5. LASKENTAPERIAATTEEN ESITTELY
5.3. Kustannuslaskennan menetelmiä
5.3.4. Toimintoperusteiset tuotekustannukset
131
Toi mi ntoperusteisessa kustannuslaskennassa resurssit katsotaan käytetyksi
toiminnoissa. Tuotteet käyttävät toimintoja ja raaka-aineita. Toimintoperusteisessa tuotekustannusten laskennassa materiaali ja kaikki kohdistettavissa olevat toiminnot kohdistetaan tuotteille sen perusteella, miten tuotteet ovat käyttäneet toimintoja.
Toimintoperusteinen tuotekustannus
Tuotannontekijät on helppo osoittaa kullekin toiminnolle. Tuotteen tuotantokustannus on suoraan laskettavissa sen perusteella, kuinka paljon tuote tarvitsee toimintoja.
Toimintoperusteinen kustannuslaskentajärjestelmä kuvastaa paremmin tuotantoprosessia ja vinouttaa sen vuoksi tuotekustannuksia vähemmän kuin esimerkiksi katetuottomenetelmä. Tämä johtuu seuraavista syistä:
► Toiminnot edustavat homogeenisten kustannusten alinta tasoa
► Toimintomitan valinnasta riippuen kohdentamismahdollisuuksia on useita
► Toiminnot mahdollistavat toisiinsa liittyvien toimintojen yhdistelyn
toimintoryhmiksi organisatorisista rajoista piittaamatta. Vastaava kustannusten ryhmä voidaan sitten kohdentaa kokonaisuudessaan alkuperäiseen
aiheuttajaan.
► Monet vaihtelut johtuvat enemmän prosessista kuin tuotteista
► Elinkaari mahdollistaa täsmällisemmän eri ajanjaksoille kohdistamisen
► Kaikki kustannukset ovat kohdistettavissa tuotteille
► Yrityksen olemassa olevan organisaatiorakenteen mukaisten tarkkojen toimintokustannusten ja laskentajärjestelmän avulla saavutettavan yksityiskohtaisuuden tason välillä on varsin vähäinen riippuvuus Toimintoperusteisen tuotekustannuksen määrittäminen
Tuotekustannusten kohdistettavuutta parannetaan määrittämällä kaikki merkittävät toiminnot, jotka johtuvat tietyn tuotteen aikaansaamisesta. Toiminnot ovat
tuotantoprosessin osia. Yksi tapa tämän prosessin yksilöintiin on toimintoketjuun perustuvan toimintoluettelon laatiminen. Toimintoluettelo sisältää kaikki tuotteen valmistamiseksi tarpeelliset toiminnot niin tuki- kuin tuotantotoiminnotkin.
Prosessikustannukset kohdistetaan tuotteille toiminnon käytön perusteella, mitä kuvaa toimintomitta.
Laatuun liittyvät kustannukset voidaan jaotella neljään luokkaan:
1. Ennalta ehkäisevä toiminta 2. Arvottaminen
3. Sisäiset virheet: Veloitetaan suoraan kustannuksia aiheuttavalta osastolta, mutta luokitellaan laatutoimintoon kuuluvaksi.
4. Ulkoiset virheet: Toimintomittana voidaan käyttää huonosta laadusta johtuneiden palautusten määrää.
Erityiskysymyksiä
Tuotekustannusten laskentaväleistä voi sanoa, että toimintoluetteloon tarvitsee tehdä tarkistuksia vain, kun toimintoon tai prosessiin tehdään muutoksia. Tuotannontekijäin kustannusten muutokset eivät edellytä toimintojen luettelon tarkistamista.
Pullonkaulojen poistoa koskevat päätökset edellyttävät jokaiseen vaihtoehtoon liittyvien kustannusten analysointia. Erityisesti tämä koskee kunkin vaihtoehdon aiheuttamien lisäkustannusten vertailua, koska ainoastaan ne ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa.
Ongelmat ja riskit /19 s. 206-207/
Toimintoperusteista kustannuslaskentaa on sovellettu esimerkiksi ABB Strömberg Sähkönjakelussa. Siellä on havaittu toimintolaskentajärjestelmän ja sen pohjalle rakennetun johtamisjärjestelmän törmäävän seuraaviin haasteisiin ja ongelmakohtiin:
► ihmisten ajattelutapa muuttuu hitaasti
► käytössä olevat laskentatoimen tietojärjestelmät käsittelevät vain rahamittaisia suureita
► tuotannon ylikapasiteetti tulee analyysissä heti ilmi; tämä voi aiheuttaa ongelmia esimiehille, jotka eivät välttämättä halua ylikapasiteetin ilmituloa
► toimintoperusteinen laskenta otetaan käyttöön ennen kuin tulosyksiköillä on riittävät valmiudet kehittää saatujen tulosten pohjalta toimintaa
► hyvien ja yksiselitteisten mittareiden löytäminen on hankalaa erityisesti myynnin, johtamisen ja hallinnon osalta
Projekti toi myös seuraavat riskit esille toimintolaskennan soveltamisessa:
► pyritään liian tarkkaan lopputulokseen
► tehdään liian työläästi ylläpidettävä järjestelmä
► käytetään mittareita, joita ei ole yleisesti hyväksytty
► toimintoanalyysia ei tehdä totuudenmukaisesti
► mitataan toimintoa, joka johtaa liiketoiminnan kannalta epäolennaisiin johtopäätöksiin
► toimintoa ja kustannusta ei aina osata erottaa toisistaan 5.3.5. PROSESSI POHJAINEN KUSTANNUSLASKENTA /24/
Vastauksena yhä kovempaan kilpailuun yritykset kehittävät toimintaansa perustuen prosessijohtamiseen pohjautuviin tekniikoihin, kuten TQM, benchmarking ja jatkuva laadun parantaminen. Toimintopohjaista kustannuslaskentaa tarjotaan usein näihin tarkoituksiin.
