, Klemetti R, Sucrel H-M, Mölsä M, Gissler & Weiste-Paakkanen. 2012. Raskau-den ehkäisy, raskaudet, synnytykset ja imetys. Teoksessa Castanede A, Rask S, Koponen P, Mölsä M & Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL Raportti 61/2012.
http://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/90907/THL_RAP2012_061_verkko.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y. Luettu 18.10.2018
Koponen P & Mölsä M. 2012. Naisten ympärileikkaus. Teoksessa Castanede A, Rask S, Ko-ponen P, Mölsä M & Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL Raportti 61/2012. http://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/90907/THL_RAP2012_061_verkko.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y. Luettu 18.10.2018
Koski P. 2014. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen kei-noin Suomessa. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta, Väitöskirja.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42963/978-951-39-5608-0.pdf?se-quence=2&isAllowed=y. Luettu 1.5.2019
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1992/19920785. Luettu 15.10.2018
Lee T-Y, Kurtz Landy C, Khanlou N, Liu Y-C, Li C-C. 2014. A descriptive phenomenology study of newcomers´ experience of maternity care servics: Chinese women´s perspectives.
BMC Health Servicec Research 2014, 14:114. Doi: 10.1186/1472-6963-14-114.
Lepola S. 2017. Monikulttuurinen perhevalmennus ammattilaisten kokemana. Tampereen yli-opisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu. http://tampub.uta.fi/handle/10024/101396.
Luettu 1.5.2019
Lin M-L, Shieh C& Wang H-H. 2008. Comparison Between Pregnant Southeast Asian Immi-grant and Taiwanese in Terms of Pregnancy Knowledge, Attitude Towards Pregnancy, Medi-cal Service Experiences and Prenatal Care Behaviors. Journal of Nursing Research 16(2), 97-108.
Liu R, Chao M T, Jostad-Laswell A & Duncan L G. 2017. Does centering pregnancy group prenatal care affect the birth experience of underserved women? A mixed method analysis.
Immigrant Minority Health 19, 415-422.
Malin M & Gissler M. 2009. Maternal care and birth outcomes among ehtnic minority women in Finland. BMC Public Health 9(84).
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2017. https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/historia/. Luettu 17.4.2019
May C & Fletcher R. 2013. Preparing fathers for the transition to parenthood: Recommenda-tions for the content of antenatal education. Midwifery 29, 474-478.
Miller L S, Robinson J A & Cibula D A. 2016. Healthy immigrant effect: Preterm births among immigrants and refugees in Syracuse, NY. Maternal & Child Health Journal 20, 484-493.
Missal B, Clark C & Kovaleva M. 2016. Somali Immigrant new Mothers Childbirth Experi-ences in Minnesota. Journal of Transcultural Nursing 27(4), 359-367.
Mengesha Z B, Perz J, Dune T & Ussher J. 2018. Challenges in the provision of sexual and reproductive health care to refugee and migrant women: a Q methodological study of health prefessional perspectives. Journal of Immigrant and Minority Health 20, 307-316.
Monikulttuurisuus on yhdenvertaisuutta. THL:n toimintasuunnitelma monikulttuurisen väes-tön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 2016-2019. 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos.
https://thl.fi/documents/920447/970900/THL_Monikulttuuri-suus_tosu_20162019.pdf/24e229e6-b43d-4ba7-b343-d29686295eff. Luettu 15.10.2018 Mullany B C, Becker S & Hindin M J. 2007. The impact of including husbands in antenatal health education services on maternal health practices in urban Nepal: results from a random-ized controlled trial. Health Education Research 22(2), 166-176.
Munro S, Hui A, Salmons V, Solomon C, Gemmell E, Torabi N & Janssen P A. 2017. Smart-Mom text messaging prenatal education: A qualitative focus group study Canadian women´s perceptions. Public Health Surveill 3(1).
