• Ei tuloksia

Tutkimuksen arviointia

7. TARKASTELU

7.3 Tutkimuksen arviointia

Tutkimuksen yhtenä rajoitteena voidaan pitää poikkileikkausasetelmaa. Sen tuomaa epävarmuutta yritettiin kuitenkin vähentää sillä, että tutkimuksessa käytettiin kolmen eri vuoden aineistoja, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia ja edustavat suomalaisia pal-kansaajia. Eri vuosien aineistoja käytettiin vastaajaryhmien vertailuun työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden sekä työhyvinvoinnin suhteen. Eri vuosien tulosten vertailu lisäsi varmuutta, kun ryhmien välisistä eroista tehtiin johtopäätöksiä. Muuttujien välisiä yhte-yksiä tutkittiin vain vuoden 2000 aineistolla, sillä muut aineistot eivät sisältäneet kaik-kia tarvittavia kysymyksiä ja toisaalta tutkielmasta olisi tullut liian laaja. Paras mahdol-linen vaihtoehto olisi kuitenkin ollut tutkia myös muuttujien välisiä yhteyksiä eri vuosi-en aineistoilla.

Yksi mielenkiinnonkohde oli, miten työolotutkimusaineisto, jonka keruuta ei ole suun-niteltu JD-R-mallin yhteyksien testaamista silmällä pitäen, antaa tukea mallille. Aika-paineen osalta malli sai uudenlaista tukea, koska otos edustaa kaikkia suomalaisia pal-kansaajia. Työn hallinnan positiivinen yhteys työhyvinvointiin on saanut tukea monissa aiemmissa tutkimuksissa, mutta tässä tutkimuksessa tuki jäi vaillinaiseksi, yhteydet to-teutuivat vain työn itsenäisyyden osalta. Todennäköinen syy heikolle tuelle on se, että vaikutusmahdollisuusmuuttuja rakentui enimmäkseen sellaisista työaikaa koskevista väittämistä, joiden perusteella vain harvalla on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön-sä. Väittämät, jotka käsittelevät enemmän työn suorittamista ja työn sisältöä olisivat saattaneet tuottaa toisenlaisen tutkimustuloksen. Toinen tutkimuksen heikkous JD-R-mallin testaamisen kannalta on se, että työtyytyväisyyttä oli kysytty osana hyvinvoinnin mittaristoa, mikä selittää joiltain osin vahvaa yhteyttä työtyytyväisyyden ja myönteisten hyvinvoinnin kokemusten välillä. Lisäksi aikapainekokemuksen osalta olisi ollut toivot-tavaa, että sitä olisi mitattu vielä selkeämmin neutraaleina työn kuvauksina. Wallin, Mullarkyn ja Parkerin (1996) mukaan työn vaatimukset korreloivat voimakkaasti kuor-mituksen kanssa, jos vaatimuksissa on mukana affektiivinen elementti, koska samankal-tainen affekti yhdistää ja jättää epäselväksi itse työn piirteiden yhteyden kuormitukseen.

Nyt joissakin aikapainekokemusväittämissä oli sävy, joka viittaa negatiiviseen affektiin, esimerkiksi: ”Työstäni on vaikea irtautua edes vapaa-aikana”.

Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää sitä, että aineistot edustavat suomalaista palkan-saajaväestöä. Se vähentää mahdollisuutta, että tulokset olisivat päteviä vain tietyssä su-kupuoli-, ikä-, alue- tai ammattiryhmässä. Toinen vahvuus on se, että tutkimuksessa käsiteltiin monipuolisesti vallan ja autonomian eri puolia. Tutkimus onnistuukin anta-maan uutta ajateltavaa esimiesvallan merkityksestä hyvinvoinnille. Tulosten perusteella työnjohtajien työhyvinvointia voitaisiin parantaa lisäämällä heidän vaikutusmahdolli-suuksiaan alaisiin, aitoja palkitsemis- ja pakkokeinoja lisäämällä. Tutkimuksessa nämä tarkoittivat palkkaan, ylennykseen ja varoituksen antamiseen vaikuttamista, mutta myös muita palkitsemisen ja pakottamisen keinoja, joita ei eritelty sen tarkemmin. Palkanko-rotus, ylennys ja varoituksen antaminen ovat suhteellisen äärimmäisiä toimenpiteitä, ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen niiden suhteen vahvistaa varmasti työnjohtajan valta-asemaa ja samalla hänen voimavarojaan. Toisaalta ne ovat melko harvoin käytet-tyjä keinoja, joten olisi hyvä huomioida myös tavallisemmat vaikuttamisen keinot, mi-ten niitä voitaisiin parantaa. Voiko työnjohtaja asettaa itse konkreettisia lyhyen aikavä-lin tavoitteita tiimilleen ja palkita niiden saavuttamisesta? Entä millaista tukea työnjoh-taja saa omalta esimieheltään puuttua työnjaon ja ihmisten välisiin ongelmiin? Esimer-kiksi näitä asioita kehittämällä voidaan tukea työnjohtajien voimavaroja, mutta työnjoh-tajien voimavarat tarvitsevat myös lisää tutkimusta.

