6. Tutkimuksen johtopäätökset ja pohdinta
6.4 Tulosten käyttöön soveltaminen ja jatkotutkimusaiheet
6.4 Tulosten käyttöön soveltaminen ja
keskustelutaitoja ja valmiuksia. Keskeistä keskustelutilanteissa on, miten käsitellään työongelmia ja miten saadaan esille työssä askarruttavat tai työhön vaikuttavat asiat tai keskustelijoiden suhteeseen liittyvä kitka. Keskustelussa palautteen käsittely pitäisi olla suurimmaksi osaksi strukturoitua ja vain osin vapaamuotoista.
Välittömän palautteen pitäisi kuulua jokapäiväiseen arkeen. Parempiin palautetaitoihin ohjaamalla voitaisiin parantaa esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta.
Arvioitaessa organisaation johtamistavoitteita kantaa on otettava siihen, suunnataanko kehityskeskusteluja nykyistä enemmän suorituksen arviointiin vai kehityskeskustelun perinteiseen viitekehykseen. Edellinen vaatii strukturoidumpaa lähestymistapaa, jossa kehityskeskustelu on arviointiprosessin keskeinen tapahtuma.
Mikäli halutaan siirtyä kohti suorituksen arviointia, on organisaatioissa panostettava siihen, että esimiehet voivat tiiviimmin ohjata ja arvioida työntekijöitä. Tämä tarkoittaa odotusten ja tavoitteiden täsmällisempää määrittelyä, arviointitasojen asettamista ja suoritukseen liittyvää palautetta, jota varten esimies tarvitsee tulostietoja ja havaintoja työsuorituksesta.
Pohdittavaksi esitän myös, kuinka paljon ja keneltä puuttuu osaamista kehityskeskustelujen käymiseen. Ensisijaisesti on arvioitava esimiehiä.
Keskustelujen onnistumisen takia koulutusta ja harjoitusta voivat tarvita muutkin työntekijät. Myös koulutuksen sisällön kehittäminen on tarpeen, jotta se vastaisi osaamispuutteisiin tarkoituksenmukaisesti ja siinä otettaisiin huomioon osallistujien erilaiset tarpeet.
Tutkimukseni tulosten perusteella kohdeorganisaatiossa käydyt kehityskeskustelut edustavat enimmäkseen perinteisiä kirjallisuudessa esitettyjä kehityskeskusteluita. Tulosten mukaan kehityskeskustelussa toteutuu työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä välinen yhteydenpito. Kun tarkastellaan keskustelun laatua, pääosin toteutuu myös se, mitä Ronthy-Östberg ja Rosendahl (1998, 94) kutsuvat kehittäväksi vuoropuheluksi. Se, mitä ei voida osoittaa, on kehityskeskustelujen säännöllisyys, hyvä valmistautuminen, keskustelu organisaation tehtävästä ja siellä tehtävästä yhteistyöstä. Tuloksissa pidän merkittävänä sitä, että esimiehet ja työntekijät ja toisaalta työntekijät keskenään ovat yhtä mieltä kehityskeskustelun merkityksestä työtehtävien suunnittelulle ja työsuorituksen arvioinnille. Keskustelujen vaikuttavuuden perustana pidän sitä, että organisaatiossa määritellään niiden tarkoitus ja niihin liittyvät odotukset.
Työntekijän täytyy tietää, mitä häneltä odotetaan, miten hän voi onnistua työssään ja miten hän työtään tekee.
Jatkotutkimusaiheet
1. Johtamisfoorumien merkitys organisaation tavoitteiden edistämisessä
Johtamisen foorumeita, johtamisorientaatiota ja keskustelun laatua sekä keskustelun tarkoitusta koskevat tulokset ovat monelta kannalta mielenkiintoiset.
Tutkimustulosteni mukaan työntekijät ja esimies eivät käsittele strategiatavoitteita kaikilta osin samoilla foorumeilla. Tämä johtaa kysymään, onko terveydenhuollon ammattilaisilla enemmän valmiuksia pohtia itseohjautuvasti toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä ja strategiatavoitteita kuin muilla toimialoilla. Merkittävää saattaa olla myös vallan merkitys toimijoiden suhteessa. Tässä tarkoitan tietovaltaa, jolla molemmat osapuolet muokkaavat keskustelusuhdetta tai tilannetta. Esimiehen poissaolo tärkeistä keskustelutilanteista saattaa jossain määrin johtaa piilojohtajuuksiin tai valtatyhjiöihin. Kiinnostava jatkotutkimusaihe on, miten vaikuttavia kehityskeskustelut ja muut johtamisen foorumit ovat tilaisuuksina, joissa otetaan huomioon tavoitteet ja toimintaympäristö.
