7 POHDINTA
7.5 Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet
Opettajan roolia ja merkitystä nuoren terveyden edistämisessä on tutkittu vähän. Tutkimuk-sessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää opettajien työn kehittämisessä, oppilaitosten nuorten terveyden edistämisen toimintojen tehostamisessa ja terveyttä edistävän kouluyhteisön luomi-sessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien nuorten terveyden edistämises-tä opettajan näkökulmasta tarvitaan lisätutkimusta. Näin saadaan laajempaa kuvaa ikäluokan terveyden edistämisestä sekä tietoa siitä miten terveyden edistämisen tarve ja sisältö eri ympä-ristössä toteutuu.
Voidaan tutkia laajemmin myös sitä, millaisia toisen asteen opettajien ja nuorten odotukset ja näkemykset terveyden edistämisen toteutumisesta ovat. Opiskelijoiden ja opettajien näke-myksiä voidaan näin verrata myös keskenään ja miettiä syitä mahdollisiin samankaltaisuuk-siin ja eroavaisuuksamankaltaisuuk-siin. Oppilaitoksesta on tässä tutkimuksessa valittu haastateltaviksi ainoas-taan opettajia. Jatkossa on aiheellista tutkia myös ammatillisen oppilaitoksen muiden toimi-joiden näkemyksiä ammattiin opiskelevien nuorten terveyden edistämisestä. Näitä muita toi-mijoita olivat oppilaanohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, oppilaitospastori ja psykologi.
LÄHTEET
Aalberg V & Siimes MA. 1999. Lapsesta aikuiseksi: Nuoren kypsyminen naiseksi tai miehek-si. Nemo, Helsinki.
Autio M, Eräranta K & Myllyniemi S. (toim.) 2008. Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja 2008. Stakes & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 84.
Basch CE. 2011. Healthier students are better learners: a missing link in school reforms to close the achievement gap. Journal of School Health 81(10), 593‒598.
Bonell C, Harden A, Wells H, Jamal F, Fletcher A, Petticrew M, Thomas J, Whitehead M, Campbell R, Murphy S & Moore L. 2011. Protocol for a systematic review of the effects of schools and school environment interventions on health: evidence mapping and syntheses.
BMC Public Health 453(11), 1‒7.
Burns N & Grove SK. 2005. The Practice of nursing research. Conduct, critique, & utili-zation. Fifth ed. W.B. Saunders Company, Pennsylvania.
Cohall AT, Cohall R, Dye B, Dini S, Vaughan RD & Coots S. 2007. Overheard in the halls:
what adolescents are saying, and what teachers are hearing, about health issues. Journal of School Health 77(7), 344–350.
Donnelly E & Neville L. 2008. Communication and interpersonal skills. Health and social care: Knowledge and skills. Reflect Press Limited, Exeter, Devon.
Ellonen N. 2008. Kasvuyhteisö nuorten turvana. Sosiaalisen pääoman yhteys nuorten masen-tuneisuuteen ja rikekäyttäytymiseen. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikka. Väitöskirja.
Ellonen N, Rostila I, Korkiamäki R, Kääriäinen J, Kivivuori J & Salmi V. 2008. Koulu ja paikallisyhteisö nuoren tukiverkostona. Yhteiskuntapolitiikka 73(3), 287–294.
Elovainio M, Pietikäinen M, Luopa P, Kivimäki M, Ferrie JE, Jokela J, Suominen S, Vahtera J & Virtanen M. 2011. Organizational justice at school and its associations with pupils’ psy-chosocial school environment, health, and wellbeing. Social Science & Medicine 73, 1675–
1682.
Eskola J & Suoranta J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Vastapaino, Tampere.
Evans C & Evans B. 2007. More than just Worksheets?: A study of the confidence of newly qualified teachers of English in teaching personal, social and health education in secondary schools. Pastoral care, Decemper, 42–50.
Fletcher A, Bonell C & Sorhaindo A. 2010. “We don’t have no drugs education”: The myth of universal drugs education in English secondary schools? International Journal of Drug Pol-icy 21, 452–458.
Herbert PC & Lohrmann DK. 2011. It’s all in the delivery! An analysis of instructional strat-egies from effective health education curricula. Journal of School Health 81(5), 258–264.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. painos. Tammi, Helsinki.