LÄHTEET

Ahtilinna, Carita & Feldt, Taru & Kinnunen, Ulla & Mäkikangas, Anne (2007). Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteys työn imuun suomalaisilla johtajilla: pystyvyysusko yhteyttä muuntavana ja välittävänä tekijänä. Työ ja ihminen, 21 (3), 230-249.

Arola, Heikki & Karttunen, Kirsti (2013). Luvassa lisää irtisanomisia. Ulkomaankaupan heikot näkymät kalvavat yrityksiä. Syksylle odotetaan uusia yt-neuvotteluja. Helsingin Sanomat 8.8.2013, Talous, A 23-24.

Bakker, Arnold & Demerouti, Evangelia (2007). The Job Demands–Resources model:

state of the art. Journal of Managerial Psychology, 22, 309–328.

Blom, Raimo & Hautaniemi Ari (toim.) (2009). Työelämä muuttuu, joustaako hyvin-vointi? Helsinki: Gaudeamus.

Blom, Raimo & Melin, Harri & Nikula, Jouko (1988). Ammattirakenteen ja sosiaalisen aseman muutos 1988 [elektroninen aineisto]. FSD1139, versio 1.0 (2001-06-19). Tam-pere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2001.

Blom, Raimo & Melin, Harri & Nikula, Jouko (1994). Ammattirakenteen ja sosiaalisen aseman muutos 1994 [elektroninen aineisto]. FSD1045, versio 1.0 (2000-09-22). Tam-pere : Blom, Raimo & Melin, Harri & Nikula, Jouko [aineistonkeruu]. TamTam-pere : Yh-teiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2000.

Blom, Raimo & Melin, Harri & Pyöriä, Pasi (2001). Tietotyö ja työelämän muutos:

Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.

Crawford, Eean R. & LePine, Jeffery A. & Rich, Bruce Louis (2010). Linking Job De-mands and Resources to Employee Engagement and Burnout: A Theoretical Extension and Meta-Analytic Test. Journal of Applied Psychology, 95 (5), 834–848.

Daniels, Kevin (2000). Measures of five aspects of affective well-being at work. Human Relations, 53, 275-294.

Danna, Karen & Griffin, Ricky (1999). Health and Well-Being in the Workplace: A Review and Synthesis of the Literature. Journal of Management, 25 (3), 357-384.

Demerouti, Evangelia & Bakker, Arnold & Nachreiner, Friedhelm & Schaufeli, Wilmar (2001). The Job Demands-Resources Model of Burnout. Journal of Applied Psycholo-gy, 86 (3), 499-512.

Elonen, Piia & Luukka, Teemu & Silfverberg, Kalle (2013). Hallituksen toimet iskevät kuntiin. Suuresta uudistuspaketista sopiminen venyi kristillisdemokraattien empimisen takia. Helsingin Sanomat 30.8.2013, A 8-9.

Feldt, Taru & Hyvönen, Katriina & Mäkikangas, Anne & Kinnunen, Ulla & Kokko, Katja (2009). Development trajectories of Finnish managers’ work ability over a 10-year follow-up period. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 35 (1), 37-47.

Feldt, Taru & Kinnunen, Ulla & Mäkikangas, Anne (2005). Affektiivisen työhyvin-voinnin rakenne ja pysyvyys kolmen vuoden seuruututkimuksessa. Psykologia, 5-6, 541-551.

Feldt, Taru & Mäkikangas, Anne & Kinnunen, Ulla (2003). Onko esimiesten työsitou-tuneisuus heidän hyvinvointinsa voimavara vai riskitekijä. Työ ja ihminen, 17 (4), 292-303.

Gadiner, Michael C. & Fischer, Joachim E. & Schneider, Sven & Fischer, Gisela C. &

Frank, Gunter & Kromm, Walter (2009). Female executives are particularly prone to the sleep-disturbing effect of isolated high-strain jobs: a cross-sectional study in German-speaking executives. Journal of Sleep Research, 18, 229–237.