2. Kehityskeskustelu prosessina
Kehityskeskustelun prosessin osiin, valmistautumiseen tai keskustelun jälkeisiin tapahtumiin, viitattiin useissa eri yhteyksissä avokysymyksiin vastattaessa.
Vastausten perusteella prosessilla näyttää olevan yhteyttä keskustelutilaisuuden onnistumiseen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Prosessin tutkiminen olisi perusteltua, jotta kehityskeskusteluja voitaisiin johtaa paremmin ja ne hyödyttäisivät enemmän keskustelijoita ja organisaatioita.
3. Kehityskeskustelun vaikuttavuus
Tutkimuksen avulla saatiin kuva kehityskeskustelukokemuksesta. Keskustelun vaikuttavuutta ei ole kuitenkaan yritetty määritellä aiemmin kirjallisuudessa eikä se ollut tarkoituksena tässäkään tutkimuksessa. Vaikuttavuuden katson liittyvän keskusteluiden laatuun sekä onnistumiseen ja toisaalta kehityskeskusteluiden tarkoitukseen, mikä merkitys niille annetaan ja missä kaikissa asiayhteyksissä.
Tutkimusprosessin aikana syntyi se käsitys, että keskustelun laatu on oleellinen
vaikuttavuustekijä ja lisäksi keskusteluille annetaan erilaisia tarkoituksia ja merkityksiä. Kehityskeskustelujen vaikuttavuus ansaitsisi jatkossa tarkemman tieteellisen tutkimuksen.
4. Kehityskeskustelu työhyvinvoinnin foorumina ja/tai henkilöstöjohtamisen foorumina
Kun tuloksia verrataan kehityskeskustelun määritelmiin ja kehityskeskustelujen tarkoitusta koskeviin kuvauksiin, merkittävin ero näyttää koskevan työhyvinvointia keskusteluaiheena. Työhyvinvointi on viime vuosina ollut terveydenhuollossa keskeinen aihe, mikä osaltaan selittää tässäkin esitettyjä tutkimustuloksia. Mikäli työhyvinvointi vakiintuu keskeiseksi kehityskeskustelun aiheeksi ja tarkoitukseksi, se muuttaa keskustelun alkuperäisen luonteen. Kehityskeskusteluja pitäisi tutkia tarkemmin myös työhyvinvoinnin näkökulmasta ja henkilöstöjohtamisen foorumina.
5. Työntekijöiden rooli strategiaprosessissa
Tutkimukseni avulla selvitin strategian välittymistä kehityskeskusteluihin. Edelleen jatkotutkimusaiheiksi jäivät strategiateemojen käsittelyn taustalla olevat tekijät ja erot. Strategiateemojen tutkimus kehityskeskustelussa on tarkoituksenmukaista, mikäli strategiaprosessiin sisältyy käsitys, että strategiat kuuluvat organisaatioissa kaikille. Keskeisiä jatkotutkimuskysymyksiä ovat, mikä tarkoitus strategian käsittelyllä on kehityskeskusteluissa ja mikä ohjaa strategiateemojen käsittelyä ja miten strategiakysymyksiä käsitellään.
Lähdeluettelo
Aalto, P., Iipponen, J., Kujansuu, E., Laitinen, H., Menonen, L., Pitkäkangas, E., Ruoranen, R., Tomás, E. & Vapaaoksa, M-R. (2007) Osaamisen arvioinnin loppuraportti 26.3.2007.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Aaltonen, P. (2007) Adoption Of Strategic Goals. Exploring The Success Of Strategy Implementation Through Organizational Activities. Doctoral Dissertation Series 2007/3.
Helsinki University of Technology. Monikko Oy. Helsinki.
Aaltonen, P., Ikävalko, H., Mantere, S., Teikari, V., Ventä, M. & Währn, H. (2001) Tiellä strategiasta toimintaan. Tutkimus strategian toimeenpanosta 12 suomalaisessa organisaatiossa. Strada-projekti. Teknillinen korkeakoulu. Työpsykologian ja johtamisen laboratorio. Tutkimusraportti.
Amann, M. (1996) Performance Management. Part 2: Performance Review and Appraisal.
AAOHN Journal 1996, Vol. 44. No. 8. 421-422.
Amaratunga, D., Halgh, R., Sarshar, M & Baldry, D. (2002) Application on the balanced score-card concept to develop a conceptual framework to measure facilities management performance within NHS facilities. International Journal of Health Care Quality Assurance 2002, Vol. 15. No. 4. 141-151.
Argyris, C. & Scön, D. (1978) Organizational learning: A Theory Of Action Perspective.
Addison-Wesley Publishing Company, Inc. USA.
Arrowsmith, J., French, S., Gilman, M. & Richardson, R. (2001) Performance-related pay in health care. Journal of Health Services Research & Policy. 2001, Vol. 6. No. 2. 114-119.