Nash M. 2018. ”It´s just good to get bit of man-talk out in the open”: Men´s experiences of father-only antenatal preparation classes in Tasmania, Australia. Psycholofy of Men & Mas-culinity 19(2), 298-307.
Nikander J & Tuominen-Thuesen M. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittä-misohjelma (Kaste 2012-2015) ulkoinen arviointi. Loppuraportti. https://stm.fi/julkaisu?pu-bid=URN:ISBN:978-952-00-3800-7. Luettu 11.10.2018
Nolan M L. 2009. Information giving and education in pregnancy: A review of qualitative studies. The Journal of Perinatal Education 18(4), 21-30.
Nolan M L. 2017. Planning, implementing and evaluating a parent education programme. Pri-mary Health Care 27(4), 19-25.
Pihkala J. 2018. Mikä ihmeen QR -koodi? BoD – Books on Demand, Helsinki
Puputti-Rantsi A. 2009. Isien tuen- ja tiedontarpeet isyydessä, odotusajassa ja synnytyksessä:
perhevalmennus isyyteen kasvun tukena. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos.
https://www.utupub.fi/handle/10024/59889. Pro gradu. Luettu 1.5.2019
Puthussery S, Twamley K, Mcfarlane A, Harding S & Baron M. 2010. ”You need that loving tender care”: maternity care experiences and expectation of ethnic minority women born in the United Kingdom. Journal of Health Services Research & Policy 15(3), 156-162.
Polit D F & Beck C T. 2018. Essentials of Nursing Research. Appraising evidence for nursing practice. 9. painos.
Raatikainen S. 2012. Miksi vanhemmat eivät osallistu perhevalmennukseen? Itä-Suomen yli-opisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120653/. Luettu 1.5.2019
Reitmanova S & Gustafson DL. 2008. ”They Cant´n Understand It”: Maternity Health and Care Needs of Immigrant Muslim Women in St. John´s, Newfoundland. Maternity & Child Health Journal 12(1) 101-111.
Renzaho A M N & Oldroyd J C. 2014. Closing the cap in maternal and child health: a qualita-tive study examining health needs of migrant mothers an Dandenong, Victoria, Austaria. Ma-ternal & Child Health Journal 18, 1391-1402.
Schmied V, Myors K, Wills J & Cooke M. 2002. Preparing expectant couples for new-parent experiences: A comparison of two models of antenatal education. The Journal of Perinatal ed-ucation 11(3), 20-27.
Sercekus P & Baskale H. 2016. Effect of antenatal education on fear of cihldbirth, maternal self-efficacy and parental attachment. Midwifery 32, 166-172.
Shafiei T, Small R & McLachlan H. 2015. Immigrant Afgan women´s emotional well-being after birth and use of health services in Melbourne, Australia. Midwifery 31, 671-677.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Neuvolat. https://stm.fi/neuvolat. Luettu 11.10.2018 TENK. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/fi-les/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 29.10.2018
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2010/20101326. Luettu 11.10.2018
THL. 2017. Käsitteet. https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/tyokalut/ka-sitteet. Luettu 27.4.2018
THL. 2018a. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Seksuaali- ja lisääntymisterveys.
https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-terveys-ja-hy-vinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys. Luettu 18.9.2018
THL. 2018b. Perhevalmennus. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ai-tiys_ja_lastenneuvola/aitiysneuvola/perhevalmennus. Sivu päivitetty 11.9.2018. Luettu 18.9.2018
THL. 2018c. Äitiysneuvola. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ai-tiys_ja_lastenneuvola/aitiysneuvola. Luettu 11.10.2018
THL. 2018d. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet.