Toimintopohjaisella kustannuslaskennalla on kuitenkin melkoisia heikkouksia
nimenomaan prosessiajatteluun pohjautuvien järjestelmien kuvaamisessa. Sillä ei ole tarvittavaa prosessi- ja asiakassuuntautuneisuutta eikä sen avulla ole helppoa
hahmottaa eri toimintojen riippuvuuksien aiheuttamia kustannusten muutoksia.
Eräs ratkaisu näihin ongelmiin on prosessipohjainen kustannuslaskenta. Sekin pohjautuu organisaation jakamiseen ensin toimintoihin. Ratkaiseva ero
toimintolaskentaan verrattuna on yhdistää toimintoja prosesseiksi ja laskea tämän perusteella kustannuksia.
Tällä saavutettava keskeinen hyöty on, että toimintojen muutosten vaikutukset muihin toimintoihin kyetään tunnistamaan ja ottamaan huomioon kustannusten määrittelyssä.
Tämä on mahdollista rakentaa liittämällä järjestelmään kustannusten käyttäytymisfunktiot eri volyymin käyttöasteilla.
Prosessipohjaisuudella voidaan ottaa huomioon myös asiakkaan tarpeet prosessin muokkaamisessa. Asiakkailla tässä yhteydessä tarkoitetaan niin organisaatioiden sisä- kuin ulkopuolisiakin asiakkaita.
Prosessikustannuslaskenta aloitetaan tunnistamalla yrityksen keskeiset
liiketoimintaprosessit. Tämän jälkeen toiminnot kirjataan toimintokartoiksi, jotka kuvaavat toimintojen virtoja prosesseissa. Luotu malli sisältää sekä resurssien
kulutuksen käyttäytymissäännöt että kunkin resurssin kulutuksen
kustannusrakenteen. Prosessit ovat aina kysyntäohjautuvia ja asiakassuuntautuneita.
Prosessipohjainen kustannuslaskenta ei tee toimintopohjaisesta laskennasta
käyttökelvotonta. Pikemminkin se täydentää ja muokkaa sitä paremmaksi erityisesti prosessien kehittämisen näkökulmasta. Sen avulla voidaan toimintopohjaiseen malliin yhdistää laadun, kustannusten ja ajan yhteydet. Tällainen yhdistelmä näyttäisi
soveltuvan erityisen hyvin asiakassahan kustannusten tarkasteluun.
5.3.6. KUSTANNUSLASKENNAN HYVÄKSIKÄYTTÖ /3/
Toimintoperusteinen kustannuslaskenta mahdollistaa raportoinnin ja erilaisten kustannusten tarkkailukohteiden seuraamisen. Kun toiminnot ja niiden tuotokset on määritelty, kustannukset kohdistettu toiminnoille ja määritetty yksikkökustannukset, toimintojen käyttäjät voidaan määritellä. Toimintoja koskevaa informaatiota voi yhdistellä lukuisilla eri tavoilla eri raportointikohteille. Taulukossa 1 on esimerkkejä joistakin päätöksentekotilanteista.
Tehtävä Tarvittava informaatio
Kustannustarkkailu Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky Ostaa-vai-valmistaa Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky
Resurssien kuormitustilanne (raaka-aine, tuotantokapasiteetti) Toimittajahinnat ja toimittajan suorituskyky
Riskit
Kustannusarvio Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky
Hinnoittelu Tuotekustannus
Tavoitekustannus
Markkinahintatiedot (k.o.tuote, vaihtoehdot) Asiakastiedot (olennaiset esim. sitoutuneisuus) Investointien analysointi Uuden prosessin kustannus-hyöty - analyysi
Riskit Valmistuksen suunnittelu ja
valvonta
Resurssien jako ja rajoitukset Tuotekustannusten
suunnittelu
Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky Sijainnin analyysi Tuotantokustannusten muutokset
Jakelukustannusten muutos
Raaka-aineen hankintakustannusten muutos Tuotelinjan analyysi Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky
Tuotelinjan kustannukset
Markkinointikeinot Mainonta, myynnin edistäminen, myyntityö Strateginen markkina-analyysi
Myyntihenkilökunta Suorituskyvyn arvottaminen, palkkaehdot Asiakastuntemus-analyysit
Jakelukanavat Toimintatavat Asiakkaiden toiveet
Lopettamisanalyysi Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky Budjetointi/ennakointi Koko yrityksen tavoitteet
Ennakoidut kustannukset ja suorituskyky tukitoimien eri volyymeilla Yritysostot ja -myynnit Vahvat/heikot toiminnot
Toimintojen tarpeen ennakointi
Synergia-analyysi (raaka-aine, tuotanto, jakelu, markkinointi)
Taulukko 5.1. Esimerkkejä päätöksentekotilanteista /3 s.217-218/
5.4. TÄSMÄYTYKSEN TEOREETTISTA POHDISKELUA
Täsmäytyksellä tarkoitetaan järjestelmän tarkkuuden arviointia ja kehittämistä.