Arvey, R.D. & Murphy, K.R. (1998) Performance Evaluation in Working Settings. Annual Review of Psychology 1998, Vol. 49. 141–168.
Asikainen, R. (1990) Tulosjohtamisen I aallon tarkoitus, kuvaus ja etenemisprosessi.
Kirjassa Asikainen, R. & Nissinen, J.H. Luova tulosjohtaminen julkishallinnossa.
Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Bailey, J. (1998) The Tao Of Professional Appraisal: How To Remain Content And Calm During The Appraisal Interview. Journal of Nursing Management 1998, Vol. 6. No.5.
379-383.
Baker, C., Beglinger, J.E., Bowles, K., Brandt, C., Brennan, K.M., Engelbaugh, S., Hallock, T. & LaHam, M. (2000) Building a Vision for the Future: Strategic Planning in a Shared Governance Nursing Organization. Seminars for Nurse Managers 2000, Vol. 8. No. 2.
98-106.
Baker, H.K. & Morgan, P.I. (1984) Two Goals in Every Performance Appraisal. Personnel Journal Vol. 63. No. 9. 74–78.
Berlin, S. (2008) Innostava, lannistava, helpottava palaute: Alaisten kokemuksia ja näkemyksiä esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta. Acta Wasaensia
no 198. Liiketaloustiede 81. Johtaminen ja organisaatiot. Akateeminen väitöskirja.
Vaasan yliopisto 2008. Vaasa.
Boswell, W.R. & Boudreau, J.W. (2002) Separating The Developmental And Evaluative Performance Appraisal Uses. Journal of Business and Psychology 2002. Vol. 16. No. 3.
391-412.
Bowers, D.G. & Seashore, S.E. (1966) Prediction Organizational Effectiveness with a Four-Factor Theory of Leadership. Administrative science quarterly 1966, Vol. 11. 238-263.
Braitwhaite, J. (1993) Strategic management and organizational structure: transformational processes at work in hospitals. Australian Health Review 1993, Vol. 16. No. 4. 383-404.
Braitwhaite, J. & Westbrook, J.I. (1991) A survey of senior managers` participation performance review programs in NSW public hospitals. Australian Health Review 1991, Vol. 14. No. 2. 97-109.
Brannen, J. (2004) Working Qualitatively and Quantitatively. Kirjassa Seale, C., Gobo, G., Gubrium, J.F. & Silverman D. Qualitative Research Practice. Sage Publications Limited.
The Cromwell Press Limited. Wiltshire. Great Britain.
Bretz Jr., R.D., Milkovich, G.T. & Read, W. (1992) The Current State of Performance Appraisal Research and Practice: Concerns, Directions, and Implications. Journal of Management 1992, Vol. 18. No. 2. 321-352.
Bromwich, N. (1993) Implementing individual performance review. British Journal of Nursing 1993, Vol. 2. No.18. 929-933.
Bryson, J.M. (1995) Strategic planning for public and nonprofit organizations. A guide to strengthening and sustaining organizational achievement. Revised edition. Jossey-Bass.
San Fransisco.
Bryson, J.M. & Crosby, B.C. (1995) Leadership Roles In Making Strategic Planning Work.
Kirjassa Bryson, J.M. Strategic planning for public and nonprofit organizations. A guide to strengthening and sustaining organizational achievement. Revised edition. Jossey-Bass. San Fransisco 1995.
Burcham, M.R. (1994) Strategic Planning For Managed Care. Rehab Management: The Interdisciplinary Journal of Rehabilitation 1994, Vol. 7. No. 3. 93, 95-96, 99.
Burke, R. J. & Wilcox, D. S. (1969) Effects of Different Patterns and Degrees of Openness in Superior-Subordinate Communication on Subordinate Job Satisfaction. Academy Of Management Journal 1969, Vol. 12. 319-326.
Burke, R.J., Weitzel, W. & Weir, T. (1978) Characteristics Of Effective Employee Performance Review And Development Interviews: Replication and extension.
Personnel Psychology 1978, Vol. 31. 903-919.
Byrne, D. (1971) The Attraction Paradigm. Academic. Press. Inc. USA.
Cawley, B.D., Keeping, L.M. & Levy, P.E. (1998) Participation in the Performance Appraisal Process and Employee Reactions: A Meta-Analytic Review of Field Investigations. Journal of Applied Psychology 1998. Vol. 83. No. 4. 615–633.
Clausewitz von, C. (1980) Ajatuksia sodasta ja johtamisesta. KR-kirjat. Helsinki.
Clifford, J.P. (1999) The Collective Wisdom of the Workforce: Conversations with Employees Regarding Performance Evaluation. Public Personnel Management 1999, Vol. 28. No.1. 119-155.
Coates, G. (2000) Experiencing Performance Appraisal in a Trust Hospital. Electronic Journal of Sociology, 2000, Vol. 5. No.1.
