6. KANNATTAVUUDEN HALLINTAMALLI HEINOLAN
6.5. Kustannukset ja tuotot
6.5.3. Tuotekohtaisen kannattavuuden määritys
Tuotekohtaisen kannattavuuden määrittämisessä kustannuslaskennan lähtökohtana on kappalekohtainen kustannus. Tämä johtuu siitä, että sahatavarakappaleiden pituus vaihtelee laadun mukaan ja että lähes kaikki kustannukset määräytyvät
kappalekäsittelyiden mukaan. Kappalekustannukset voidaan muuntaa lopuksi
käyttäjää varten tämän haluamaan muotoon esimerkiksi kustannuksiksi kuutiometriä kohti.
Tuoteominaisuudet
Tuotekohtainen kannattavuus määritetään taulukon 6.1. mukaisten ominaisuuksien pohjalta. Periaatteessa mikä tahansa yhdistelmä taulukosta on mahdollinen tietyn tuotteen ominaisuudeksi. Leikkausmallien eli exlogien osalta lähdetään siitä, että kullekin dimensiolle on oletusarvona pääteltävissä sopiva exlog ja että
erityistapaukset mainitaan erittelyissä erikseen.
Ominaisuus
Taulukko 6.1. Sisäisten kustannusten kannalta merkitsevät tuoteominaisuudet
Taulukossa 6.2. on määritelty, mitä toimintoja eri leikkausmallit (exlog't) käyttävät.
Käytännössä tämä tapahtuu niin, että taulukon luvut toimivat kertoimina kaavassa 6.29. Exlog 9/sl tarkoittaa sivulautoja eli paksuista sivulohkoista sahattavia kappaleita.
Exlog 9/pl tarkoittaa pintalautoja eli suoraan särmäykseen meneviä kappaleita.
Exlog 1 Exlog 2 Exlog 7 Exlog 4 Exlog 6 Exlog 9/sl Exlog 9/pl Tukin ja hakkeen hinnan erotus
(E,)
1 1 1 1 1 0 0
Hakkeen hinta tuoretilavuudesta
(E2)
1 1 1 1 1 1 1
Sahausrako (paksuus/leveys) (E3:
suoraan R,/R2)
0 0,25/0 0,25/0,50 0,375/0 0,25/0,25 1/1 0,5/1
Tukkipiha (E4) 1 1 1 1 1 1 1
Pääsaha ja kuorinta (Es) 1 1 1 1 1 0 0
Jakosaha (E6) 1 1 1 1 1 0 0
Jakosahan kierto (E7) 0 0 1 1 1 0 0
Sydäntavaran esilajittelu (Ea) 1 1 1 1 1 0 0
Sivulohkojen sahaus (E9) 0 0 0 0 0 1 0
Taulukko 6.2. Tuotteiden Exlog-kohtaiset kertoimet (E,) raaka-aineelle ja toiminnoille (tulkinta 0:ei käytössä; >0:käytössä, 1 ¡kokonaan käytössä;
A:asiakaskohtaisesti määräytyvä)
Taulukossa 6.2. mainittu K on kappalekohtaisesti määräytyvä prosessikustannus. Se määritetään kullekin tuotteelle taulukon 6.3. mukaisesti. Käytettyjen muuttujien
selitykset ovat taulukossa 6.4.
Toimintokohtaisen laskennan perusteet
Tukin ja hakkeen hinnan erotus sydäntavarakappaletta kohti lasketaan kertomalla tukin ja hakkeen kuutiohintojen erotus ko. sydäntavarakappaleille käytettävällä tukintilavuudella ja jakamalla saatu tulo ko. tukista sahattavien
sydäntavarakappaleiden määrällä (kaava 6.1). Hakkeen hinta sahatavarakappaletta kohti lasketaan kertomalla ko. kappaleen kuivadimensiot tuorekertoimella 1,05, kertomalla ne keskenään sekä hakkeen hinnan ja kappaleen keskipituuden kanssa (kaava 6.2). Tasaushukka on tässä huomioitava keskipituudessa.
Ko. sahatavarakappaletta varten sahattavista sahausraoista aiheutuva hakkeen ja purun hinnan erotus lasketaan kertomalla hakkeen ja purun kuutiohintojen erotus sahausraon leveydellä, yhdensuuntaisten pintojen määrällä (2), kappaleiden keskipituudella sekä särmien leikkauskertoimella kerrotun lappeen tuoremitan ja lappeen leikkauskertoimella kerrotun särmän tuoremitan summaan (kaava 6.3).
Tukkipihan kustannus kappaletta kohti lasketaan jakamalla tukin vastaanoton ja tukkikuormaajan päiväkustannus päivän aikana sahattujen sahatavarakuutioiden määrällä (keskiarvo ko. jaksolta) ja kertomalla tulos sahatavarakappaleen
tuoremitoilla (kaava 6.4).