Luettu 16.4.2019
Tietosuoja-asetus. 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679.
https://eur-lex.europa.eu/legalcon-tent/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2016.119.01.0001.01.FIN&toc=OJ:L:2016:119:FULL. Lu-ettu 29.10.2018
Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2018. Henkilötietojen käsittelijän seloste käsittelytoimista.
https://tietosuoja.fi/henkilotietojen-kasittelijan-seloste-kasittelytoimista. Luettu 29.10.2018 Tilastokeskus. 2017a. Ulkomaalaistaustaiset. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahan-muuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html. Luettu 9.10.2018
Tilastokeskus 2017b. Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi Suomessa Pohjoismaiden kärjen ta-solle. https://www.stat.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html. Luettu 8.5.2019
Tilastokeskus. 2018a. Syntyvyys. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/synty-vyys.html. Luettu 9.10.2018
Tilastokeskus. 2018b. Väestö. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
Luettu 15.10.2018
Tuomi J & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Uudistettu laitos. 122.127
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011.
http://www.fin-lex.fi/fi/laki/smur/2011/20110338. Luettu 11.10.2018
Vehkalahti K. 2014. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura Ab, 12, 24-25 Verkkokyselylomakkeet. 2019. https://kamu.uef.fi/student-book/verkkokyselylomakkeet/. Lu-ettu 16.4.2019
Väestöliitto. 2018. Maahanmuuttajat. http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontut-kimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/. Luettu 27.4.2018
Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2014/20141325?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=yhdenvertaisuuslaki.
Luettu 15.10.2018
Widarsson M, Kerstis B, Sundquist K, Engström G & Sarkadi A. 2012. Support Needs of Ex-pectant Mothers and Fathers: A Qualitative Study. The Journal of Perinatal Education 21(1), 36-44
Wikberg A, Eriksson K & Bondas T. 2012. Intercultural Caring From Perspectives of immi-grant women of Immiimmi-grant New Mothers. Journal of Obstetric, Gynecologic & Neonatal Nursing 41, 638-649.
Yikar S K & Nazik E. 2019. Effects of prenatal education on complaints during pregnancy and on quality of life. Patien Education and Counseling 102, 119-125.
Ämmälä A-J. 2015. Neuvolapsykiatriaa. Duodecim 131, 569-576
antenatal* OR prenatal* OR parental* OR family* OR parenthood* AND class OR education OR training OR birth preparation OR childbirth classes AND pregnan* AND immigra*
HAKULAUSEKE PubMed, Cinahl:
(antenatal classes OR prenatal education OR parental classes OR family training OR parenthood*
OR birth preparation OR childbirth classes) AND (pregnancy OR pregnant) AND (immigra* OR refugee*)
Medic:
perhevalmennus
SISÄÄNOTTOKRITEERIT
Julkaisuvuosi 2007-2019, julkaisukieli suomi tai englanti, vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli, tut-kimus kohdistuu raskaana oleviin tai synnyttäneisiin, jotka ovat osallistuneet perhevalmennukseen
TIEDONHAUN TULOKSET Pubmed n=356
Cinahl n=101
Medic n=28
ABSTRAKTIEN JA KOKO TEKSTIN TARKASTELUN JÄLKEEN MUKAAN TUTKIMUK-SEEN OTETUT ARTIKKELIT
PubMed n=5 Cinahl n=12
Medic n=2
Manuaalihaku n=10 POISSULKUKRITEERIT
Selkeästi pelkästään synnytystapahtumaan kohdistuvat valmennukset, tutkimuksen kohteena vain ter-veydenhuollon ammattilaisten kokemukset perhevalmennuksesta.
Tekijä(t), lähde ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset
Aftieta-Pinedo I, Paz-Pascual C, Grandes G, Remiro-Fe-mandezdegamboa G, Odriozola-hermosilla I, Bacigalupe A &
Payo J. 2010. The benefits of antenatal education for the childbirth process in Spain. -42 vuotta, espanjan tai baskin kielen taito, osallistuminen vähin-tään kuudelle raskau-den seurantakäynnille.
Tutkimus toteutettiin Espanjassa, Bizkaiassa.
Äitiyshuollon kätilöt rekrytoivat naiset mu-kaan tutkimukseen syyskuu 2005 – touko-kuu 2006 välillä.