Collins, J.C. & Porras J.I. (1996) Building Your Company's Vision. Harvard Business Review 1996, Vol. 74. No.5. 65-77.
Donnell, S.M. & Hall, J. (1980) Men and Women as Managers: A Significant Case of No Significant Difference. Organizational Dynamics 1980, Vol. 8. No. 4. 60-77.
Downs, T.M. (1992) Superior and Subordinate Perceptions of Communication during Performance Appraisal Interviews. Communication Research Reports 1992, Vol. 9.
No.2. 153-159.
Dorfman, P.W., Stephan, W.G. & Loveland, J. (1986) Performance appraisal Behaviours:
Supervisor perceptions and subordinate reactions. Personnel Psychology 39. 579–597.
Drucker, P.F. (1991) Management: Tasks, Responsibilities, Practices. 5. painos. Butler &
Tanne Ltd. London.
Drucker, P.F. (1999) Johtamisen haasteet. Werner Söderström Osakeyhtiö. Juva.
Elo, A-L. (1995) Esimiestyön kehittäminen. Kirjassa Toimituskunta Matikainen, E., Aro, T., Kalimo, R., Ilmarinen, J. & Torstila, I. Hyvä työkyky. Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Työterveyslaitos. Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen. Painotalo Miktor.
Helsinki.
Elo, A-L., Mattila, P., Kylä-Setälä, E. & Kuosma, E. (2004) Työyhteisön ja johtamisen kehittämisohjelman vaikutus työhyvinvointiin. Evaluaatiotutkimus kunta-alan teknisessä virastossa. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 26. Työterveyslaitos. Helsinki 2004.
Tampereen yliopistopaino.
Elovainio, M., Kalliomäki-Levanto, T. & Kivimäki, M. (1997) Työ, yhteistyö ja asiantuntemuksen jakautuminen väestövastuisessa tai alueellisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksia 79. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi.
Elovainio, M., Sinervo, T. & Pekkarinen, L., (2001) Uusien työvälineiden omaksuminen.
Asenteet, työn sisältö, yhteistyö ja prosessi muutosta edistävinä tekijöinä perusterveydenhuollossa. Aiheita-monistesarja 1/2001. Stakes.
Elovainio, M., Kivimäki, M., Vahtera J. & Virtanen, M. (2002) Päätöksen teon oikeudenmukaisuus ja työntekijöiden terveys. Työ ja ihminen 2002. No. 1. 20–28.
Eriksson, M. (2006) Pelko, johtaminen ja asiantuntijatyö. Kirjassa Parviainen, J. (toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Tampere.
Eskola, A. (1973) Sosiologian tutkimusmenetelmät I. Neljäs, uudistettu painos. Werner Söderström Oy. Porvoo.
Eskola, A. (1972) Sosiologian tutkimusmenetelmät II. Toisen painoksen muuttamaton lisäpainos. Werner Söderström Oy. Porvoo.
Eskola, J. & Suoranta, J. (2001) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 5. painos. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Evans, E.L. & McShane, S.L. (1988) Employee perceptions of performance appraisal fairness in two organizations. Canadian journal of behavioural science 1988, Vol. 20.
No. 2. 177-191.
Fay, C.H. & Latham, G.P. (1982) Effects of Training and Rating Scales on Rating Errors.
Personnel Psychology 1982, Vol. 35. 105-116.
Ferris, G.R., Russ, G.S., Albanese, R.& Martocchio, J.J. (1990) Personnel/Human Resources Management, Unionization, and Strategy Determinants of Organizational Performance. Human Resource Planning 1990, Vol. 13. No. 3. 215-227.
Findley, H.M., Giles, W.F. & Mossholder, K.W. (2000) Performance Appraisal Process and System Facets: Relationships with Contextual Performance. Journal of Applied Psychology 2000, Vol. 85. No. 4. 634-640.
Fletcher, C. (1986) The effects of Performance Review in Appraisal: evidence and Implications. Journal Management Development 1986, Vol. 5. No. 3. 3-12.
Fletcher, C. (2001) Performance appraisal and management: The developing research agenda. Journal of Occupational and Organizational Psychology 2001, Vol. 74. No. 4.
473-487.
Foot, M. & Hook, C. (1999) Introducing human resource management. Second edition;
second impression. Pearson Education Limited. Malaysia.
Forma, L., Viitanen, E. & Lehto, J. (2004) Lähiesimiehenä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2004. Tampereen Yliopistopaino Oy.
Tampere.
www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus
Gioia, D.A., Donellon, A. & Sims Jr, H.P. (1989) Communication and Cognition in Appraisal: A Tale of Two Paradigms. Organization Studies 1989, Vol. 10. No. 4. 503-530.
