Kehityskeskustelijoiden välinen suhde

Työntekijöistä 76 % ja esimiehistä 86 % täydensi vastauksiaan kysyttäessä, mikä heidän suhteensa toiseen kehityskeskustelun osapuoleen on työssä yleisesti.

Kysymyksellä ei pyritty selvittämään pelkästään kehityskeskustelutilannetta, vaan muitakin tilanteita. Ajatuksena oli selvittää suhdetta keskustelun onnistumisen taustatekijänä. Vastaajat kuvasivat suhdetta monista eri näkökulmista, jotkut hyvin

niukasti ja yksisanaisesti, toiset muutamilla lauseilla. Esimiesten vastaukset olivat monisanaisempia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Työntekijöiden kuvaus suhteesta esimieheen

Työntekijöiden vastaukset analysoitiin ensin. Sisällön kuvaukset ryhmiteltiin teemoiksi useiden lukukertojen jälkeen. Sisällön analyysin tuloksena syntyi kolme suhdetta kuvaavaa teemaa: suhteen kiinteys, johtaminen ja toimintatapa sekä suhdetta kuvaava arvo tai periaate. Eniten teemoissa havaittiin kuvauksia suhteen kiinteydestä. Suhteen kiinteyttä kuvattiin läheisyytenä, yhteistyösuhteena, vapautuneisuutena, etäisyytenä, varauksellisuutena, sulkeutuneisuutena tai jännitteisyytenä. Esimiehen johtamistavasta kerrottiin johtamistyylin kuvauksilla:

ammatillinen, keskusteleva, kannustava ja tukea antava. Suhteen arvoa tai periaatetta kuvaavaan teemaan liittyivät ominaisuudet hyvyys, huonous, avoimuus, arvostus, asiallisuus ja luottamus. Lausumat eivät sijoitu vain yhden ainoan teeman alle. Ne kertovat moniulotteisesta ja -tasoisesta suhteesta esimieheen. Analyysi ei tuottanut haluttua saturaatioastetta.

Sisällön analyysiä jatkettiin muiden avokysymysten osalta. Esimiessuhteeseen oli viitattauksia useiden muidenkin avokysymysten vastauksissa. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä siitä, miten työntekijät viittasivat esimiessuhteeseen muissa vastauksissa:

"Esimieheni on kannustava, esimerkillinen, motivoiva, asioita eteenpäin vievä. Kehityskeskusteluilla on selkeä tarve/merkitys, saan myös palautetta."

"En tuntenut esimiestä ollenkaan, uusi työntekijä."

"Haluaisin, että kehityskeskustelun pitäjä tietäisi/tuntisi paremmin omaan työhöni liittyvät asiat."

Sisällön analyysi tehtiin uudestaan sen ymmärryksen pohjalta, joka seurasi muiden kysymysten vastauksista. Muita avokysymyksiä analysoitaessa kävi ilmeiseksi, että suhdetta kuvaa ja luonnehtii parhaiten suhteen ominaisuus – ei toimintatapa tai toimintaa ohjaava arvo tai periaate eikä edes sen välimatkaa kuvaava piirre. Analyysissa teemojen yhdistäminen luokiksi perustui suhteen ominaisuuksiin. Niihin kaikkiin yhdistyivät ensimmäisessä analyysivaiheessa kuvatut teemat. Uudessa analyysissa luokkia muodostui viisi. Työntekijän ja esimiehen suhdetta kuvaavien luokkien nimiksi valittiin läheiset, jännitteiset,

tasavertaiset, passiiviset ja turhautuneet. Kuudes luokka muodostui ryhmästä, joka ei osannut vastata, sekä niistä muutamista, joiden vastaus ei ollut luokiteltavissa.

Vastauksissa työntekijät painottavat joko kehityskeskustelun taustalla vaikuttavaa jokapäiväistä suhdetta tai sitä, miten suhde on näyttäytynyt juuri viimeisimmässä kehityskeskustelussa. Suhteen luonne voi muuttua tekojen tai tapahtumien kautta.

Vastauksissa on useita viitteitä siitä, minkälainen suhde oli ennen ja millainen se on nyt. Kuvausten perusteella ei voi osoittaa, kuinka tiheästi suhteen ominaisuudet vaihtelevat. Kysymyksessä pyydettiin kuvaamaan, millainen suhde on "yleisesti työssä". Vastausten perusteella suhteen muutokset eivät ole nopeita tai tiheitä.