Husu J. 2004. Tieto, tietäminen ja kasvatuksen tutkimuksen menetelmät. Teoksessa Kan-sanen P & Uusikylä K. (toim.) Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. PS-kustannus, Juva, 23–32.
Hämäläinen J. 2006. Nuori ja perhe yhteiskunnan muutoksessa. Teoksessa Laukkanen E, Marttunen M, Miettinen S & Pietikäinen M. (toim.) Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaa-minen. Duodecim. Karisto Oy, Hämeenlinna, 43–64.
Härkönen, U. 2007. Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus – Bronfenbrennerin ekologi-nen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä. Teoksessa Niikko A, Pellikka I & Savolaiekologi-nen E.
(toim.) Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä. Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä. Savon-linnan opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja, 21–39. Joensuun yliopisto.
Johansson N & HeikinaroJohansson P. 2011. ”Liikuntaa yhdessä ja erikseen”
-terveysliikunnan integroiminen lukiotyttöjen pakolliselle liikuntakurssille. Liikunta & Tiede 48(1), 49–55.
Jonker EF. 2006. School hurts: refrains of hurt and hopelessness in stories about dropping out at a vocational school for care work. Journal of Education and Work 19(2), 121–140.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro Oy, Hel-sinki.
Kann L, Telljohann SK & Wooley SF. 2007. Health education: Results from the school health policies and programs study 2006. American school health association. Journal of School Health 77(8), 408–434.
Kestilä L. 2009. Nuorten terveyttä ja hyvinvointia kartoittavat kyselyt (Kouluterveyskysely, Nuorten terveystapatutkimus). Teoksessa Suurpää L. (toim.) Nuoria koskeva syrjäytymistieto:
avauksia tietämisen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkko-julkaisuja 27,54–58.http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/syrjaytymistieto.pdf. Lu-ettu 4.1.2012.
Kidger J, Donovan JL, Biddle L, Campbell R & Gunnell D. 2009. Supporting adolescent emotional health in schools: a mixed methods study of student and staff views in England.
BMC Public Health 403(9), 1‒18.
Koskelo R. 2006. Säädettävien kalusteiden vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen lukiolaisilla. Kuopion yliopisto. Biolääketieteen laitos. Väitöskirja.
Kuula A. 2006. Yksityisyyden suoja tutkimuksessa. Teoksessa Hallamaa J, Launis V, Lötjö-nen S & Sorvali I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Hakapaino Oy, Helsinki, 124–140.
Kylmä J & Juvakka T. 2012. Laadullinen terveystutkimus. 1.-2.painos. Edita Prima Oy, Hel-sinki.
Lincoln YS & Cuba EG. 1985. Naturalistic inquiry. Sage Publications, California.
Lohrmann DK. 2010. A complementary ecological model of the coordinated school health program. Journal of School Health 80, 1‒9.
Luopa P, Lommi A, Kinnunen T & Jokela J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely 2000–2009. Yliopistopaino, Helsinki.
Mazloomy Mahmoodabad SS, Noorbala MT, Rahaee Z & Mohammadi M. 2010. Knowledge, attitude and performance study of secondary school teachers of Yazd city regarding skin can-cer. European Academy of Dermatology and Venereology 24, 424–428.
Melnyk BM, Jacobson D, Kelly S, O’Haver J, Small L. & Mays MZ. 2009. Improving the mental health, healthy lifestyle choices and physical health of Hispanic adolescents: A ran-domized controlled pilot study. American School Health Association. Journal of School Health 79(12), 575‒584.
Mikkonen J & Tynkkynen L. 2010. Terve Amis! Ammattiin opiskelevien terveyden taustate-kijät: 50 toimenpide-ehdotusta terveyserojen kaventamiseksi. Savuton sohva sakille. Elämän-tapaliitto. Kehitys Oy, Pori.
Mohammadi NK, Rowling L & Nutbeam D. 2010. Acknowledging educational perspectives on health promoting schools. Health Education 110(4), 240–251.
Myburgh CPH & Poggenpoel M. 2002. Teachers´ experience of their school environment – implications for health promotion. Education 123, 260–269.