Täsmäytyksen tavoitteena on muokata järjestelmästä entistä tarkempia arvioita tuotekustannuksista antamaan kykenevä. Täsmäytyksen takana on perimmiltään kysymys oikeasta hinnasta ja sen pohjautumisesta ns. todellisiin, täysiin
kustannuksiin. Lopulliset kustannukset riippuvat hyvin monesta tekijästä. Toisaalta
hinnoittelun kannalta kustannukset eivät viime kädessä ole ratkaisevin tekijä, vaan tärkeintä on asiakkaan kokema tuotteen arvo. /27/
Ennakkolaskennan täsmäytyksen perusongelma on osittain käsitteellinen, tuotteen
"todellisen" kustannuksen ongelma. Viime kädessä kustannus määritellään tietyn toteutumistodennäköisyyden omaavan tilanteen vallitessa. Mahdolliset virheet voidaan jakaa kolmeen osaan:
1. Kuvattavan eli rekisteröitävän ilmiön eroista johtuviin 2. Premissien eli lähtötietojen virheistä johtuviin
3. Laskentatavan virheistä johtuviin
Lopullinen tilanne voi siis olla ratkaisevasti toinen kuin ennakkolaskelmaa tehtäessä oletettiin. Tällöin järjestelmän tuottaman informaation näennäinen virheellisyys ei ole täsmäytysvirhe, vaan oletetun ilmiön arviointivirhe.
Toteutuneiden, lopullisten kustannusten perusteella järjestelmän täsmäyttäminen on hyvin moniulotteista. Tällöin on muistettava, että lopulliset kustannukset riippuvat toteutuneesta tuotevalikoimasta, missä määrin kutakin toimintoa todella kulutettiin,
millaiseksi niiden kapasiteetin käyttöaste loppujen lopuksi muodostui sekä tuotannontekijäkustannusten pitävyydestä.
Täsmäytysvirheestä suoraan on kysymys, jos järjestelmä tuottaa myös oletetusta tilanteesta virheellistä tietoa eli laskentatapa tai premissit ovat virheellisiä.
Toimintolaskennan tuloksia täsmäytettäessä muodostuu neljä erilaista täsmäytettävää kustannusta (kuva 5.2):
1. Tuotannontekijäkustannusten arviointi
2. Toimintokohtaisten kustannusten arviointi eli toimintojen kuluttamien tuotannontekijöiden arviointi
3. Tuotekustannusten arviointi eli tuotteiden toiminnoille aiheuttaman kuormituksen arviointi
4. Tukki-, asete-, tukkiluokka-, asiakas-, segmenttikohtaisen kustannuksen arviointi
Kukin näistä kustannuksista pohjautuu edeltävään kustannukseen ja sen
määrittämisen tarkkuuteen. Esimerkiksi jos eri arviointien sisäiset tarkkuudet eri tasoilla ovat
1.0,99 2. 0,9 3. 0,9 4. 0,99,
niin 4. tason määritysten kokonaistarkkuus on 0,99*0,9*0,9*0,99=0,794.
Tällöin voidaan sanoa esimerkiksi, että 1. tason täsmäytys parantaa kaikkien tarkkuutta.
1. Tuotannontekijä
's'
2. Toiminto
\f
3. Tuote
1L
4. Esim. Asiakas
Kuva 5.2. Kustannusten määrittämisen järjestys ja tasot
6. KANNATTAVUUDEN HALLINTAMALLI HEINOLAN SAHALLE 6.1. TAVOITE
Kehitettävän järjestelmän tavoitteena on antaa luotettava etukäteistieto, mitä
tuotteiden tekeminen maksaa ja toisaalta antaa pohjaa seurata, minkä verran tuotteen tekeminen todella maksoi. Tätä varten on edellätarkasteltujen toimintamallien
perusteella määritelty Heinolan sahan toiminto- ja tuotekohtaiset tuotot ja kustannukset.
6.2. JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA
Tässä tarkasteltavasta järjestelmästä mallin käytännön kokeilemiseksi on syytä
rakentaa heti esiversio, jonka avulla voidaan kerätä kokemuksia järjestelmän käytöstä ja siihen liittyvistä tarpeista. Ensimmäisen version ympäristöksi teknisessä mielessä ihanteellinen olisi tietokantaohjelma. Vaihtoehtona lienee rakentaa järjestelmä taulukkolaskentaohjelmalle, mistä potentiaalisilla käyttäjillä on jo käyttökokemusta.
Varsinainen järjestelmä on syytä rakentaa laajennettavissa olevan tietokantamallin pohjalle. Tietokantoja on syytä kyetä päivittämään reaaliaikaisesti sahan
ohjausjärjestelmistä tulevilla tiedoilla.
6.3. KÄYTTÖ JA KÄYTTÄJÄT
Periaatteessa järjestelmän tiedoista hyötyjiä ja siten ainakin välillisiä käyttäjiä ovat kaikki sahan kanssa tekemisissä olevat. Konkreettisesti järjestelmää voivat käyttää markkinointihenkilöstön lisäksi ainakin tuotannonsuunnittelut, tuotannonohjauksesta vastaavat, strategisesta johtamisesta vastaavat ja taloushallinnon toimihenkilöt.
6.4. JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
Järjestelmän parametrit on syytä päivittää vähintään kolme kertaa vuodessa.