Humphrey, Stephen E. & Nahrgang, Jennifer D. & Morgeson, Frederick P. (2007). In-tegrating Motivational, Social, and Contextual Work Design Features: A Meta-Analytic Summary and Theoretical Extension of the Work Design Literature. Journal of Applied Psychology, 92 (5), 1332–1356.

Hyvönen, Katriina & Mäkikangas, Anne & Kinnunen, Ulla & Ruoppila, Isto & Feldt, Taru (2008). Managers’ work and occupational well-being between the years of 1996 and 2006: Longitudinal evidence from the FINNMA-10 study. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 351.

Häusser, Jan Alexander & Mojzisch, Andreas & Niesel, Miriam & Schulz-Hardt, Stefan (2010). Ten years on: A review of recent research on the Job Demand-Control (Support) model and psychological well-being. Work & Stress, 24 (1), 1-35.

ISSP 2005: työorientaatiot III: Suomen aineisto [elektroninen aineisto]. FSD2133, ver-sio 1.0 (2006-03-07). Tamepre: Tampereen yliopisto. Sover-siologian ja sosiaalipsykologian laitos & Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto & Helsinki: Tilastokeskus [tuot-tajat], 2005. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2006.

Järnefelt, Noora & Lehto, Anna-Maija (2002). Työhulluja vai hulluja töitä? Tutkimus kiirekokemuksista työpaikoilla. Tilastokeskus Tutkimuksia 235. Helsinki: Hakapaino.

Järnefelt, Noora (2002). Työkiireen syiden jäljillä. Teoksessa Järnefelt, Noora & Lehto, Anna-Maija Työhulluja vai hulluja töitä? Tutkimus kiirekokemuksista työpaikoilla. Ti-lastokeskus Tutkimuksia 235. Helsinki: Hakapaino, 17-55.

Kaplan, Seth & Warren, Christopher & Barsky, Adam & Thoresen, Carl (2009). A note on the relationship between affect(ivity) and differing conceptualizations of job satisfac-tion: Some unexpected meta-analytic findings. European Journal of Work and Organi-zational Psychology, 18 (1), 29-54.

Karasek, Robert (1979). Job demands, job decision latitude and mental strain: Implica-tions for job design. Administrative science quarterly, 24, 285-308.

Karasek, Robert (1985). Job Content Questionnaire and user’s guide. Lowell: Depart-ment of Work EnvironDepart-ment, University of Massachusetts.

Kinnunen, Ulla & Feldt, Taru (2005). Hyvinvointi työssä. Teoksessa Kinnunen, Ulla &

Feldt, Taru & Mauno, Saija (toim.) Työ leipälajina: Työhyvinvoinnin psykologiset pe-rusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus, 13-37.

Kinnunen, Ulla & Hätinen, Marja (2005). Työuupumus ja jaksaminen työelämässä. Te-oksessa Kinnunen, Ulla & Feldt, Taru & Mauno, Saija (toim.) Työ leipälajina: Työhy-vinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus, 38-55.

Kontiainen, Noora (2006). Esimiehestä kaikki irti? Esimiesten työn vaatimukset, aika-paine ja vaikutusmahdollisuudet. Teoksessa Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna &

Miettinen, Arto (toim.) Kaikilla mausteilla: Artikkeleita työolotutkimuksesta. Ti-lastokeskus Tutkimuksia 244. Helsinki: Yliopistopaino, 155-175.

Kristensen, Tage S. (1995). The demand-control-support model: Methodological chal-lenges for future research. Stress Medicine, 11, 17-26.

Lee, Raymond T. & Ashforth, Blake E. (1993). A Longitudinal Study of Burnout among Supervisors and Managers: Comparisons between the Leiter and Maslach (1988) and Golembiewski et al. (1986) Models. Organizational Behavior & Human Decision Processes, 54 (3), 369-399.

Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna (2008). Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolo-tutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus. Helsinki: Multiprint.

Lehto, Maija (2006). Työpaineet ja kiirekokemukset. Teoksessa Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna & Miettinen, Arto (toim.) Kaikilla mausteilla: Artikkeleita työ-olotutkimuksesta. Tilastokeskus Tutkimuksia 244. Helsinki: Yliopistopaino, 249-272.

Melin, Harri & Blom, Raimo & Kiljunen, Pentti (2007). Suomalaiset ja työ: Raportti ISSP 2005 Suomen aineistosta. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 3. Tam-pere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto ja Tampereen yliopisto.