Tukkien sisäänoton, kuorinnan ja pääsahan kustannus sydäntavarakappaletta kohti lasketaan kertomalla toiminnon tuntikustannus tukin läpimenoajalla sekunneissa, jakamalla tulo sekuntien määrällä tunnissa (3600) ja tukista sahattavien
sydäntavarakappaleiden määrällä (kaava 6.5).
Jakosahan, jakosahan kierron, sydäntavaran esilajittelun, sivulohkojen sahauksen, Ahlströmin särmän ja lautojen esilajittelun kustannus määritetään jakamalla ko.
toiminnon tuntikustannus ulostulevien kappaleiden lukumäärällä (kaavat 6.6 - 6.11).
Lokerokustannus lasketaan jakamalla lokeroston tuntikustannus lokeromäärällä ja kertomalla tulos tuotekohtaisella lokeron täyttymisajalla (kaava 6.12). Rimoituksen kustannus lasketaan jakamalla rimoituksen tuntikustannus minuuttien määrällä tunnissa (60) ja kappaleiden läpimenonopeudella (käytetään lajittelun
läpimenonopeuksia toistaiseksi) (kaava 6.13).
Kuivauksen ylläpito, täyttö- ja tyhjennyskustannus lasketaan kertomalla kuivauksen aikakustannus tuntia kohti kuivausajalla ja lisäämällä tuloon täyttö- ja
tyhjennyskustannus, jakamalla summa kuivaamokohtaisella kuivauskuormien lukumäärällä ja tuotekohtaisella kuivauskuorman kappalemäärällä (kaava 6.14).
Veden haihdutuskustannus lasketaan kertomalla puun tiheys lähtökosteuden ja tavoitekosteuden erotuksella, kertomalla tulo kappaleen kuivamitoilla,
kuivaamokohtaisella lämmönkulutuksella haihdutettua vesikiloa kohti ja lämmön hinnalla gigajoulea kohti (kaava 6.15).
Lajittelun kustannus lasketaan jakamalla lajittelun tuntikohtainen kustannus tunnin minuuttimäärällä (60) ja tuotekohtaisella lajittelunopeudella (kpl/min) (kaava 6.16).
Lähetyksen kustannus lasketaan jakamalla lähetyksen tuntikustannus tuntikohtaisella paketti määrällä ja paketin kappalemäärällä (kaava 6.17).
Markkinoinnin ja kuljetuksen kustannus lasketaan puhtaasti asiakaskohtaisena kustannuksena (kaava 6.18 ja 6.20). Sitä kautta voidaan kohdistaa myös tuote- ja asiakassegmenttikohtaiset kustannukset. Alihankinnan kustannus lasketaan kutakin alihankintaerää kohden tuotekohtaisena kustannuksena (kaava 6.19).
Laskentakaavat
Toiminto Kappalekustannuksen laskentakaava Kaava
nro Tukin ja hakkeen hinnan
erotus K) =(Th-Hh)x Vtukki/Skpl (6.1)
Hakkeen hinta tuoretilavuudesta
/<2 = H/7X1,05b x 1,05hxl (6.2)
Hakkeen ja purun hinnan erotus sahausraolle
K3 = (Hh-Ph)x draxo x 2 x (R: x 1,05b+ R2 x 1,05/7) x / (6.3)
Tukkipiha Кл= Tkust/Smtpx),05bx) ,05hxl (6.4)
Pääsaha ja kuorinta K5 = Skust) x ttukki/3600/Skpl (6-6)
Jakosaha K6 = SkustzIKpIm-t (6-6)
Jakosahan kierto K7 = Skust3/Kplm2 (6-7)
Sydäntavaran esilajittelu Kq = SkusU/KpImi (6-8)
Sivu lohkojen sahaus Ke, = Skust5/Kplm3 (6-9)
Uusi särmä /<ю = Skuste/Kpl m A (6.10)
Lautojen esilajittelu Kn = Skust7/{Kplm3 + Kplmi) (6.11)
Lokerot Kt2 = Skustex tKertaika/L määrä (6.12)
Rimoitus /<13 = SkuSt9/60/Viaj (6.13)
Kuivaus/ylläpito+täyttö/tyhj. /<14 = ( TTkKu+ f ku X KkustKu)/KkmKu/Kkpl (6.14) Kuivaus/veden haihdutus /<15= Pt x (Lk- Tk)xhxbxlxOlxLh (6.15)
Lajittelu K te = Lajkust/60/viaj (6.16)
Lähetys /<17= Lähkustl Pktml PkpKJuote) (6.17)
Markkinointi /<18 = Mkust[Asiakas)/Mkplm(Asiakas) (6.18)
Alihankinta /<19 = Akusti Tuote)/Akp!m{ Tuote) (6.19)
Kuljetus /<2o = Kuljkust[Asiakas)/Kuljkplm{Asiakas) (6.20) Taulukko 6.3. Toimintokohtaisten kappalekustannusten laskentakaavat.