Päivitysperusteena voidaan käyttää sahan kustannuspaikkakohtaista
jälkilaskentainformaatiota, tiedossa olevia tulevaisuuden kustannusmuutoksia sekä tiedossa olevaa ja oletettua hinta- ja valuuttakurssikehitystä (esimerkiksi
termiinikurssit).
Järjestelmän konkreettista liittymää tuotantoon on koko ajan kehitettävä sahan laitteistoa uusittaessa'ja kehitettäessä. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman
todenmukainen, reaaliaikainen tiedonkeruu ja tiedon analysointi sekä tätä kautta tapahtuva järjestelmän tiettyjen parametrien täsmäytys, mikäli aihetta ilmenee.
6.5. KUSTANNUKSET JA TUOTOT
6.5.1. TOIMINTOJEN MÄÄRITYS
Sahan toiminnot on määritelty tuotteiden valmistamiseen tarvittavien toimintoketjujen mukaisina. Toimintoketjujen määrittämisen pohjana on käytetty sahalle rakennettavan ISO 9002 järjestelmän toimintaketjujen kuvausta.
Sen pohjalta sahan toiminnoiksi määritellään:
1. Tukkipiha 2. Kuorinta 3. Rääsaha 4. Jakosaha 5. Uusi särmä
6. Sivulohkojen käsittely
7. Sydäntavarakappaleiden esitasaus 8. Lautojen esitasaus
9. Lokerot 10. Rimoitus
11. UTEC-kuivaus (tyhjennys/täyttö, kuivauksen käyttö, veden haihdutus), 12. Pitkittäiskanavakuivaus (kanavat 1-3: tyhjennys/täyttö, kuivauksen käyttö,
veden haihdutus, kuivaamoa käytetään myös kertatäytteisenä eli kamarina)
13. Poikittaiskanavakuivaus (kanavat 4-5: tyhjennys/täyttö, kuivauksen käyttö, veden haihdutus)
14. Kamarikuivaamo (Tekma, rakenteilla: tyhjennys/täyttö, kuivauksen käyttö, veden haihdutus)
15. Lajittelu (tasaamo, lasketaan eräkohtaisin läpimenoaikoina) 16. Lähetys (mukaanlukien laskutus)
17. Varastointi (uiko- ja sisävarastointi)
18. Markkinointi (kauppa, esittely, lähetyksen järjestely, muutokset) Sahan tukitoimintoja ovat:
1. Sahan kunnossapito 2. Kuivaamon kunnossapito 3. Tasaamon kunnossapito 4. Rakennusten kunnossapito
5. Siirrot (tukin nosto, rimapaketin nosto, valmiin paketin nosto) 6. Muut alihankintatyöt
7. Talous ja hallinto (palkanlaskenta, reskontra, kirjanpito)
6.5.2. RAAKA-AINE
Tukkiraaka-aine kohdistetaan kullekin tuotteelle seuraavien sääntöjen pohjalta.
1. Kaikille kappaleiden raaka-aineen perushinta lasketaan tuoremittojen mukaisen tilavuuden mukaisesti hakkeen hinnalla laskettuna
2. Kappaleiden sahausraon tilavuuden mukaisesti hakkeen ja purun hinta kohdistetaan eri kappaleille aiheuttamisperiaatteen mukaisilla kertoimilla tarkennettuna
3. Tukin ja hakkeen hinnan erotus kohdistetaan kokonaisuudessaan sydäntavaralle
Mallin lähtökohtana on, että sahatavaraa tuotetaan ensisijaisesti sydäntavaran vuoksi ja että sivulohkoista syntyvät tuotteet ovat sivutuotteita. Tuotekohtaiset laskentakaavat on esitetty luvussa 6.5.3.
6.5.3. TUOTEKOHTAISEN KANNATTAVUUDEN MÄÄRITYS
Tuotekohtaisen kannattavuuden määrittämisessä kustannuslaskennan lähtökohtana on kappalekohtainen kustannus. Tämä johtuu siitä, että sahatavarakappaleiden pituus vaihtelee laadun mukaan ja että lähes kaikki kustannukset määräytyvät
kappalekäsittelyiden mukaan. Kappalekustannukset voidaan muuntaa lopuksi
käyttäjää varten tämän haluamaan muotoon esimerkiksi kustannuksiksi kuutiometriä kohti.
Tuoteominaisuudet
Tuotekohtainen kannattavuus määritetään taulukon 6.1. mukaisten ominaisuuksien pohjalta. Periaatteessa mikä tahansa yhdistelmä taulukosta on mahdollinen tietyn tuotteen ominaisuudeksi. Leikkausmallien eli exlogien osalta lähdetään siitä, että kullekin dimensiolle on oletusarvona pääteltävissä sopiva exlog ja että
erityistapaukset mainitaan erittelyissä erikseen.
Ominaisuus
Taulukko 6.1. Sisäisten kustannusten kannalta merkitsevät tuoteominaisuudet
Taulukossa 6.2. on määritelty, mitä toimintoja eri leikkausmallit (exlog't) käyttävät.
Käytännössä tämä tapahtuu niin, että taulukon luvut toimivat kertoimina kaavassa 6.29. Exlog 9/sl tarkoittaa sivulautoja eli paksuista sivulohkoista sahattavia kappaleita.
Exlog 9/pl tarkoittaa pintalautoja eli suoraan särmäykseen meneviä kappaleita.