Melin, Harri & Blom, Raimo & Pyöriä, Pasi (2000). Tietoyhteiskunta, tietotyö ja am-mattirakenteen muutos 2000 [elektroninen aineisto]. FSD1177, versio 1.1 (2012-04-11).

Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2012.

Moen, Phyllis & Kelly, Erin L. & Lam, Jack (2013). Healthy Work Revisited: Do Changes in Time Strain Predict Well-Being? Journal of Occupational Health Psycholo-gy, 18( 2), 157–172.

Mäkikangas, Anne & Feldt, Taru & Kinnunen, Ulla (2005). Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa Kinnunen, Ulla & Feldt, Taru &

Mauno, Saija (toim.) Työ leipälajina: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyvä-skylä: PS-Kustannus, 56-74.

Nahrgang, Jennifer D. & Morgeson, Frederick P. & Hofmann, David A. (2011). Safety at Work: A Meta-Analytic Investigation of the Link Between Job Demands, Job Re-sources, Burnout, Engagement, and Safety Outcomes. Journal of Applied Psychology, 96 (1), 71–94.

Nummenmaa, Lauri (2009). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 3. painos, uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Raeste, Juha-Pekka (2013). ”Hallituksella on vastuu kilpailukyvystä”. Vartiainen: Polii-tikkojen puheet täsmäelvytyksestä ovat hölynpölyä. Helsingin Sanomat 4.8.2013, Talo-us, B 8.

Rasku, A. & Feldt, T. & Ruoppila, I. (1997). Esimiesten työ, työympäristö ja hyvinvoin-ti vuosina 1987 ja 1996. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 335.

Rosin, Hazel M. & Korabik, Karin (1991). Workplace variables, affective responses, and intention to leave among woman managers. Journal of Occupational Psychology, 64, 317-330.

Rydstedt, Leif W. & Devereux, Jason & Sverke, Magnus (2007). Comparing and com-bining the demand-control-support model and the effort reward imbalance model to predict long-term mental strain. European Journal of Work and Organizational Psychol-ogy, 16 (3), 261 – 278.

Schaufeli, Wilmar & Bakker, Arnold (2004). Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study. Journal of Organiza-tional Behavior, 25 (3), 293-315.

Schnall, Peter L. & Landsbergis, Paul A. & Baker, Dean (1994). Job Strain and Cardio-vascular Disease. Annual Review of Public Health, 15, 381-411.

Seligman, Martin & Csikszentmihalyi, Mihaly (2000). Positive psychology: An intro-duction. American Psychologist, 55, 5-14.

Skakon, Janne & Nielsen, Karina & Borg, Vilhelm & Guzman, Jaime (2010). Are lead-ers’ well-being, behaviours and style assiociated with the affective well-being of their employees? A systematic review of three decades of research. Work & Stress, 24 (2), 107-39.

Suomen virallinen tilasto (2013): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].

ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.8.2013].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/index.html

Syrek, Christine J. & Apostel, Ella & Antoni, Conny H. (2013). Stress in Highly De-manding IT Jobs: Transformational Leadership Moderates the Impact of Time Pressure on Exhaustion and Work–Life Balance. Journal of Occupational Health Psychology, 18 (3), 252–261.

Tarvainen, Tiina & Kinnunen, Ulla & Feldt, Taru & Mauno, Saija & Mäkikangas, Anne (2005). Vaatimus- ja voimavaratekijät suomalaisten johtajien työssä. Työ ja ihminen, 19 (4), 440-456.

Theorell, Töres & Karasek, Robert A. (1996). Current Issues Relating to Psychosocial Job Strain and Cardiovascular Disease Research. Journal of Occupational Health Psychology, 1 (1), 9-26.

Tilastokeskus 2013. Ammattiluokitus. Viitattu: 15.8.2013. Saantitapa:

http://www.tilastokeskus.fi

Työterveyslaitos (2010a). Työ ja Terveys -haastattelututkimus 2009. Helsinki: Työter-veyslaitos.

Työterveyslaitos (2010b). Työ ja Terveys Suomessa 2009. Helsinki: Työterveyslaitos.

Wall, Toby & Jackson, Paul & Mullarkey, Sean & Parker, Sharon (1996). The de-mands-control model of job strain: A more specific test. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 69, 153-166.

Van der Doef, Margot & Maes, Stan (1999). The Job Demand-Control(-Support) Model and psychological well-being : a review of 20 years of empirical research. Work &

Stress, 13 (2), 87-114.

Warr, Peter (1990). The Measurement of Well-being and Other Aspects of Mental Health. Journal of Occupational Psychology, 63, 193-210.