Nieminen J. 2010. Puuttuva lenkki – nuorisokasvatus tieteen kentässä, kasvatuksen teoriassa ja nuorisotyön kehyksenä. Teoksessa Nivala E & Saastamoinen M. (toim.)
Nuoriso-kasvatuksen teoria – perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Kuopion yliopisto & Nuori-sotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 73, 30–63.
Nieminen T. 2012. Laman varjossa valmistuneet. Tilastokeskus. Tieto & trendit, 6.
http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-12_004.html. Luettu 26.11.2012.
OKM. 2011a. LANUKE 2012–2015. Strategiset tavoitteet ja keinot. 7.9.2011 luonnos. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/Kehittxmisohjelma _2012-2015/Liitteet/Lanuke_2012_15_tavot-keinot_7.9_luonnos_nettiin.pdf. Luettu
15.12.2011.
OKM. 2011b. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kärkeen osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta.
Tiedote 8.12.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2011/12/lapsi_ja_nuorisopolitiikan_kehittamisohjelma _valtioneuvosto.html. Luettu 15.12.2011.
OPM. 2007. Opettajankoulutus 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:44.Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yliopistopaino.
OPH. 2011. Uutta WERA – web-raportointipalvelussa. 26.4.2011. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/download/132605_WERA_uusia_tilastoja_26042011.pdf. Luettu 18.1.2012.
Paakkari L, Tynjälä P & Kannas L. 2010. Student teachers' ways of experiencing the objec-tive of health education as a school subject: A phenomenographic study. Teaching and Teacher Education 26, 941–948.
Peltola A. 2011. Tervettä, tietoa. Ammattiin opiskelevien terveystiedon opetuksen nykytila.
Elämäntapaliitto.
Pietilä A-M, Hakulinen T, Hirvonen E, Koponen P, Salminen E-M & Sirola K. 2008. Tervey-den edistäminen, Uudistuvat työmenetelmät. WSOY, Porvoo.
Pirskanen M. 2006. Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kuopin yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja.
Polit DF & Hungler BP. 1987. Nursing research principles and methods.Third ed. J. B. Lip-pincott Company, Philadelphia.
Pommier J, Jourdan D, Berger D, Vandoorne C, Piorecka B & De Carvalho GS. 2009. School health promotion: organization of services and roles of health professionals in seven European countries. European Journal of Public Health 20(2), 182–188.
Raaijmakers LGM, Bessems KMHH, Kremers SPJ & van Assema P. 2009. Breakfast con-sumption among children and adolescents in the Netherlands. European Journal of Public Health 20(3), 318–324.
Sallis JF & Owen N. 1997. Ecological models. Teoksessa Glanz K, Lewis FM & Rimer BK.
(toim.) Health behavior and health education. Theory, research and practice. Jossey-Bass Inc., San Francisco.
Soza-Vento RM & Tubman JG. 2004. Tobacco use prevention education (TUPE) programs in the state of Florida: correlates and predictors of teachers’ perceptions of program effective-ness. Journal of Health & Social Policy 20(1), 43–63.
Suomen virallinen tilasto. (2012). Ammatillinen koulutus. ISSN=1799-196X. Helsinki: Tilas-tokeskus. http://www.stat.fi/til/aop/tau.html. Luettu: 14.8.2012.
Sy A & Glanz K. 2008. Factors influencing teachers’ implementation of an innovative tobac-co prevention curriculum for multiethnic youth: Project SPLASH. Journal of School Health 78(5), 264–273.
TENK. 2011. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. http://www.tenk.fi/hyva_tieteellinen_kaytanto/kaytanto.html. Luettu
14.2.2012.
THL. 2011. Kouluterveyskysely 2011. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskeli-joiden hyvinvointi vuosina 2008/09 – 2010/11.
http://info.stakes.fi/kouluterveys/tulokset/ktkysely_kokomaa_200809_201011_aol.pdf. Luettu 22.11.2012.
Thomas M & Jones S. 2004. The impact of group teaching on the acquisition of key skills to teach personal, social and health education. Health Education 105(3), 164‒185.
Tjomsland HE, Iversen AC & Wold B. 2009. The Norwegian network of health promoting schools: A three-year follow-up study of teacher motivation, participation and perceived out-comes. Scandinavian Journal of Educational Research 53(1), 89–102.