Ginter, P.M., Duncan, W.J. & Capper, S.A. (1991) Strategic Planning for Public Health Practice Using Macro environmental analysis. Public Health Reports 1991 Vol.106. No.
2. 134-141.
Gobo, G. (2004) Sampling representativeness. Kirjassa Seale, C., Gobo, G., Gubrium, J.F.
& Silverman D. Qualitative Research Practice. Sage Publications Limited. The Cromwell Press Limited. Wiltshire. Great Britain.
Gómez-Mejía, L.R. (1988) Evaluating Employee Performance: Does the Appraisal Instrument Make a Difference. Journal of Organizational Behavior Management 1988, Vol. 9. No. 2. 155-172.
Gómez-Mejía, L.R., Balkin, D.B. & Cardy R.L. (2001) Managing Human Resources.
Prentice Hall. Upper Saddle River. New Jersey.
Goodall, Jr., H.L., Wilson G.L. & Waagen C.L. (1986) The Performance Appraisal Interview: An Interpretive Reassessment. Quarterly Journal of Speech, 1986, Vol. 72.
No. 1. 74–87.
Gregory, R.J. (2000) Performance Appraisal: A Primer For The Lower Level Health Care And Rehabilitation Worker. Journal of Health and Human Services Administration 2000, Vol. 22. No. 3. 374-378.
Hackman, J.R. & Oldham, G.R. (1976) Motivation through the Design of Work: Test of a Theory. Organizational Behavior and Human Performance 9179. Vol. 16. 250–279.
Hakanen, J. (2005) Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja Ihminen Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos. Tampereen yliopistopaino. Helsinki.
Hakkarainen, K., Palonen, T. & Paavola, S. (2002) Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen. Psykologia 2002, No. 6. 448 - 464.
Hakkarainen, K. & Paavola, S. (2006) Kollektiivisen asiantuntijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia – Kognitiotieteellinen näkökulma. Kirjassa Parviainen, J. (toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Tampere.
Hall, J.L., Posner, B.Z. & Harder, J. W. (1989) Performance Appraisal Systems. Matching Practice With Theory. Group & Organization Studies 1989, Vol. 14. No. 1. 51–69.
Hannus, J. (2004) Strategisen menestyksen avaimet, Tehokkaat strategiat, kyvykkyydet ja toimintamallit. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Hannus, J., Lindroos, J-E. & Seppänen, T. (1999) Strateginen uudistuminen osaamisen ajan toimintaympäristössä. Hakapaino Oy. Helsinki.
Heikka, H. (2008) Sosiaali- ja terveysjohtajan työn sisältö ja kompetenssit. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 968. Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Terveyshallintotiede, Oulun yliopisto. Oulu University Press. Oulu
Heino, K., Vuori, J., Taskinen, H. & Turpeinen, M. (2005) Kulttuuriset ilmentymät sairaalaorganisaatioiden yhdistämisessä. Kirjassa Kinnunen, J. & Lindström, K. (toim.) Rakenteelliset ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129.
Heikkilä, T. (2005) Tilastollinen tutkimus. 5.-6.painos. Edita Prima Oy. Helsinki.
Helsilä, M. (2006) Suoritusarviointi. WS Bookwell Oy. Juva.
Hillebrand, P.L. (1994) Strategic Planning: A Road Map to the Future. Nursing Management 1994, Vol. 25. No. 1. 30-32.
Hillery, J.M. & Wexley, K.N. (1974) Participation Effects In Appraisal interviews Conducted In A Training Situation. Journal of Applied Psychology 1974, Vol. 59. No. 2.
168–171.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2001) Tutkimushaastattelu. Teema haastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino. Helsinki.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2003) Tutki ja kirjoita. 6.-9. painos.
Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Hirtzel-Trexler, B.J. (1994) Permeation of Organizational-Level Strategic Planning Onto Nursing Division-Level Planning. Journal of Nursing Administration 1994, Vol. 24. No.
11. 23–29.
Hokkanen, S., Skyttä, O. & Strömberg, O. (1995) Johtamistaito. Painoporras Oy. Jyväskylä.
Holopainen, M. & Pulkkinen, P. (1995) Tilastolliset menetelmät. Perusteet. 1.-2. painos.
WSOY:n graafiset laitokset. Porvoo.
Howes, P. & Foley, P. (1993) Strategic human resource management: An Australian case study HR. Human Resource Planning 1993. Vol. 16. No. 3. 53-64.
Huczynski, A. & Buchanan, D. ( 2001) Organizational Behavior. An Introductory Text.
Fourth edition. Prentice Hall. Italy.
Hutchinson, R.A., Witte, K.W. & Vogel, D.P. (1989) Development and implementation of a strategic-planning process at a university hospital. American Journal of Hospital Pharmacy 1989 Vol. 46. No. 5. 952-957.