Wright, Erik O. (1997). Class Counts: Comparative Studies in Class Analysis. Cam-bridge: University Press & Paris: Maison des Sciences de l’Homme.

Yukl, Gary (2006). Leadership in Organizations. 6. painos. New Jersey: Prentice-Hall.

LIITE 1. Vuoden 2000 aineiston kysymykset. TYÖN VAATIMUKSET yle = kiireen yleisyys, syy = kiireen syy, seu = kiireen seuraus

Kiireisyys

Miten usein Teillä on työssänne:

kireä työtahti? (yle)

työtä enemmän kuin ehtii tehdä? (yle)

1-5 2 α = .79

Missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat työtänne?

Työni sisältää tiukkoja aikatauluja (syy)

Joudun venymään toisten aikataulujen pettäessä (syy)

Työstä on vaikea irtautua edes vapaa-aikana (seu)

Kiireen vuoksi minun on vaikea paneu-tua asiakkaiden ongelmiin (seu)

Joudun usein keskeyttämään työni kyse-lyjen, puheluiden ym. vuoksi (syy)

Toimimaton työnjako työpaikallani lisää kiirettä (syy)

En ehdi tekemään töitä niin hyvin kuin haluaisin (seu)

Työpaikallani esiintyy työuupumusta (seu)

Onko työnne sen kaltainen, että Teidän tulee suunnitella työtänne ja soveltaa sii-hen omia ideoitanne? Jos työnne on ide-ointia ja suunnittelua vaativaa, missä määrin Teillä on mahdollisuus:

suunnitella työnne tuotetta?

suunnitella omaa työsuoritustanne?

suunnitella päivittäistä työaikanne käyttöä?

Voitteko tehdä työssänne seuraavia asioita?

Päättää itse, milloin tulla työhön ja mil-loin lähteä kotiin (ei tarkoiteta liukuvaa työaikaa)

Pitää päivä vapaata menettämättä palkkaa tai lomapäiviä

Työskennellä päivä huomattavasti rauhal-lisempaan työtahtiin palkan silti pienen-tymättä

Liite 1 taulukko jatkuu.

Oletteko työssänne suoranaisesti vastuussa jostain seuraavista seikoista?

Työtehtävien määrääminen alaisillenne

Alaistenne työmenetelmistä, työvälineistä tai työmateriaaleista päättäminen

Alaistenne työvauhdista, työajan pituu-desta tai tehtävän työn määrästä päättä-minen

Palkitsemis- ja pakkovalta

Voitteko työssänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin?

Alaisen palkankorotuksen tai ylennyksen myöntäminen

Palkankorotuksen tai ylennyksen epäämi-nen alaisen huonon työsuorituksen tai käytöksen takia

Alaisen irtisanominen tai lomauttaminen

Virallisen varoituksen antaminen alaisille

Alaisen rankaiseminen tai palkitseminen muulla tavalla

Yleinen työtyytyväisyys (työhyvinvointi)

Oletteko viime aikoina kokenut itsenne tyytyväiseksi työhönne? Työn psyykkinen kuormittavuus

(työpa-hoinvointi)

Miten usein työnne on henkisesti rasitta-vaa? Myönteiset hyvinvoinnin kokemukset

Oletteko viime aikoina kokenut itsenne

toimeliaaksi ja vireäksi?

päteväksi ja varmaksi?

onnelliseksi?

tyytyväiseksi elämäänne?

1-5 4 α = .79

Oletteko viime aikoina kokenut itsenne

poikkeuksellisen väsyneeksi?

masentuneeksi?

jännittyneeksi tai hermostuneeksi?

ylirasittuneeksi?

haluttomaksi ja voimattomaksi?

1-5 5 α = .89

Kysymyksistä muodostetut summamuuttujat sekä summamuuttujien reliabiliteetit (α = Cronbachin alfa), keskiarvot (Ka) ja keskihajonnat (Sd). Ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä on tutkittu vertaamalla mediaaneja Kruskal-Wallis-testillä sekä parivertailuin Mann-Whitneyn U-testillä. p-arvoihin on käytetty Bonferroni-korjausta.

LIITE 2. Otosten edustavuuden tarkastelut

Sukupuolittaiset prosenttiosuudet (%)

1988 1994 2000

Tilasto-keskus (1989)

Aineisto

(1988) Erotus

Tilasto-keskus Aineisto Erotus

Tilasto-keskus Aineisto Erotus

Miehet 49,9 48,9 1,0 48,6 43,8 4,9 50,1 48,3 1,8

Naiset 50,1 51,1 -1,0 51,4 56,2 -4,9 49,9 51,7 -1,8

Ikäluokat sukupuolittain: Yhteenveto otosten todennäköisistä yli- (+) ja aliedustuksista (-). Vertailu on tehty Tilastokeskuksen palkansaajatietoihin ja ero on merkitty näkyviin kun se ylittää 5 prosenttiyksikköä.