Tossavainen K. 2007. Saate. Teoksessa Kokko RL, Tossavainen K & Hyvönen P. (toim.) Lapsi näkyviin – Nuori kuuluviin. Itä-Suomen lapsi ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu 2007. Itä-Suomen lapsi ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu vuosille 2008–2012 hank-keen loppuraportti. Kuopion yliopisto, 5‒6.
Tossavainen K, Turunen H, Jakonen S & Vertio H. 2004. Health promotional education: Dif-ferences between school nurses’ health counselling and teachers’ health instruction in the Finnish ENHPS. Children & Society 18, 371–382.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2012. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tuominen P, Savola E & Koskinen-Ollonqvist P. 2005. Terveyden edistämisen avainsisällöt kansalaisjärjestöjen terveyden edistämisen koulutuksen tukemiseen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja. http://www.tekry.fi/web/pdf/publications/2005/2005_003.pdf. Luettu 29.1.2012.
Waggie F, Gordon N & Brijlal P. 2004. The school, a viable educational site for inter-disciplinary health promotion. Education for Health 17(3), 303–312.
Vamos S & Zhou M. 2009. Using focus group research to assess health education needs of pre-service and in-service teachers. American Journal of Health Education 40, 196–206.
Van Hout MC & Connor SA. 2008. Qualitative study of Irish teachers' perspective of student substance use. Journal of Alcohol & Drug Education 52, 80‒91.
Waters SK, Cross DS & Runions K. 2009. Social and ecological structures supporting adoles-cent connectedness to school: A theoretical model. Journal of School Health 79(11), 516‒524.
Westwood J & Mullan B. 2007. Knowledge and attitudes of secondary school teachers re-garding sexual health education in England. Sex Education 7(2), 143–159.
Westwood, J. & Mullan, B. 2009. Teachers’ and pupils’ perceptions of the school nurse in relation to sexual health education. Sex Education 9(3), 293–306.
Viig NG & Wold B. 2005. Facilitating teachers’ participation in school-based health promo-tion—A qualitative study. Scandinavian Journal of Educational Research 49(1), 83–109.
Virtanen M, Kivimäki M, Luopa P, Vahtera J, Elovainio M, Jokela J & Pietikäinen M. 2009.
Staff reports of psychosocial climate at school and adolescents’ health, truancy and health education in Finland. European Journal of Public Health 19(5), 554–560.
Wolfers MEG, Kok G, Mackenbach JP & de Zwart, O. 2010. Correlates of STI testing among vocational school students in the Netherlands. BMC Public Health 725(10), 1‒11.
Vuorinen R. 1998. Minän synty ja kehitys: ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren. 2.
painos. WSOY, Porvoo.
Väyrynen P, Saaristo V, Wiss K & Rigoff A-M. (toim.) 2009. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa – perusraportti kyselystä vuonna 2008. Opetushal-litus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edita Prima Oy, Helsinki.
630/1998, 5 §. Laki ammatillisesta koulutuksesta.
Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valittu
CINAHL ("health promotion" OR "health edu-cation") AND "school*" AND teach*
AND (adolecent* OR youth* OR
ecological AND ("health promotion"
OR "health education") AND teach*
year 2002–2011 Joulukuu
15 1
"health promotion" AND teach*
AND adolescent AND school*
year 2002–2012
74 2
EBSCOhost “upper secondary school” AND
“health education” OR “health pro-motion” AND teacher*
year 2002–2012 215 5*
”vocational school” AND health AND (teach* OR student*)
year 2002–2012 64 3
"school environment* AND ("health promotion" OR "health education") AND adolescent*
year 2002–2012 166 3**
"vocational school" OR “upper sec-ondary school” AND “health
ERIC "school*" AND ("health promotion"
OR "health education") AND teach*
year 2002–2012 target audience:
teachers
38 2
"health education" AND skill* AND teach*
year 2002–2012 152 1****
Medic school* AND ”health promotion” year 2002–2011 62 1 Julkari (THL) eri yhdistelmiä yllämainituin sanoin 4 Muu
manuaa-linen
5
Yhteensä 38
Lisäksi hakuja PubMed, Linda ja Arto tietokannoista ilman valittuja artikkeleita.