Idvall, E. & Rooke, L. (1993) Kvalitetssäkring genom att utvecla strategiska och professionella omvårdnadsmål. Vård I Norden 1993, Vol. 13. No. 3. 16-22.
Ilgen, D.R., Fisher, C.D. & Taylor, M.S. (1979) Consequences of Individual Feedback on Behavior in Organizations. Journal of Applied Psychology 1979. Vol. 64. No. 4. 349-371.
.
Jones, K.R. (1988) Strategic planning in hospitals: Applications to nursing administration.
Nursing administration Quarterly 1998, Vol. 13. No. 1. 1-10.
Juuti, P. (1996) Mitä on johtaminen. Aikuiskasvatus 4/96.
Juuti, P. (1998) Kehityskeskustelut, johtamisen perusta. Aavaranta-sarja n:o 42. Tammer-Paino Oy. Tampere.
Juuti, P. & Vuorela, A. (2002) Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Aavaranta-sarja n:o 51. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Järvinen, P. (1998) Esimiestyö ongelmatilanteissa – konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. 4.painos. WSOY. Porvoo.
Järvinen, P. & Järvinen, A. (1996) Tutkimustyön metodeista. Opinpaja Oy. Tampere.
Kabene, S.M, Orchard, C., Howard, J.M., Soriano, M.A. & Leduc, R. (2006) The Importance of Human Resources Management in Health Care: A Global Context.
International Hospital Federation Reference Book 2006/2007, 34-47.
Kacmar, K.M., Witt, L.A., Zivnuska, S. & Gully, S.M. (2003) The interactive effect of leader-member exchange and communication frequency on performance ratings. Journal of Applied Psychology 2003. Vol. 88. No. 4. 764–772.
Kamensky, M. (2002) Strateginen johtaminen. Gummerus Kirjapaino Oy. Helsinki.
Kanste, O. (2005) Moniulotteinen hoitotyön johtajuus ja hoitohenkilöstön työuupumus terveydenhuollossa. Acta Universitatis Ouluensis Medica D815. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto.
Kaplan, R.S. & Norton, D. P. (1992) The Balanced Scorecard: Measures That Drive Performance. Harvard Business Review 1992. January - February, 71-79.
Kaplan, R.S. & Norton, D.P. (2002) Strategialähtöinen organisaatio. Tehokkaan strategiaprosessin toteutus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Kauppinen, T.J. (2006) Johtamisen johtaminen. Kuinka johtamisesta tehdään kilpailukykyä lisäävä tekijä. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Kavanagh, P., Benson, J. & Brown, M. (2007) Understanding performance appraisal fairness. Asia Pacific Journal of Human Resources 2007. Vol. 45. No. 2. 132-150.
Keaveny, T.J., Inderrien, E.J. & Allen, R.E. (1987) An Integrated Perspective Of Performance Appraisal Interviews. Psychological Reports 1987, Vol. 61. No. 2. 639-646.
Keeping, L.M. & Levy, P.E. (2000) Performance Appraisal Reactions: Measurement, Modeling, and Method Bias. Journal of Applied Psychology 2000. Vol. 85. No. 5. 708–
723.
www.keva.fi. Kaistila, M.-L. (2005) Hyvä esimiestyö. Kuntatyö Kunnossa.
Työturvallisuuskeskus/ Kuntien eläkevakuutus.
Khalil, S., Parry, E., Brown, N. & Oyebode, F. (2001) Individual appraisal for senior medical staff. Psychiatric Bulletin 2001, Vol. 25. No. 5. 166-169.
Kikoski, J.F. (1999) Effective Communication In The Performance Appraisal Interview:
Face-to-face. Communication for Public Managers In The Culturally Diverse Workplace. Public personnel management 1999, Vol. 2, No. 2. 301-322.
Kinnunen, J. & Vuori, J. (2007) Terveydenhuollon johtamiskulttuurin holistinen malli.
Kirjassa Vuori, J. (toim.) Terveys ja johtaminen. Terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. 1.-2. painos. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo.
Kivimäki, M. (1996) Confidential conversations between supervisor and employee as a means for improving leadership: a quasi-experimental study in hospital wards. Journal of Nursing Management 1996, Vol. 4. No. 6. 325–335.
Kivimäki, M. (2008) Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus. Moniste. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Johdon neuvottelu-tilaisuus 20.11.2008. Tampere.
Kivimäki, M. & Lindström, K. (1996) Henkilöjohtaminen sairaalaosastolla – henkilöstön näkökulma. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 8. Työterveyslaitos. Hakapaino Oy.
Helsinki.
Kivimäki, M., Elovainio M., Vahtera, J., & Virtanen M. (2002a) Johtaminen ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Kirjassa Työntekijöiden Hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa:
tutkittua tietoa ja haasteita. Vammalan Kirjapaino Oy. Helsinki.