Vastaukset on koodattu kvantitatiiviseen muotoon, jotta myös erot vastausten jakaumissa tulisivat esille. Taulukkoon 26 on poimittu kutakin luokkaa kuvaavia lausumia työntekijöiden vastauksista.

Taulukko 26. Työntekijöiden suhdetta esimieheen kuvaavat luokat, niiden lukumäärät työntekijöiden vastauksissa (n=1488) sekä esimerkkejä vastauksista.

Kuvaus työntekijän

suhteesta esimieheen % Kuvaus sisällöstä

Läheiset 4

"Välitön suhde. Kaikista asioista pystyy keskustelemaan. Esimieheni on helposti lähestyttävä. Ystävyyssuhde." "Suhteemme on luonteva, koska tunnemme toisemme melko hyvin myös työajan ulkopuolella. Asiointi työasioissakin on rentoa ja ilmapiiri avoin." "Olemme varsin vahvasti toisistamme riippuvaisia työn sisällön ja toteutuksen suhteen."

Jännitteiset 11

" Näemme kun olen arkisin päivävuorossa. Ajoittain enemmänkin keskustelua, aina ei uskota/kuunnella." " Suhde näyttää hyvältä, mutta minun puoleltani luottamus on mennyt esimieheen. Luottamus on mielestäni tärkeimpiä asioita työntekijä -esimies suhteessa." "Suhde on jännitteinen. Haimme samaa virkaa, ja minut mielestäni pätevämpänä sivuutettiin."

Tasavertaiset 73

"Avoin ja luottamuksellinen, helposti lähestyttävissä oleva, myönteinen."

" Esimieheni ottaa minut huomioon, tarttuu ja hoitaa epäkohdat. Häntä on helppo lähestyä ja keskustella asioista." " Esimieheni antaa täydellisen työrauhan, suhtautuu aina hienotunteisesti esittäessään asioita, ei tarraudu epäoleellisiin pikkuseikkoihin. Antaa vapauden itse harkita, kuinka tehdä työnsä." "Emme ole päivittäin eikä edes viikottain tekemisissä, työn luonteesta johtuen. Suhde on luonteva, toimiva ja yhteistyö sujuu." " Esimieheni on varsin kiireinen ja vähän tavoitettavissa. Henkilöiden välillä yhteistyö on toimivaa. Asioiden suhteen pitäisi tapaamisaikoja olla enemmän."

Passiiviset 7

"Suhde on neutraali lähinnä vain hyvää päivää jos esimies suvaitsee vastata. Huolistani tai minua painavista asioista en pysty keskustelemaan esimieheni kanssa." "Sitä paremmin menee, mitä vähemmän on

tekemisissä." "Olen vähän aikaa vasta ollut hänen alainen. En tunne häntä kovin hyvin. Paljon on hallintotehtävissä."

Turhautuneet 4

"Tapaamisia lähinnä kokousten puitteissa" " Etäinen. Esimies kiinnostuneempi omiin puuhasteluihinsa." " Lähin esimieheni töistäni ulkona kuin lintulauta."

Ei osaa sanoa 1

" Olen ollut yli vuoden syöpätautien klinikassa, enkä ole käynyt kehityskeskustelua" " Esimieheni on vaihtunut muutama kk sitten, joten mielipidettä nykyisestä ei täysin vielä ole muodostunut." "Eläkkeellä.

Uuden kanssa en ole keskustellut."

Läheiset-luokkaa luonnehtivat vastaajien kuvaukset suhteen kaikkinaisen kanssakäymisen läheisyydestä. Läheisyyttä voi luonnehtia päivittäiseksi ammatilliseksi yhteistyöksi ja yhteiseksi työnteoksi, jossa esimiessuhde on vain hallinnollinen muodollisuus. Jännitteistä suhdetta vastaajat kuvaavat usein tavalla, jota luonnehtii joko jonkinasteinen epäluottamus esimiestä kohtaan tai varautunut suhtautuminen. Jännittyneisyys ei ole aina kielteistä. Tässä tapauksessa suhde

esimieheen ei ole kuitenkaan katkennut, vaan asioita hoidetaan puolin ja toisin.