Exlog 1 Exlog 2 Exlog 7 Exlog 4 Exlog 6 Exlog 9/sl Exlog 9/pl Tukin ja hakkeen hinnan erotus
(E,)
1 1 1 1 1 0 0
Hakkeen hinta tuoretilavuudesta
(E2)
1 1 1 1 1 1 1
Sahausrako (paksuus/leveys) (E3:
suoraan R,/R2)
0 0,25/0 0,25/0,50 0,375/0 0,25/0,25 1/1 0,5/1
Tukkipiha (E4) 1 1 1 1 1 1 1
Pääsaha ja kuorinta (Es) 1 1 1 1 1 0 0
Jakosaha (E6) 1 1 1 1 1 0 0
Jakosahan kierto (E7) 0 0 1 1 1 0 0
Sydäntavaran esilajittelu (Ea) 1 1 1 1 1 0 0
Sivulohkojen sahaus (E9) 0 0 0 0 0 1 0
Taulukko 6.2. Tuotteiden Exlog-kohtaiset kertoimet (E,) raaka-aineelle ja toiminnoille (tulkinta 0:ei käytössä; >0:käytössä, 1 ¡kokonaan käytössä;
A:asiakaskohtaisesti määräytyvä)
Taulukossa 6.2. mainittu K on kappalekohtaisesti määräytyvä prosessikustannus. Se määritetään kullekin tuotteelle taulukon 6.3. mukaisesti. Käytettyjen muuttujien
selitykset ovat taulukossa 6.4.
Toimintokohtaisen laskennan perusteet
Tukin ja hakkeen hinnan erotus sydäntavarakappaletta kohti lasketaan kertomalla tukin ja hakkeen kuutiohintojen erotus ko. sydäntavarakappaleille käytettävällä tukintilavuudella ja jakamalla saatu tulo ko. tukista sahattavien
sydäntavarakappaleiden määrällä (kaava 6.1). Hakkeen hinta sahatavarakappaletta kohti lasketaan kertomalla ko. kappaleen kuivadimensiot tuorekertoimella 1,05, kertomalla ne keskenään sekä hakkeen hinnan ja kappaleen keskipituuden kanssa (kaava 6.2). Tasaushukka on tässä huomioitava keskipituudessa.
Ko. sahatavarakappaletta varten sahattavista sahausraoista aiheutuva hakkeen ja purun hinnan erotus lasketaan kertomalla hakkeen ja purun kuutiohintojen erotus sahausraon leveydellä, yhdensuuntaisten pintojen määrällä (2), kappaleiden keskipituudella sekä särmien leikkauskertoimella kerrotun lappeen tuoremitan ja lappeen leikkauskertoimella kerrotun särmän tuoremitan summaan (kaava 6.3).
Tukkipihan kustannus kappaletta kohti lasketaan jakamalla tukin vastaanoton ja tukkikuormaajan päiväkustannus päivän aikana sahattujen sahatavarakuutioiden määrällä (keskiarvo ko. jaksolta) ja kertomalla tulos sahatavarakappaleen
tuoremitoilla (kaava 6.4).
Tukkien sisäänoton, kuorinnan ja pääsahan kustannus sydäntavarakappaletta kohti lasketaan kertomalla toiminnon tuntikustannus tukin läpimenoajalla sekunneissa, jakamalla tulo sekuntien määrällä tunnissa (3600) ja tukista sahattavien
sydäntavarakappaleiden määrällä (kaava 6.5).
Jakosahan, jakosahan kierron, sydäntavaran esilajittelun, sivulohkojen sahauksen, Ahlströmin särmän ja lautojen esilajittelun kustannus määritetään jakamalla ko.
toiminnon tuntikustannus ulostulevien kappaleiden lukumäärällä (kaavat 6.6 - 6.11).
Lokerokustannus lasketaan jakamalla lokeroston tuntikustannus lokeromäärällä ja kertomalla tulos tuotekohtaisella lokeron täyttymisajalla (kaava 6.12). Rimoituksen kustannus lasketaan jakamalla rimoituksen tuntikustannus minuuttien määrällä tunnissa (60) ja kappaleiden läpimenonopeudella (käytetään lajittelun
läpimenonopeuksia toistaiseksi) (kaava 6.13).
Kuivauksen ylläpito, täyttö- ja tyhjennyskustannus lasketaan kertomalla kuivauksen aikakustannus tuntia kohti kuivausajalla ja lisäämällä tuloon täyttö- ja
tyhjennyskustannus, jakamalla summa kuivaamokohtaisella kuivauskuormien lukumäärällä ja tuotekohtaisella kuivauskuorman kappalemäärällä (kaava 6.14).
Veden haihdutuskustannus lasketaan kertomalla puun tiheys lähtökosteuden ja tavoitekosteuden erotuksella, kertomalla tulo kappaleen kuivamitoilla,
kuivaamokohtaisella lämmönkulutuksella haihdutettua vesikiloa kohti ja lämmön hinnalla gigajoulea kohti (kaava 6.15).
Lajittelun kustannus lasketaan jakamalla lajittelun tuntikohtainen kustannus tunnin minuuttimäärällä (60) ja tuotekohtaisella lajittelunopeudella (kpl/min) (kaava 6.16).
Lähetyksen kustannus lasketaan jakamalla lähetyksen tuntikustannus tuntikohtaisella paketti määrällä ja paketin kappalemäärällä (kaava 6.17).