*Lisäksi löydetty 1 sama kuin aiemmin
** Lisäksi löydetty 1 sama kuin aiemmin
*** Lisäksi löydetty 14 samaa kuin aiemmin
**** Lisäksi löydetty 5 samaa kuin aiemmin
Liitetaulukko 2. Keskeisimmät nuoren terveyden edistämistä kuvaavat tutkimukset opettajan toiminnan kannalta.
Tutkimus Tutkimuksen tarkoitus Menetelmät ja aineisto/otos Tulokset
Basch CE. 2011. Healthier students are better learners: a missing link in school reforms to close the achievement gap. Journal of School Health 81(10), 593‒598.
Kirjallisuuskatsaus. Erityisesti näkökyky, astma, teiniraskaus aggressio sekä väkivalta, liikunta, aamiainen ja tarkkaavaisuushäiriöt ja yliaktiivisuus vaikut-tavat opiskelumotivaatioon ja -kykyyn vaikuttaen myös koulume-nestykseen, havaintokykyyn, kognitiivisiin kykyihin ja poissaoloihin.
Paikallisten, alueellisten ja kansallisten päättäjien toiminta sekä tuki on suositeltavaa.
Bonell C, Harden A, Wells H, Jamal F, Fletcher A, Petticrew M, Thomas J, Whitehead M, Campbell R, Mur-phy S & Moore L. 2011. Protocol for a systematic review of the effects of schools and school environment
kirjallisuus-katsauksesta Oletuksena on, että terveyden edistämisen vaikutukset ovat suu-rempia silloin, kun terveyden edistämisen interventiot liittyvät niin opetussuunnitelmiin kuin myös koko kouluympäristön yhteisölli-seen toimintaan.
Cohall AT, Cohall R, Dye B, Dini S, Vaughan RD & Coots S. 2007.
Overheard in the halls: what adoles-cents are saying, and what teachers are hearing, about health issues.
Journal of School Health 77(7), 344–
350.
Tarkoituksena on tutkia opettajien roolia nuorten terveyden edistämises-sä.
Kvantitatiivinen survey-tutkimus.
Opet-tajia (n=273) neljästä koulusta. Yli puolet vastanneista ilmoitti kuulevansa opiskelijoiden keskuste-luja terveyteen liittyen kerran viikossa tai useammin, ja 70 % ilmoit-ti, että heihin oltiin oppilaiden taholta oltu yhteydessä henkilökoh-taisissa ongelmissa tai terveyteen liittyvissä kysymyksissä 1-3 kertaa tai useammin lukukaudessa.
Kouluyhteisön sosiaalisesti tukeva ilmapiiri vähentää nuorten ma-sentuneisuuden riskiä. Jos ilmapiiri koulussa on sosiaalisesti tuke-va ja kannustatuke-va, se tuke-vaikuttaa masentuneisuutta vähentävästi kaikkiin koulun oppilaisiin, myös niihin, jotka eivät koe saavansa sitä opettajalta tai koulukavereilta.
Ellonen N, Rostila I, Korkiamäki R, Kääriäinen J, Kivivuori J & Salmi V.
2008. Koulu ja paikallisyhteisö nuo-ren tukiverkostona. Yhteiskuntapoli-tiikka 73(3), 287–294.
Tarkoituksena on tutkia kuinka paljon ja miten paikallinen yhteisö voi edistää nuorten hyvinvointia
Kaksivaiheinen kyselytutkimus, kouluja
(n=39) ja oppilaita (n=2 803). Eniten tukea nuoret kokevat saavansa vanhemmiltaan ja läheisiltä ystäviltään. Vähiten tukea saadaan koulun muilta aikuisilta, joilla tarkoitetaan koulun muuta kuin opetushenkilökuntaa, esimerkiksi terveydenhoitajaa, kuraattoria, vahtimestaria ja mahdollista projek-tihenkilöstöä.
Elovainio M, Pietikäinen M, Luopa P, Kivimäki M, Ferrie JE, Jokela J, Suominen S, Vahtera J & Virtanen M. 2011. Organizational justice at school and its associations with pupils’ psychosocial school envi-ronment, health, and wellbeing.
Social Science & Medicine 73, 1675–1682.