Kivimäki, M., Elovainio M., Vahtera, J., & Sutinen R. (2002b) Yhteistoiminnan ongelmat lääkäreiden terveysriski. Duodecim 2002, No. 118. 9-11.
Kivinen, T. (2008) Tiedon ja osaamisen johtaminen terveydenhuollon organisaatioissa.
Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E.Yhteiskuntatieteet 158. Terveyshallinnon ja – talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kopijyvä. Kuopio.
Kleiman, L.S., Biderman, M.D. & Faley, R.H. (1987) An Examination Of Employee Perceptions Of A Subjective Performance Appraisal System. Journal Of Business And Psychology 987, Vol. 2. No. 2. 112-121.
Klein, H.J. & Snell, S.A. (1994) The Impact Of Interview Process And Context On Performance Appraisal Interview Effectiveness. Journal Of Managerial Issues 1994, Vol.
6. No. 2. 160-175.
Koivunen, N. (2003) Leadership In Symphony Orchestras. Discursive And Aesthetic Practices. University of Tampere. Academic dissertation. Vammalan Kirjapaino Oy.
Vammala.
Kolb, D.A., Rubin, I.M. & Osland, J.S. (1991) Organizational Behavior, An Experimental Approach. Fifth edition. Prentice Hall. USA.
Kotter, J.P. (1996) Muutos vaatii johtajuutta. Data Com Finland Oy.
Kuvaas, B. (2006) Performance appraisal satisfaction and employee outcomes: mediating and moderating roles of work motivation. The International Journal of Human Resource Management 2006, Vol. 17. No. 3. 504-522.
Kuvaas, B. (2007) Different relationships between perceptions of developmental performance appraisal and work performance. Personnel Review 2007, Vol. 36. No. 3.
378–397.
Laamanen, K. (2005) Johda suorituskykyä tiedon avulla – ilmiöstä tulkintaan. Tammer-Paino Oy. Tampere.
Laamanen, K. & Tinnilä, M. (2002) Prosessijohtamisen käsitteet. Terms and concepts in business process management. 3. uudistettu painos. Tammerpaino Oy. Tampere.
Lam, S.S.K. & Schaubroeck, J. (1998) Integrating HR planning and organizational strategy.
Human resource Management 1998, Vol. 8. No. 3. 5-19.
Latham, G.P. (2003) Goal Setting: A Five-Step Approach to Behavior Change.
Organizational Dynamics 2003. Vol. 32. No. 3. 309-318.
Latham, G.P. & Wexley, K.N. (1981) Increasing Productivity Through Performance Appraisal. Addison-Wesley Publishing Company. USA.
Latimer, G.E. (2005) Magnet… The Roadmap for success. Luento 25.5.2005. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tampere.
Lee, M. & Son, B. (1998) The Effects of Appraisal Review Content on Employees' Reactions and Performance. International Journal of Human Resource Management 1998, Vol. 9. No. 1. 203–214.
Lehtonen, T.J. (2002) Organisaation osaamisen hallinta. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 867. Tampereen Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere.
Leppänen, A. (1995) Oppivassa organisaatiossa työkyky kehittyy. Kirjassa Toimituskunta Matikainen, E., Aro, T., Kalimo, R., Ilmarinen, J. & Torstila, I. Hyvä työkyky.
Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Työterveyslaitos. Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen. Painotalo Miktor. Helsinki.
Levinson, H. (1970) Management by Whose Objectives? Kirjassa Manage People, Not Personnel. Motivation and Performance Appraisal. Toim. Vroom, V.H. A Harvard Business Review Book. USA 1990.
Levinson, H. (1976) Appraisal of What Performance. Kirjassa Manage People, Not Personnel. Motivation and Performance Appraisal. Toim. Vroom, V.H. A Harvard Business Review Book. USA 1990.
Levy, P.E. & Williams, J.R. (2004) The Social Context of Performance Appraisal: A Review and Framework for the Future. Journal of Management 2004. Vol. 30. No. 5.
881–905.
Linna, A. (2008) "Se on niin väärin". Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja sen muuttaminen kuntaorganisaatiossa. Sarja A-7:2008. Turun kauppakorkeakoulu.
Uniprint. Turku.
Likert, R. (1967) The Human Organization: Its Management and Value. McGraw-Hill Book Company. USA.
Lillrank, P. (1998) Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Otavan Kirjapaino. Keuruu.
Locke, E.A. & Latham, G.P. (1990) A Theory of Goal Setting & Task Performance.
Prentice-Hall, Inc. New Jersey, USA.
Longenecker, C.O. & Nykodym, N. (1996) Public Sector Performance Appraisal Effectiveness: A Case Study. Public Personnel Management 1996, Vol. 25. No. 2. 151–
164.
Lumijärvi, I. (2006) Strateginen henkilöstöraportointi. Kirjassa Strateginen henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi. Timo Suurnäkki toim. Työturvallisuuskeskus.