Markkinoinnin ja kuljetuksen kustannus lasketaan puhtaasti asiakaskohtaisena kustannuksena (kaava 6.18 ja 6.20). Sitä kautta voidaan kohdistaa myös tuote- ja asiakassegmenttikohtaiset kustannukset. Alihankinnan kustannus lasketaan kutakin alihankintaerää kohden tuotekohtaisena kustannuksena (kaava 6.19).
Laskentakaavat
Toiminto Kappalekustannuksen laskentakaava Kaava
nro Tukin ja hakkeen hinnan
erotus K) =(Th-Hh)x Vtukki/Skpl (6.1)
Hakkeen hinta tuoretilavuudesta
/<2 = H/7X1,05b x 1,05hxl (6.2)
Hakkeen ja purun hinnan erotus sahausraolle
K3 = (Hh-Ph)x draxo x 2 x (R: x 1,05b+ R2 x 1,05/7) x / (6.3)
Tukkipiha Кл= Tkust/Smtpx),05bx) ,05hxl (6.4)
Pääsaha ja kuorinta K5 = Skust) x ttukki/3600/Skpl (6-6)
Jakosaha K6 = SkustzIKpIm-t (6-6)
Jakosahan kierto K7 = Skust3/Kplm2 (6-7)
Sydäntavaran esilajittelu Kq = SkusU/KpImi (6-8)
Sivu lohkojen sahaus Ke, = Skust5/Kplm3 (6-9)
Uusi särmä /<ю = Skuste/Kpl m A (6.10)
Lautojen esilajittelu Kn = Skust7/{Kplm3 + Kplmi) (6.11)
Lokerot Kt2 = Skustex tKertaika/L määrä (6.12)
Rimoitus /<13 = SkuSt9/60/Viaj (6.13)
Kuivaus/ylläpito+täyttö/tyhj. /<14 = ( TTkKu+ f ku X KkustKu)/KkmKu/Kkpl (6.14) Kuivaus/veden haihdutus /<15= Pt x (Lk- Tk)xhxbxlxOlxLh (6.15)
Lajittelu K te = Lajkust/60/viaj (6.16)
Lähetys /<17= Lähkustl Pktml PkpKJuote) (6.17)
Markkinointi /<18 = Mkust[Asiakas)/Mkplm(Asiakas) (6.18)
Alihankinta /<19 = Akusti Tuote)/Akp!m{ Tuote) (6.19)
Kuljetus /<2o = Kuljkust[Asiakas)/Kuljkplm{Asiakas) (6.20) Taulukko 6.3. Toimintokohtaisten kappalekustannusten laskentakaavat.
Taulukon kaikkien kaavojen tulosten yksikkö on markkaa per sahatavarakappale.
Taulukossa käytetty luku 1,05 on myyntidimensioiden muuntokerroin
tuoredimensioiksi. Puolestaan luku 60 on ajan muuntokerroin tunneista minuuteiksi ja 3600 tunneista sekunneiksi. Parametrien määritykset löytyvät taulukosta 6.4.
Muuttuja Selitys Dimensio
Akust(Tuote) Alihankinnan kustannus tuote-erää kohti mk/tuote-erä
b Kappaleen leveys m
^rsko Sahausrako m
h Kappaleen paksuus m
Hh Hakkeen hinta mk/m3
KkmKu Kuivaamokohtalnen kuivauskuormien määrä kuormaa
Kkpl Tuotekohtainen kuivauskuorman kappalemäärä kpl/kuorma
Kkustn„ Kuivaamokohtainen aikakustannus per toimintatunti mk/h
Kplm3 Aihikon särmältä tuleva kappalemäärä kpl/h
Kplm4 Ahlströmin särmältä tuleva kappalemäärä kpl/h
Kplm2 Jakosahan kiertoon menevä kappalemäärä per toimintatunti kpl/h Kplm, Jakosahalta poistuva kappalemäärä per toimintatunti kpl/h Kuljkplm(Asiakas) Asiakaskohtainen kuljetuskuorman kappalemäärä kpl/kuorma Kuljkust(Asiakas) Asiakaskohtainen kuljetuskustannus kuormaa kohti mk/kuorma
1 Kappaleiden pituus (keskiarvo) m
Lähkust Lähetyskustannus per toimintatunti, kustannuspaikalta mk/h Lajkust Lajittelun kustannus tehollista toimintatuntia kohti mk/h
Ui Lämmön hinta mk/GJ
Lk Tuotekohtainen lähtökosteus (olosuhteet) 100%*vesi-kg/puu-kg
Lmäärä Käytössäolevien lokeroiden määrä kpl
Mkplm Markkinoinnin asiakaseräkohtainen kappalemäärä kpl/asiakas Mkust(Asiakas) Markkinoinnin asiakaskohtainen kustannus mk/asiakas
OI Kuivaamokohtainen ominaislämmönkulutus GJ/1000 vesi-kg
Ph Punin hinta mk/m3
Pkpl Tuotekohtainen kappalemäärä per paketti kpl/pkt
Pktm Pakettimäärä per toimintatunti pkt/h
Pt Puun kuivatiheys, vakio, arvo=0,430 1000 kg/m3
R, Leikkaus(Exlog)kohtainen kerroin, joka määrittää leveyssuuntaisten sahausrakojen jaon eri kappaleiden kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan, ks. taulukko 6.3
R, Leikkaus(Exlog)kohtainen kerroin, joka määrittää
paksuussuuntaisten sahausrakojen jaon eri kappaleiden kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan, ks. taulukko 6.3
S kpl Exlogkohtainen sydäntavarakappalemäärä tukkia kohti kpl/tukki-kpl Skust,., Sahan toimintojen kustannukset per toimintatunti, yhteensä
kustannuspaikan mukainen määrä
mk/h
Smtp Sahatavarakuutioita työpäivässä, keskimäärin m3/työpäivä
VtrUik* Tuotekohtainen kertymäaika h/täysi lokero
Th Tukin hinta mk/m3
Tk Tuotekohtainen tavoitekosteus 100%*vesi-kg/puu-kg
Tkplm Alihankinnan tuote-erän kappalemäärä kpl/tuote-erä
Tkust Tukkipihan kustannus per toimintapäivä (kustannuspaikka+tukkikuormaaja)
mk/h
TTkK„ Kuivaamokohtainen täyttö- ja tyhjennyskustannus mk
V, Tuotekohtainen kuivausaika (läpimenoaika) h
Tukin ja pelkän läpimenoaika pääsahalla s/tukki-kpl
Tuotekohtainen lajittelunopeus kpl/min
Vtukkj Sydäntavarakappale- ja leikkauskohtainen tukin tilavuus, laskenta kaavalla 6.21.