Tarkoituksena on tutkia koulun henki-lökunnan ja oppilaiden käsityksiä siitä onko oikeudenmukaisuuden toteutu-misella koulussa yhteyttä siihen millai-sena he kokevat kouluympäristön, ja onko oikeudenmukaisuuden tunteella yhteyttä terveysongelmiin, koulume-nestykseen ja poissaoloihin.
Survey-tutkimus. Koulujen (n=136) henkilökuntaa (n=1946) sekä oppilaita;
poikia (n=11781) ja tyttöjä (n=12 842).
Henkilöstön käsitykset oikeudenmukaisuuden toteutumisesta koulussa ovat yhteydessä oppilaiden käsityksiin koulun psykososi-aalisesta ympäristöstä, terveydestä, suorituskyvystä ja poissaolois-ta. Henkilöstön johtamisen ja päätöksentekomenettelyjen kehittä-misellä voi olla tärkeä merkitys oppilaiden koulumenestyksen ja hyvinvoinnin edistämiselle.
Evans C & Evans B. 2007. More than just Worksheets? A study of the confidence of newly qualified teach-ers of English in teaching pteach-ersonal, social and health education in sec-ondary schools. Pastoral care,
Vastanneilla on vaadittavat tiedot ja taidot opettaa pääainettaan äidinkieltä, mutta he eivät tiedosta kykenevänsä opettamaan sen rinnalla persoonallisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä taitoja.
Äidinkielen opetuksessa nämä kuitenkin tulevat esille ja toteutuvat esimerkiksi mediakasvatuksessa ja kriittisen lukutaidon kehittämi-sessä.
Fletcher A, Bonell C & Sorhaindo A.
2010. “We don’t have no drugs education”: The myth of universal drugs education in English second-ary schools? International Journal of Drug Policy 21, 452–458.
Tarkoituksena on tutkia mitä nuoret ovat oppineet koulujen
Opiskelijat olivat saaneet aiemmin hyvin vähän tietoa huumausai-neista tai eivät olleet saaneet sitä ollenkaan. Tietoa kaivattiin enemmän. Ajoittain asiantuntija-apua on ollut tarpeen.
Herbert PC & Lohrmann DK. 2011.
It’s all in the delivery! An analysis of instructional strategies from effective health education curricula. Journal of School Health 81(5), 258–264.
Tarkoituksena on tutkia
Opetussuunnitelmista nousi viisi erilaista strategiaa, joilla oppilai-den terveysosaamista voidaan opettaa ja sen kehittymistä tukea:
roolipelit, ryhmätyöt, pienryhmäkeskustelut, vuorovaikutteisen opetusteknologian käyttö ja joukkuepelit.
Johansson N & Heikinaro-Johansson P. 2011. ”Liikuntaa yhdessä ja erikseen” -terveysliikunnan integroiminen lukiotyttöjen pakolliselle liikuntakurs-sille. Liikunta & Tiede 48(1), 49–55.
Tarkoituksena on tutkia lukion tyttöjen pakollisella liikuntakurssilla toteutettua ana-lyysi sekä laadullisin että määrällisin menetelmin
Terveysliikuntainterventiolla, jossa käytetään osallistavia työtapoja, voidaan tukea lähes kaikkien opiskelijoiden vapaa-ajan liikunnan harrastamista, myös niiden, jotka eivät harrasta liikuntaa säännölli-sesti tai eivät saa kiitettäviä arvosanoja koululiikunnasta.
Jonker EF. 2006. School hurts:
refrains of hurt and hopelessness in stories about dropping out at a vocational school for care work.
Journal of Education and Work 19(2), 121–140.
Koulun keskeyttäminen on yhteydessä siihen, millaisina opiskelijat itsensä kokevat ja millaisina he näkevät opinnoissaan menestymi-sen mahdollisuudet. Tuskan ja toivottomuuden tunteet liittyen opintojen keskeyttämiseen koostuvat sisäistetystä leimasta, jonka opiskelijat ovat kokeneet saaneensa opinnoissaan jo aiemmin.
Kann L, Telljohann SK & Wooley SF. 2007. Health education: Results from the school health policies and programs study 2006. American school health association. Journal of School Health 77(8), 408–434.
Tarkoituksena on selvittää koulun tietokoneavus-teisesti tai postitse. 50 osavaltion aluei-ta/piirejä (n=459), ala- ja yläasteita sekä lukioita (n=920) ja opettajia (n=912).