1988 1994 2000

Miehet

18-24-vuotiaat + yliedustus - aliedustus

25-34-vuotiaat - aliedustus - aliedustus

35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat

55-65-vuotiaat + yliedustus

Naiset

18-24-vuotiaat - aliedustus

25-34-vuotiaat - aliedustus

35-44-vuotiaat - aliedustus

45-54-vuotiaat + yliedustus

55-65-vuotiaat + yliedustus

Palkansaajien keskimääräinen kuukausitulo (brutto) päätoimesta.

Vaihteluväli ja keskiarvo eri vuosien aineistoissa.

1988 1994 2000

Minimi 500 mk 600 mk 2 000 mk

Maksimi 48 300 mk 37 000 mk 70 000 mk

Keskiarvo 6 910 mk 9 345 mk 12 348 mk

LIITE 3. Dummy-muuttujien muodostaminen.

Vaikutusmahdollisuudet 1 = matalat 2 = korkeat

0 = 1 1 = 2

Työnjohtovalta 1 = matala

2 = korkea

0 = 1 1 = 2 Palkitsemis- ja pakkovalta 1 = matala

2 = korkea

Aikapainekokemus 1 = matala

2

Psyykkinen oireilu 1 = matala 2

LIITE 4. Tekstin ulkopuolelle jätetyt taulukot A-G

TAULUKKO A. Kiireisyys psyykkisen oireilun selittäjänä palkansaajaryhmittäin.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

Askel 1: Taustamuuttujat .01

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,13 0,88 (0,50; 1,53)

2. Ikä 0,01 1,01 (0,98; 1,04)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) -0,00 1,00 (0,96; 1,04)

4. Ylitöiden yleisyys -0,01 0,99 (0,58; 1,69)

Askel 2: Kiireisyys .08 1,74*** 5,71 (2,19; 14,91)

Mallin sopivuus, x²-testi 17,75** (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 60 % (Oireilee usein 96 %, harvoin 20 %) TYÖNJOHTAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .02

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,08 0,93 (0,52; 1,64)

2. Ikä -0,01 0,99 (0,96; 1,02)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,03 1,03 (0,99; 1,08)

4. Ylitöiden yleisyys -0,33 0,72 (0,39; 1,34)

Askel 2: Kiireisyys .09 1,22** 3,39 (1,66; 6,90)

Mallin sopivuus, x²-testi 15,70** (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 61 % (Oireilee usein 78 %, harvoin 44 %) MUUT PALKANSAAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .02

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,30* 0,74 (0,58; 0,96)

2. Ikä 0,00 1,00 (0,99; 1,01)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,01 1,01 (0,99; 1,03)

4. Ylitöiden yleisyys 0,20 1,22 (0,89; 1,67)

Askel 2: Kiireisyys .12 1,28*** 3,59 (2,70; 4,76)

Mallin sopivuus, x²-testi 100,82*** (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 63 % (Oireilee usein 83 %, harvoin 43 %) Selittäjien arviointi

*** p < .001, ** p < .01, * p < .05. Mallin sopivuus, ennustetarkkuus ja selittäjiä koskevat tiedot ovat mallin viimeiseltä askelmalta, kun kun kaikki mallin muuttujat ovat mukana.

TAULUKKO B. Kiireisyys työtyytyväisyyden selittäjänä palkansaajaryhmittäin.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

Regressio-kerroin Beta (B)

Vetosuhde, Odds Ratio

(Exp(B))

95%

luottamusväli vetosuhteelle JOHTAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .01

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,41 0,66 (0,38; 1,18)

2. Ikä -0,00 1,00 (0,97; 1,02)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,01 1,01 (0,97; 1,05)

4. Ylitöiden yleisyys 0,32 1,38 (0,80; 2,36)

Askel 2: Kiireisyys .03 -0,84 0,43 (0,18; 1,05)

Mallin sopivuus, x²-testi 5,51 (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 62 % (Tyytyväinen usein 99 %, harvoin 0 %) TYÖNJOHTAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .03

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,52 0,60 (0,34; 1,06)

2. Ikä 0,01 1,01 (0,98; 1,04)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,01 1,01 (0,97; 1,05)

4. Ylitöiden yleisyys 0,27 1,31 (0,70; 2,46)

Askel 2: Kiireisyys .04 -0,49 0,61 (0,31; 1,23)