m3
Taulukko 6.4. Parametrien määritykset
Laskennan tarkennusta
Tukki oletetaan katkaistuksi kartioksi, jolloin tukin tilavuus voidaan laskea katkaistun kartion tilavuuden laskentakaavalla (kaava 6.21).
Tukintilavuus =
лх( rfarva+ñyvf*' ^latva*1' tyvi)*ltukki
12 [m3] (6.21)
missä
rla)va on tukin latvahalkaisija rlyvl on tukin tyvihalkaisija ja ltukkl on tukin pituus.
Tukin latvahalkaisija lasketaan lisäämällä ко. sydäntavaralle tarvitun tukin
minimihalkaisijaan varmuuslisä ja puolet käytetyn tukkihalkaisijan vaihteluvälistä (tukkiluokan välistä).
r latva = Minhaik+ Va + ^Y [m] (6.22)
missä
Minhalk on ко. sydäntavaralle sopivan tukin minimihalkaisija Va on sahalaitteiden tarkkuudesta johtuva varmuusväli Tlv on tukkiluokkaväli.
Tukin tyvihalkaisija lasketaan lisäämällä latvahalkaisijaan ko. tukkiluokan keskikartiokkuuden aiheuttama halkaijan suureneminen.
Г tyvi — Г latva+ 2 X KkäitX ¡tukki [ ГП ] (6.23) missä
rlatva on tukin latvahalkaisija Kkart on tukin keskikartiokkuus 'tukki on tukin pituus.
Ко. sydäntavaralle tarvitun tukin minimihalkaisija Minhalk lasketaan eri leikkaustavoille (exlog'eille) taulukon 6.5. mukaan. Hirrelle (exlog 1) se on suoraan tuoremitoista laskettu Pythagoraan lauseen mukaan laskettuna, muille otetaan huomioon sahausraot eri suuntiin. Lisäksi sydänvapaassa tuotteessa pitää ottaa huomioon poistettavan sydäntavaran leveys.
Exlog Min,^ yksikkö Kaavan ro
1 V(1,05/7)2 + (1,05ti)2 m (6.24)
2 V(2x1,05/7 + oUo)2 + (1,05b)2 m (6.25)
7 (sydänvapaa) ^(2x1,05h+ drak0)2 + (2 x 1,05b+2 x drak0 + bsyd) m (6.26)
4 V(4 x 1,05/7 + 3xcUo)2 + (1,05b)2 m (6.27)
6 (tuorehalkaistu) ^(2 x 1,05/7 + drak0)2 + (2 x 1,05b+ drako)2 m (6.28)
Taulukko 6.5. Tukin tilavuuden laskentakaavat eri exlog-arvollle.
Kaavoissa 6.20 - 6.28 esiintyvät suureet ovat:
Minhalk on tukin minimilatvahalkaisija kyseiselle kappaleelle;
Kkart on tukin/tukkiluokan/tukkisuman keskikartiokkuus;
Va on sahauksen epätarkkuuksista (mekaanisista ja puun) johtuva sahausvara;
Tlv on tukkiluokkaväli;
ltukki on tukin keskipituus;
bsyd on poistettavan sydäntavaran leveys drakosahausraon leveys.
Kappalekohtainen kustannus lasketaan kaavalla 6.29.
Kustkpi = 'L(E¡xK¡) [mk/kpl] (6.29)
missä
E, on taulukon 6.2. mukainen kerroin ja
K¡ puolestaan taulukon 6.3. mukainen toimintokohtainen kustannus.
Sahatavaralla eri laatujen keskipituudet ja siten tilavuudet vaihtelevat huomattavasti lähinnä ns. laatukatkaisun vuoksi. Kuitenkaan kappalekohtaiset kustannukset eivät vaihtele vastaavasti. Niinpä järjestelmän tarkkuuden säilyttämiseksi tuotekohtaisen laskennan teknisenä lähtökohtana on oltava kappalekohtaiset tiedot ainakin
kustannuksista. Esimerkiksi kappalekustannuksen muunto tilavuuskohtaiseksi kustannukseksi tapahtuu kaavalla 6.30.