Osallistujat täyttivät taustatietolomakkeet.
Synnytyksen aikana kätilö suoritti Hospital Anxiety and Depres-sion Scale -kyselyn.
Muut synnytykseen liittyvät tiedot saatiin potilastiedoista.
Tulokset analysoitiin tilastollisin menetel-min.
Eri määrän (0, 1-4, 5 tai yli kertaa) raskau-den aikaisiin en-simmäisen ja toisen vaiheen pituus, ahdis-tus, synnytystapa, peri-neumin vammat, tyyty-väisyys synnytyskoke-mukseen ja vauvan apgar -pisteet 5 minuu-tin iässä).
Valmennusohjelmaan kuului 8 ryhmätapaa-mista raskauden ai-kana.
Suurin osa tutkimukseen osallistu-neista osallistui 5 tai yli valmennus-kerroista.
Raskaudenaikaiseen valmennukseen osallistuneilla espanjalaisnaisilla oli vähemmän ahdistusta, kuin valmen-nuksiin osallistumattomilla.
Muilta osin tulokset eivät tue valmen-nusten vaikuttavuutta.
Aftieta-Pinedo I, Paz-Pascual C, Grandes G, Bacipagalupe A, Payo J & Montoya I.
2012. Antenatal edu-cation and breastfeed-ing in cohort of pri-miparas. Journal of Advanced Nursing osallistumi-sen ja imetykosallistumi-sen yhteyttä ensimmäisen vuoden ajan.
Ensisynnyttäjät (n=614) toukokuun 2005 – kesäkuun 2007 aikana Bizkaian alu-eelta Pohjois-Espan-jasta.
Odottajat jaettu 3 ryh-mään riippuen valmen-nuskertojen määrästä.
Sisäänottokriteerit: en-sisynnyttäjyys, ikä 18-42 vuotta, ei raskaus-komplikaatioita, osal-listunut vähintään kuu-delle raskauden seuran-takäynnille, espanjan tai baskin kielen taito.
Puhelinhaastattelut ras-kauden aikana, ja syn-nytyksen jälkeen 6 vii-kon, 3, 6 ja 12 kuukau-den kuluttua.
Tilastollinen analyysi SAS
7.2 % ensisynnyttäjistä ei osallistunut kahdeksasta valmennuskerrasta yh-teenkään valmennukseen, 9.9 % osal-listui 1-4 kertaan ja 82.9 % osalosal-listui 5:een tai enemmän.
Eri osallistumiskertojen välillä ei ol-lut tilastollisesti merkittäviä eroja imetyksen kestossa.
Valmennuksiin osallistumattomilla oli kolminkertainen riski lopettaa imetys ensimmäisen kuukauden ai-kana. 1-4 kertaa osallistuneilla riski oli kaksinkertainen verrattuna heihin, joilla oli valmennuskertoja 5≤. En-simmäisestä kuukaudesta eteenpäin imetyksen lopettamisen riski on kai-killa yhtä suuri.
Imetyksen pitkäikäisyyteen ei ole val-mennuksesta hyötyä
Sosiaalisella asemalla, koulutuksella, kansallisuudella, iällä ja varhaisella
imetyksellä on tilastollisesti merkit-tävä yhteys imetyksen jatkumiseen.
Almeida L M, Caldas J, Ayres-de-Campos D, Salcedo-Barrien-tos D & Dias S. 2013.
Maternal healthcare in migrants: A sys-tematic review. Ma-ternal & Child Health Journal 17, 1346-1354
(Portugali)
Tarkoituksena arvioida olemassa olevan tieteelli-sen tiedon avulla maahan-muuttajien raskauden ai-kaiseen ja synnytyksen jäl-keiseen hoitoon pääsyä,
Tarkoituksena arvioida olemassa olevan tieteelli-sen tiedon avulla maahan-muuttajien raskauden ai-kaiseen ja synnytyksen jäl-keiseen hoitoon pääsyä,