Taulukon kaikkien kaavojen tulosten yksikkö on markkaa per sahatavarakappale.
Taulukossa käytetty luku 1,05 on myyntidimensioiden muuntokerroin
tuoredimensioiksi. Puolestaan luku 60 on ajan muuntokerroin tunneista minuuteiksi ja 3600 tunneista sekunneiksi. Parametrien määritykset löytyvät taulukosta 6.4.
Muuttuja Selitys Dimensio
Akust(Tuote) Alihankinnan kustannus tuote-erää kohti mk/tuote-erä
b Kappaleen leveys m
^rsko Sahausrako m
h Kappaleen paksuus m
Hh Hakkeen hinta mk/m3
KkmKu Kuivaamokohtalnen kuivauskuormien määrä kuormaa
Kkpl Tuotekohtainen kuivauskuorman kappalemäärä kpl/kuorma
Kkustn„ Kuivaamokohtainen aikakustannus per toimintatunti mk/h
Kplm3 Aihikon särmältä tuleva kappalemäärä kpl/h
Kplm4 Ahlströmin särmältä tuleva kappalemäärä kpl/h
Kplm2 Jakosahan kiertoon menevä kappalemäärä per toimintatunti kpl/h Kplm, Jakosahalta poistuva kappalemäärä per toimintatunti kpl/h Kuljkplm(Asiakas) Asiakaskohtainen kuljetuskuorman kappalemäärä kpl/kuorma Kuljkust(Asiakas) Asiakaskohtainen kuljetuskustannus kuormaa kohti mk/kuorma
1 Kappaleiden pituus (keskiarvo) m
Lähkust Lähetyskustannus per toimintatunti, kustannuspaikalta mk/h Lajkust Lajittelun kustannus tehollista toimintatuntia kohti mk/h
Ui Lämmön hinta mk/GJ
Lk Tuotekohtainen lähtökosteus (olosuhteet) 100%*vesi-kg/puu-kg
Lmäärä Käytössäolevien lokeroiden määrä kpl
Mkplm Markkinoinnin asiakaseräkohtainen kappalemäärä kpl/asiakas Mkust(Asiakas) Markkinoinnin asiakaskohtainen kustannus mk/asiakas
OI Kuivaamokohtainen ominaislämmönkulutus GJ/1000 vesi-kg
Ph Punin hinta mk/m3
Pkpl Tuotekohtainen kappalemäärä per paketti kpl/pkt
Pktm Pakettimäärä per toimintatunti pkt/h
Pt Puun kuivatiheys, vakio, arvo=0,430 1000 kg/m3
R, Leikkaus(Exlog)kohtainen kerroin, joka määrittää leveyssuuntaisten sahausrakojen jaon eri kappaleiden kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan, ks. taulukko 6.3
R, Leikkaus(Exlog)kohtainen kerroin, joka määrittää
paksuussuuntaisten sahausrakojen jaon eri kappaleiden kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan, ks. taulukko 6.3
S kpl Exlogkohtainen sydäntavarakappalemäärä tukkia kohti kpl/tukki-kpl Skust,., Sahan toimintojen kustannukset per toimintatunti, yhteensä
kustannuspaikan mukainen määrä
mk/h
Smtp Sahatavarakuutioita työpäivässä, keskimäärin m3/työpäivä
VtrUik* Tuotekohtainen kertymäaika h/täysi lokero
Th Tukin hinta mk/m3
Tk Tuotekohtainen tavoitekosteus 100%*vesi-kg/puu-kg
Tkplm Alihankinnan tuote-erän kappalemäärä kpl/tuote-erä
Tkust Tukkipihan kustannus per toimintapäivä (kustannuspaikka+tukkikuormaaja)
mk/h
TTkK„ Kuivaamokohtainen täyttö- ja tyhjennyskustannus mk
V, Tuotekohtainen kuivausaika (läpimenoaika) h
Tukin ja pelkän läpimenoaika pääsahalla s/tukki-kpl
Tuotekohtainen lajittelunopeus kpl/min
Vtukkj Sydäntavarakappale- ja leikkauskohtainen tukin tilavuus, laskenta kaavalla 6.21.
m3
Taulukko 6.4. Parametrien määritykset
Laskennan tarkennusta
Tukki oletetaan katkaistuksi kartioksi, jolloin tukin tilavuus voidaan laskea katkaistun kartion tilavuuden laskentakaavalla (kaava 6.21).