Tilkust= Kustkp/x(hxbxt) [mk/m3] (6.30)
missä
Kustkpl on ko. tuotteen kappalekohtainen kustannus h,b,l on ko. tuotteen paksuus, leveys ja pituus.
Laatujakauman merkityksestä
Kannattavuuden määrittämisessä olennainen käsite on laatujakauma. Sahatavaran laatujakaumalla tarkoitetaan yleensä tuotteen lähinnä kuivauseräkohtaista, lajittelun esilletuomaa jakaumaa. Kuivauseräkohtaisen kannattavuuden laskenta tapahtuu kaavalla 6.31 :
Kann = (E О,- x Hi) - (KustkpAhx 6 x (Z 0,- x /,-))) [ m k/m3] (6.31 ) missä
(} on kunkin laadun suhteellinen osuus koko kuivauserästä, H, kunkin laadun hinta kuutiometriä kohti,
Kust^, kappalekohtainen kustannus h,b on kappaleen paksuus ja leveys sekä I, kunkin laadun keskipituus.
6.5.9. TUOTERYHMÄKOHTAISEN KANNATTAVUUDEN MÄÄRITYS
Tuoteryhmäkohtainen kannattavuus on puolestaan tuotekannattavuuksien summa.
Olennaista on havaita, että jos niin sanottuja lankeavia - ei-toivottuja,
huonompihintaisia - laatuja ei oteta tuoteryhmään mukaan, katevaatimusta on sitten puolestaan vastaavasti nostettava.
Tuoteryhmäkohtainen kannattavuus kuutiometriä kohti lasketaan tuotekohtaisten osakannattavuuksien painotettuna keskiarvona kaavalla 6.32.
Kanntr = 'L(Oix(Hi -Kustkpi/ihjXbiXlj))) [mk/m3] (6.32) missä
0¡ on kunkin tuotteen suhteellinen osuus koko tuoteryhmästä (tilavuudesta), H( on kunkin tuotteen hinta kuutiometriä kohti,
Kust^i on kunkin tuotteen kustannus, h, on kunkin tuotteen paksuus,
b¡ on kunkin tuotteen leveys ja I, on kunkin tuotteen keskipituus.
6.5.10. ASIAKASKOHTAISEN KANNATTAVUUDEN MÄÄRITYS
Asiakaskohtainen kannattavuus on asiakkaalle myytyjen tuote-erien kannattavuuksien summa. Kustannuksissa on otettu varsinaisten tuotekohtaisten kustannusten lisäksi asiakaskohtaiset markkinointi-, jakelu- ja kuljetuskustannukset. Asiakaskohtaisen kannattavuuden kuutiometriä kohti laskenta tapahtuu kertomalla kunkin laadun kate kuutiometriä kohti laadun osuudella kokonaistilavuudesta, laskemalla kaikkien laatujen kate yhteen ja vähentämällä summasta asiakaskohtaiset kustannukset kuutiometriä kohti (kaava 6.33).
КЗП n Asiakas= £( О, X ( H¡ — KllStkpl/ihjXЬ/Х //)) — KUStAsiakas! StMASiakas[mk/m ] (6.33) missä
O, on kunkin tuotteen suhteellinen osuus koko tuoteryhmästä (tilavuudesta), H| on kunkin tuotteen myyntihinta kuutiometriä kohti,
Kust^ on kunkin tuotteen kustannus, h, on kunkin tuotteen paksuus,
b¡ on kunkin tuotteen leveys, lj on kunkin tuotteen keskipituus,
KustAsiakas on asiakaskohtainen markkinointi-, jakelu- ja kuljetuskustannus, StMAsiakas on asiakkaan ostama sahatavaramäärä.
6.5.11. ASETE- JA TUKKIKOHTAISEN KANNATTAVUUDEN MÄÄRITYS Tukkikohtainen kannattavuus määrittelyssä ensin on selvitettävä kustakin tukista tulevat tuotteet. Tukin laatutiedon epätarkkuudesta johtuen erityisesti saatavien tuotteiden laatuun liittyy yleensä runsaasti epävarmuutta. Tämän vuoksi
tuotekohtaista laatua on kuvattava laatujakaumalla, joka kuvaa eri laatujen
esiintymisen todennäköisyyttä. Parhaiten tätä informaatiota voidaan käsitellä erilaisilla sahaussimulaattorimalleilla, esimerkiksi VTT:n kehittämällä simulaattoriohjelmalla.
Kun tukista saatavat tuotteet ja niiden laatujakauma tunnetaan, tukin kannattavuus voidaan laskea kertomalla kunkin tuotteen kunkin laadun osuus kokonaistilavuudesta sen hinnalla ja keskipituudella, laskemalla tulo yhteen muiden laatujen tulojen kanssa ja kertomalla summa tuotteen paksuudella ja leveydellä ja vähentämällä summasta ко. kappaleen kustannukset sekä laskemalla lopuksi kaikkien tuotteiden erotukset eli katteet yhteen (kaava 6.34).
Kann tukki =I(I(0,y x Hjjx Ijj)x hj x b, - Kustkpi) [mk/tukki] (6.34) missä
Oj on tuotteen kunkin laadun suhteellinen osuus laatujakaumassa (tilavuudesta), Hi on tuotteen kunkin laadun hinta kuutiometriä kohti,
Oj on tuotteen kunkin laadun suhteellinen osuus laatujakaumassa (tilavuudesta), Hi on tuotteen kunkin laadun hinta kuutiometriä kohti,