Useimmat valtiot ja alueet olivat omaksuneet käytännön, jonka mukaan koulu opettaa vähintään yhtä 14:sta terveyteen liittyvää teemaa. Vain 35,8 % lukioista opettaa kaikkia 14 teemaa. Lisäkou-lutusta kaivattiin arviointiin, luokkahuoneen hallintaan, yhteistyön kehittämiseen perheiden ja eri yhteisöjen kanssa sekä erilaisten opetusmenetelmien käyttöön.
Kidger J, Donovan JL, Biddle L, Campbell R & Gunnell D. 2009.
Supporting adolescent emotional health in schools: a mixed methods study of student and staff views in England. BMC Public Health 403(9), 1‒18.
Tarkoituksena on tutkia opettajien ja oppilaiden näkemyksiä emotionaalisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämises-tä.
Kvalitatiiviset ryhmähaastattelut ja kvantitatiivinen survey-kysely. Oppilaita (n=154) ja opettajia (n=15) eri koulusta (n=75).
Opetussuunnitelman merkitystä korostettiin. Kouluissa tarvitaan näkyvämpää tukimuotojen ja -mahdollisuuksien esilletuomista ja lisääntyvää aktiivista emotionaalisen terveyden tukemista. Fyysistä ja psykososiaalista ympäristöä tulisi kouluissa kehittää.
Koskelo R. 2006. Säädettävien
niska-hartiaseudun ja selän kipuihin ja pään-särkyihin
Interventiotutkimus. Interventioryhmä tyttöjä (n=8) ja poikia (n=7), verrokki-ryhmässä tyttöjä (n=8) ja poikia (n=7).
Kahden vuoden seurannan aikana säädettäviä kalusteita käyttä-neillä nuorilla rintarangan kyfoosi eli köyryselkäisyys ja selkäran-gan skolioosi eli kieroselkäisyys vähenivät niin kasvavilla kuin kasvunsa päättäneilläkin.
Luopa P, Lommi A, Kinnunen T &
Jokela J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluter-veyskysely 2000–2009. Yliopisto-paino, Helsinki.
Tarkoituksena on kerätä tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, lukiolaisia (n=39 084) ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia (n=40 641).
Monet terveystottumukset, kuten hampaiden harjaaminen, liikun-nan harrastaminen ja päihteiden käyttö, ovat olleet ammattiin opiskelevilla epäterveellisempiä.
Mazloomy Mahmoodabad SS, Noorbala MT, Rahaee Z & Moham-madi M. 2010. Knowledge, attitude and performance study of secondary school teachers of Yazd city regard-ing skin cancer. European Academy of Dermatology and Venereology 24, 424–428.
Tarkoituksena on selvittää opettajien tietoja, asenteita ja taitoja liittyen alueellisesti tärkeään ihosyövän eh-käisyyn.
Kvantitatiivinen survey-tutkimus.
Opet-tajia (n=440). Opettajien tietotaso liittyi merkittävästi heidän asenteisiin ja tai-toihinsa opettaa tietoutta ihosyövästä. Sillä, mikä oli opettajan opetettava aine, oli merkitystä tietoihin ja asenteisiin.
Melnyk BM, Jacobson D, Kelly S, O’Haver J, Small L. & Mays MZ.
2009. Improving the mental health, healthy lifestyle choices and physi-cal health of Hispanic adolescents:
A randomized controlled pilot study.
American School Health Associa-tion. Journal of School Health 79(12), 575‒584. elämänta-poihin sekä henkiseen ja fyysiseen terveydentilaan.
RCT-tutkimus, jossa yksi luokka sai COPE-ohjelman mukaista koulutusta ja toiset saivat muiden ohjelmien mukaista koulutusta. Oppilaita (n=19) kahdelta eri luokalta.
COPE –ohjelma lisäsi terveitä elämäntapavalintoja. Masennuksen ja ahdistuksen vähenemistä raportoitiin myös. Ylipainoisten nuor-ten uskomus terveellisiin elämäntapoihin lisääntyi. Erilaisnuor-ten toimin-ta- ja seurantaohjelmien käyttö nuorten terveysoppimisessa on tehokasta ja suositeltavaa.
Mohammadi NK, Rowling L &
Mohammadi NK, Rowling L &