Luokkaan Tasavertaiset on ryhmitelty kaikki ne vastaajat, joiden mielestä esimies on helposti lähestyttävä ja yhteistyösuhde on avoin. Monet mainitsevat myös, että esimies on helppo tavoittaa aina, kun on asiaa, ja muulloinkin kuin kehityskeskustelussa. Tasavertaisuudesta kerrotaan suhteen "neutraaliutena",

"asiallisuutena", "normaaliutena" ja "yhteistyösuhteena". Lisäksi tasavertaisiin ryhmiteltiin vastaajat, jotka kuvaavat suhdetta etäiseksi ja silti ongelmattomaksi.

Heidän vastauksissaan ei kerrota tyytymättömyydestä tai suhteen toimimattomuudesta, vaan enemminkin persoonien vaikutuksesta tai työskentelyolosuhteista. Tasavertaisessa suhteessa etäisyys ei ilmennä kielteisiä arvolatauksia.

Kaksi viimeistä suhdetta kuvaavaa luokkaa ovat Passiiviset ja Turhautuneet.

Passiivisten luokkaan on ryhmitelty ne vastaajat, jotka eivät tunne esimiestään riittävästi ja ovat esimerkiksi jonkinlaisessa tarkkailuasemassa. Passiiviset-luokassa ovat myös vastaajat, jotka ovat pettyneitä esimieheensä tai joilla on täydellinen luottamuspula esimieheen nähden. Lisäksi ryhmään kuuluvat vastaajat, jotka pyrkivät välttelemään kaikenlaista yhteistyötä esimiehensä kanssa. Turhautuneiden luokkaan on sijoitettu kaikki ne vastaajat, jotka mitätöivät suhteensa esimieheen tai kertovat, ettei suhdetta ole koskaan syntynytkään tai se on katkennut.

Esimiesten kuvaus suhteesta työntekijöihin

Sisällön analyysin ensimmäisessä vaiheessa esimiesten vastaukset analysoitiin kuten työntekijöiden vastaukset. Esimiesten lausumat olivat yleisemmän tasoisia kuvauksia. Koska useimmat esimiehet arvioivat suhdettaan useaan alaiseen, kuvaukset eivät sisällä kahden yksilön välisiin suhteisiin liittyviä tunteita tai arvostukseen liittyviä asetelmia. Esimiesten vastaukset näyttävät olevan sisällöltään ryhmiteltävissä lähes yhdenmukaisesti samoihin luokkiin kuin työntekijäaineiston ensimmäisessä analyysivaiheessa. Esimiesten teemat on luokiteltu ja niistä on annettu esimerkkejä taulukossa 27.

Taulukko 27. Esimiesten suhdetta työntekijöihin kuvaavat luokat sekä esimerkkejä vastauksista (n=114).

Luokka Kuvaus teeman sisällöstä

Yhteydenpidon tapa työntekijään

" Alaiset tekevät työnsä itsenäisesti, minä organisoin ed. päivänä suuret linjat." "Arvostan alaisteni osaamista enkä puutu heidän työhönsä normaalisti."

Esimiehen johtamistapa

"Käytännön työhön suhteeni on melko etäinen, työntekijät ovat

asiantuntijoita. Olen konsulttimainen. Autan ongelmatilanteissa tai haen ratkaisuja yhdessä ja sitten toteutetaan." "Ilmapiiri on hyvä. Alaiset uskaltavat sanoa mielipiteensä, sen he ovat julkisestikin tuoneet esiin.

Alaiset ovat hyviä hoitamaan omia vastuualueitaan. He tietävät paikkansa, millä työskentelevät."

Suhteen arvo tai periaate

"Luotan alaisiini ja uskon, että myös he luottavat minuun. Suhteemme on keskusteleva." "Asiallinen, toista osapuolta arvostava ilmapiiri."

Samankaltaisuutta on havaittavissa työntekijöiden kuvausten kanssa silloin, kun sisältöä kuvataan johtamistyylinä tai suhteen periaatteena. Suhteen kiinteyden sijaan esimiehet kertovat suhteesta työntekijään yhteydenpidon tavan tai muodon kautta.

Johtamistavan kuvauksissa kerrotaan käytännön johtamistyylistä, muun muassa vuorovaikutuksen tavoista ja tyyleistä. Esimiehet kuvaavat suhdetta useimmiten arvojen ja periaatteiden kautta. Analyysi osoittaa saman kuin työntekijöiden vastausten ensimmäinen analyysivaihe: lausumat ja teemat voitaisiin luokitella ristikkäin useimpiin luokkiin. Kun esimiesten aineistosta analysoitiin muut avokysymykset, ei ilmennyt tarvetta jatkaa analyysiä samalla tavoin kuin työntekijöiden aineistossa.