Gummerus Kirjapaino Oy. Helsinki.
Lumijärvi, I. & Jylhäsaari, J. (2000) Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tuloksen tasapaino johtamishaasteena. Tammer-Paino Oy. Tampere.
Lumijärvi, I., Virta, S. & Kujanpää, O. (2003) Strategista arviointia kehittämässä.
Tasapainotetun arvioinnin (BSC) käyttöönotto poliisitoimessa – kokemuksia teorian viemisestä käytäntöön. Tampereen yliopisto. Turvallisuushallinto 7/2003. Tampereen yliopistopaino Oy, Juvenes Print. Tampere.
Lumijärvi, I., Virta, S. & Kujanpää, O. (2001) Tasapainolla kohti tuloksellisuutta. BSC-malliin perustuva tulosarvioinnin kehittäminen poliisitoimessa. Tampereen yliopisto.
Turvallisuushallinto 5/2001. Tampereen yliopistopaino Oy, Juvenes Print. Tampere.
Lundquist, Jr., D.L. & Norris, R.M. (1991) Decision Support Systems And The Healthcare Strategic Planning Process: A Case Study. Journal of the Society for Health Systems 1991, Vol. 3. No. 1. 22–34.
Lähdesmäki, K. (2003) New Public Management ja julkisen sektorin uudistaminen:
Tutkimus tehokkuusperiaatteista, julkisesta yrittäjyydestä ja tulosvastuusta sekä niiden määrittelemistä valtion keskushallinnon reformeista. Acta Wasaensia No 113.
Hallintotiede 7. Universitas Wasaensis. Vaasa.
Lönnqvist, J. (2002) Johtajan ja johtamisen psykologiasta. Kohti parempaa ihmisten johtamista. Edita Prima Oy. Helsinki.
Maier, N.R.F. (1976) The Appraisal Interview: Three Basic Approaches. A Revision of The Appraisal Interview: Objectives, Methods, and Skills. University Associates, Inc. USA.
Maier, N.R.F. & Hoffman, L.R. (1961) Overcoming Superior-Subordinate Communication Problems in Management. Kirjassa Maier, N.R.F., Hoffman, L.R., Hooven, J.J. & Read, W.H. Superior-Subordinate Communication in Management. Research Study 52.
American Management Association. New York, USA.
Maier, N.R.F., Hoffman, L.R., Hooven, J.J. & Read, W.H. (1961) Superior-Subordinate Communication: A Statistical Research Project. Kirjassa Maier, N.R.F., Hoffman, L.R., Hooven, J.J. & Read, W.H. Superior-Subordinate Communication in Management.
Research Study 52. American Management Association. New York, USA.
Mancision, J. (1991) The appraisal interview: Constructive dialogue in action. Health Care Superviser 1991, Vol. 10. No. 1. 41-50.
Marriner Tomey, A. (2000) Guide to Nursing Management and Leadership. Sixth edition.
Mosby.USA.
Mantere, S. & Sillince, J.A.A. (2007) Strategic intent as a rhetorical device. Scandinavian Journal of Management.2007, Vol. 23. 406-423.
McGregor, D. (1972) An Uneasy Look at Performance Appraisal. Kirjassa Manage People, Not Personnel. Motivation and Performance Appraisal. Toim. Vroom, V.H. A Harvard Business Review Book. USA 1990.
Meklin, P. & Martikainen, J.-P. (2003) Kuntakonserni johtamisjärjestelmänä. Käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Acta 153. Suomen Kuntaliitto. Kuntatalon paino. Helsinki.
Meyer, H.H., Kay, E. & French, Jr, J.R.P. (1965) Split Roles in Performance Appraisal.
Kirjassa Manage People, Not Personnel. Motivation and Performance Appraisal. Toim.
Vroom, V.H. A Harvard Business Review Book. USA 1990.
Miettinen, S. & Pelkonen, M. (2000) Empowerment ammatillisen kehittymisen osana.
Kirjassa Miettinen, S., Miettinen, M., Nousiainen, I. & Kuokkanen, L. (2000) Itsensä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Werner Söderström Osakeyhtiö. Juva.
Mintzberg, H., (2003) Strategies. Kirjassa Mintzberg, H., Lampel, J., Quinn, J.B. &
Ghoshal, S. The Strategy Process. Concepts, Contexts, Cases. Pearson Education Limited. Iso-Britannia. Toinen painos.
Mount, M.K. (1984) Satisfaction with a performance appraisal system and appraisal discussion. Journal of Occupational Behavior 1984, Vol. 5. 271–279.
Murphy, K.R. & Cleveland, J.N. (1991) Performance Appraisal. An Organizational Perspective. Allyn and Bacon, A Division of Simon & Schuster, Inc. USA.