Mallin sopivuus, x²-testi 6,20 (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 62 % (Tyytyväinen usein 91 %, harvoin 18 %) MUUT PALKANSAAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .02

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,26* 0,77 (0,61; 0,99)

2. Ikä 0,02** 1,02 (1,01; 1,03)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,02 1,02 (1,00; 1,04)

4. Ylitöiden yleisyys 0,13 1,14 (0,84; 1,55)

Askel 2: Kiireisyys .03 -0,36** 0,70 (0,53; 0,91)

Mallin sopivuus, x²-testi 22,54*** (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 57 % (Tyytyväinen usein 83 %, harvoin 25 %) Selittäjien arviointi

*** p < .001, ** p < .01, * p < .05. Mallin sopivuus, ennustetarkkuus ja selittäjiä koskevat tiedot ovat mallin viimeiseltä askelmalta, kun kun kaikki mallin muuttujat ovat mukana.

TAULUKKO C. Aikapainekokemus työtyytyväisyyden selittäjänä palkansaajaryhmit-täin.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

Askel 1: Taustamuuttujat .01

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,32 0,73 (0,41; 1,29)

2. Ikä -0,01 0,99 (0,97; 1,02)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,00 1,00 (0,96; 1,04)

4. Ylitöiden yleisyys 0,39 1,47 (0,86; 2,53)

Askel 2: Aikapainekokemus .09 -1,33*** 0,27 (0,14; 0,52) Mallin sopivuus, x²-testi 19,13** (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 64 % (Tyytyväinen usein 87 %, harvoin 26 %) TYÖNJOHTAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .03

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,51 0,60 (0,33; 1,08)

2. Ikä 0,01 1,01 (0,98; 1,05)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,01 1,01 (0,97; 1,05)

4. Ylitöiden yleisyys 0,21 1,24 (0,67; 2,30)

Askel 2: Aikapainekokemus .07 -0,88* 0,42 (0,21; 0,85)

Mallin sopivuus, x²-testi 10,64 (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 59 % (Tyytyväinen usein 82 %, harvoin 22 %) MUUT PALKANSAAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .02

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,30* 0,74 (0,58; 0,96)

2. Ikä 0,02*** 1,02 (1,01; 1,04)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,02 1,02 (1,00; 1,04)

4. Ylitöiden yleisyys 0,23 1,26 (0,92; 1,72)

Askel 2: Aikapainekokemus .06 -0,77*** 0,47 (0,36; 0,61) Mallin sopivuus, x²-testi 47,73*** (df=5)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 60 % (Tyytyväinen usein 76 %, harvoin 40 %)

*** p < .001, ** p < .01, * p < .05. Mallin sopivuus, ennustetarkkuus ja selittäjiä koskevat tiedot ovat mallin viimeiseltä askelmalta, kun kun kaikki mallin muuttujat ovat mukana.

Selittäjien arviointi

TAULUKKO D. Kiireisyys ja työn psyykkinen kuormittavuus psyykkisen oireilun selit-täjinä palkansaajaryhmittäin.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

Askel 1: Taustamuuttujat .01

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,11 0,90 (0,50; 1,62)

2. Ikä 0,01 1,01 (0,98; 1,04)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) -0,01 0,99 (0,95; 1,03)

4. Ylitöiden yleisyys -0,01 0,99 (0,56; 1,75)

Askel 2: Kiireisyys .08 0,87 2,38 (0,82; 6,94)

Askel 3: Työn psyyk. kuorm. .21 2,01*** 7,48 (3,35; 16,71) Mallin sopivuus, x²-testi 47,97*** (df=6)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 68 % (Oireilee usein 91 %, harvoin 42 %) TYÖNJOHTAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .02

1. Sukupuoli (1 = mies) 0,28 1,32 (0,70; 2,48)

2. Ikä -0,01 0,99 (0,96; 1,02)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,03 1,03 (0,99; 1,08)

4. Ylitöiden yleisyys -0,29 0,75 (0,38; 1,48)

Askel 2: Kiireisyys .09 0,68 1,98 (0,89; 4,39)

Askel 3: Työn psyyk. kuorm. .26 1,94*** 6,92 (3,35; 14,29) Mallin sopivuus, x²-testi 47,41*** (df=6)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 71 % (Oireilee usein 81 %, harvoin 62 %) MUUT PALKANSAAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .02

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,18 0,83 (0,64; 1,08)