Tukintilavuus =
лх( rfarva+ñyvf*' ^latva*1' tyvi)*ltukki
12 [m3] (6.21)
missä
rla)va on tukin latvahalkaisija rlyvl on tukin tyvihalkaisija ja ltukkl on tukin pituus.
Tukin latvahalkaisija lasketaan lisäämällä ко. sydäntavaralle tarvitun tukin
minimihalkaisijaan varmuuslisä ja puolet käytetyn tukkihalkaisijan vaihteluvälistä (tukkiluokan välistä).
r latva = Minhaik+ Va + ^Y [m] (6.22)
missä
Minhalk on ко. sydäntavaralle sopivan tukin minimihalkaisija Va on sahalaitteiden tarkkuudesta johtuva varmuusväli Tlv on tukkiluokkaväli.
Tukin tyvihalkaisija lasketaan lisäämällä latvahalkaisijaan ko. tukkiluokan keskikartiokkuuden aiheuttama halkaijan suureneminen.
Г tyvi — Г latva+ 2 X KkäitX ¡tukki [ ГП ] (6.23) missä
rlatva on tukin latvahalkaisija Kkart on tukin keskikartiokkuus 'tukki on tukin pituus.
Ко. sydäntavaralle tarvitun tukin minimihalkaisija Minhalk lasketaan eri leikkaustavoille (exlog'eille) taulukon 6.5. mukaan. Hirrelle (exlog 1) se on suoraan tuoremitoista laskettu Pythagoraan lauseen mukaan laskettuna, muille otetaan huomioon sahausraot eri suuntiin. Lisäksi sydänvapaassa tuotteessa pitää ottaa huomioon poistettavan sydäntavaran leveys.
Exlog Min,^ yksikkö Kaavan ro
1 V(1,05/7)2 + (1,05ti)2 m (6.24)
2 V(2x1,05/7 + oUo)2 + (1,05b)2 m (6.25)
7 (sydänvapaa) ^(2x1,05h+ drak0)2 + (2 x 1,05b+2 x drak0 + bsyd) m (6.26)
4 V(4 x 1,05/7 + 3xcUo)2 + (1,05b)2 m (6.27)
6 (tuorehalkaistu) ^(2 x 1,05/7 + drak0)2 + (2 x 1,05b+ drako)2 m (6.28)
Taulukko 6.5. Tukin tilavuuden laskentakaavat eri exlog-arvollle.
Kaavoissa 6.20 - 6.28 esiintyvät suureet ovat:
Minhalk on tukin minimilatvahalkaisija kyseiselle kappaleelle;
Kkart on tukin/tukkiluokan/tukkisuman keskikartiokkuus;
Va on sahauksen epätarkkuuksista (mekaanisista ja puun) johtuva sahausvara;
Tlv on tukkiluokkaväli;
ltukki on tukin keskipituus;
bsyd on poistettavan sydäntavaran leveys drakosahausraon leveys.
Kappalekohtainen kustannus lasketaan kaavalla 6.29.
Kustkpi = 'L(E¡xK¡) [mk/kpl] (6.29)
missä
E, on taulukon 6.2. mukainen kerroin ja
K¡ puolestaan taulukon 6.3. mukainen toimintokohtainen kustannus.
Sahatavaralla eri laatujen keskipituudet ja siten tilavuudet vaihtelevat huomattavasti lähinnä ns. laatukatkaisun vuoksi. Kuitenkaan kappalekohtaiset kustannukset eivät vaihtele vastaavasti. Niinpä järjestelmän tarkkuuden säilyttämiseksi tuotekohtaisen laskennan teknisenä lähtökohtana on oltava kappalekohtaiset tiedot ainakin
kustannuksista. Esimerkiksi kappalekustannuksen muunto tilavuuskohtaiseksi kustannukseksi tapahtuu kaavalla 6.30.
Tilkust= Kustkp/x(hxbxt) [mk/m3] (6.30)
missä
Kustkpl on ko. tuotteen kappalekohtainen kustannus h,b,l on ko. tuotteen paksuus, leveys ja pituus.
Laatujakauman merkityksestä
Kannattavuuden määrittämisessä olennainen käsite on laatujakauma. Sahatavaran laatujakaumalla tarkoitetaan yleensä tuotteen lähinnä kuivauseräkohtaista, lajittelun esilletuomaa jakaumaa. Kuivauseräkohtaisen kannattavuuden laskenta tapahtuu kaavalla 6.31 :
Kann = (E О,- x Hi) - (KustkpAhx 6 x (Z 0,- x /,-))) [ m k/m3] (6.31 ) missä
(} on kunkin laadun suhteellinen osuus koko kuivauserästä, H, kunkin laadun hinta kuutiometriä kohti,
Kust^, kappalekohtainen kustannus h,b on kappaleen paksuus ja leveys sekä I, kunkin laadun keskipituus.