2. Ikä 0,00 1,00 (0,99; 1,02)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,01 1,01 (0,99; 1,04)

4. Ylitöiden yleisyys 0,05 1,05 (0,76; 1,47)

Askel 2: Kiireisyys .11 0,94*** 2,55 (1,89; 3,45)

Askel 3: Työn psyyk. kuorm. .20 1,20*** 3,33 (2,55; 4,34) Mallin sopivuus, x²-testi 180,15*** (df=6)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 69 % (Oireilee usein 66 %, harvoin 71 %) Selittäjien arviointi

*** p < .001, ** p < .01, * p < .05. Mallin sopivuus, ennustetarkkuus ja selittäjiä koskevat tiedot ovat mallin viimeiseltä askelmalta, kun kun kaikki mallin muuttujat ovat mukana.

TAULUKKO E. Työnhallinta työn psyykkisen kuormittavuuden selittäjänä muilla pal-kansaajilla.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

Regressio-kerroin Beta (B)

Vetosuhde, Odds Ratio

(Exp(B))

95%

luottamusväli vetosuhteelle MUUT PALKANSAAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .05

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,56*** 0,57 (0,45; 0,74)

2. Ikä 0,00 1,00 (0,99; 1,01)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) -0,00 1,00 (0,98; 1,02)

4. Ylitöiden yleisyys 0,73*** 2,08 (1,48; 2,92)

Askel 2: Työnhallinta .08

5. Työn itsenäisyys 0,74*** 2,10 (1,53; 2,88)

6. Vaikutusmahdollisuudet -0,35* 0,71 (0,54; 0,93)

Mallin sopivuus, x²-testi 65,67*** (df=6)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 61 % (Kuormittuu usein 70 %, harvoin 50 %) Selittäjien arviointi

*** p < .001, ** p < .01, * p < .05. Mallin sopivuus, ennustetarkkuus ja selittäjiä koskevat tiedot ovat mallin viimeiseltä askelmalta, kun kun kaikki mallin muuttujat ovat mukana.

TAULUKKO F. Työnhallinta ja esimiesvalta työn psyykkisen kuormittavuuden selittä-jinä esimiehillä.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

Askel 1: Taustamuuttujat .07

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,58 0,56 (0,26; 1,19)

2. Ikä -0,04* 0,96 (0,93; 1,00)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,02 1,02 (0,97; 1,07)

4. Ylitöiden yleisyys 0,85* 2,33 (1,17; 4,63)

Askel 2: Työnhallinta .10

5. Työn itsenäisyys -0,33 0,72 (0,35; 1,48)

6. Vaikutusmahdollisuudet -0,72 0,49 (0,21; 1,13)

Askel 3: Esimiesvalta .11

7. Työnjohtovalta 0,44 1,56 (0,71; 3,44)

8. Palkitsemis- ja pakkovalta -0,11 0,89 (0,43; 1,83)

Mallin sopivuus, x²-testi 18,82* (df=8)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 80 % (Kuormittuu usein 100 %, harvoin 7 %) TYÖNJOHTAJAT

Askel 1: Taustamuuttujat .05

1. Sukupuoli (1 = mies) -0,85** 0,43 (0,23; 0,81)

2. Ikä 0,00 1,00 (0,97; 1,03)

3. Säännöllinen työaika (h/vko) 0,01 1,01 (0,97; 1,06)

4. Ylitöiden yleisyys 0,10 1,10 (0,55; 2,20)

Askel 2: Työnhallinta .06

5. Työn itsenäisyys 0,37 1,45 (0,74; 2,83)

6. Vaikutusmahdollisuudet -0,26 0,78 (0,41; 1,48)

Askel 3: Esimiesvalta .06

7. Työnjohtovalta 0,04 1,04 (0,54; 2,01)

8. Palkitsemis- ja pakkovalta 0,05 1,05 (0,42; 2,63)

Mallin sopivuus, x²-testi 9,18 (df=8)

Mallin ennustetarkkuus Yhteensä 68 % (Kuormittuu usein 100 %, harvoin 0 %)

*** p < .001, ** p < .01, * p < .05. Mallin sopivuus, ennustetarkkuus ja selittäjiä koskevat tiedot ovat mallin viimeiseltä askelmalta, kun kun kaikki mallin muuttujat ovat mukana.

Selittäjien arviointi

TAULUKKO G. Työnhallinta ja työtyytyväisyys myönteisten hyvinvoinnin kokemus-ten selittäjänä esimiehillä.

Mallin arviointi Selittävät tekijät Mallin selitysaste,

Nagelkerke R² Kun edelliset askeleet

sisältyvät malliin.

sisältyvät malliin.