Nuoren terveys ja poissaolot

Ensimmäisenä teemana oli nuorten terveys opettajien arvioimina, millaisena se näyttäytyy oppilaitosympäristössä ja miten terveydelliset seikat vaikuttavat opiskeluun. Opettajat kuvasi-vat polarisaatiota. He olikuvasi-vat havainneet, että on niitä nuoria, jotka voikuvasi-vat paremmin kuin esi-merkiksi 15 vuotta sitten. Kuitenkin on myös marginaalinen ryhmä nuoria, jotka voivat todel-la huonosti niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Haastateltavien mielestä nuorten terveyskäyttäy-tymisessä ja siinä millaisena se näyttäytyy, ei ole sukupuolieroja.

Yhtäläistä käsitystä siitä, oliko nuorten kunto opettajien mielestä aikaa myöten parantunut tai huonontunut, ei haastatteluissa saatu. Osa opettajista oli sitä mieltä, että nuorten fyysinen ter-veys ja kunto on parantunut. Joidenkin opettajien mielestä se on huonontunut, mikä tulee ilmi erityisesti fyysisesti raskaimmilla ammattialoilla; nuorilla ei enää ole samalla tavalla fyysistä voimaa nostella tai siirrellä raskaita välineitä. Lisäksi opettajat olivat laittaneet merkille li-sääntyneen ylipainon sekä lisääntyneet lievät sairaudet ja vaivat, kuten alituisen flunssan ja päänsäryn.

Osaltaan fyysisen kunnon nähtiin huonontuneen siitä syystä, että nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisänneet nuorten syrjään vetäytymistä. Opettajat olivat huomioineet, että koulun käytä-villä ja oppitunneilla on yhä enemmän yksinäisiä nuoria, ja että nuorten sosiaalinen aktiivi-suus on yleisesti heikentynyt.

Henkistä heikkoutta, hirveesti mielenterveysongelmia ja sellasia, et tavallaan fyysinen kuntokin näkyy siinä, kun on tämmönen saamattomuus, ei pääse mi-hinkään kiinni, niin kai se fyysinen kuntokin siinä heikkenee. Ensisijaisesti se on kyllä henkistä puolta.

Opettajien mielestä nuorten mielenterveysongelmat ovatkin lisääntyneet eniten, vaikka toi-saalta haastatteluissa mainittiin, että nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet myös paljon esillä. Opettajien mukaan nuorten turvarakennetta on tästä johtuen koulussa koko ajan paran-nettu, minkä koettiin toisaalta tuoneen opettajille lisätyötä opiskelijahuollollisissa toiminnois-sa ja paperityössä.

Haastateltavien mukaan yksi näkyvin nuoren terveydentilaan liittyvä seikka oli tupakointi.

Eräs haastateltava koki, että ammattiin valmistavalla alemmalla koulutustasolla tupakointi on yleisesti hyväksyttävämpää, kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa. Opettajat kertoivat, että tupakointi oppilaitoksen alueella on kielletty, millä on merkitystä myös terveellisen kouluym-päristön kannalta. Opettajien mielestä oppilaitoksen savuttomuudella ei pääsääntöisesti ole kuitenkaan ollut vaikutusta nuoren tupakointiin. Esitettiin myös, että monet epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi, on omaksuttu jo alemmilla kouluasteilla.

...kun ne tulee meille, ni ne siellä ykkösluokalla tupakoi jo, et ei se niin oo, et ne aloittaisi kakkos- tai kolmosvuonna, et kyllä ne sitte on jo alottannu sen ja jat-kaa, mut kyllä siellä sellasia saattaa olla, ketkä on alottanu ja lopettanu sitte tääl-lä ollessa.

Nuuskan käyttöä opettajat kuvasivat urheilevien nuorten ongelmaksi. Erään opettajan mukaan tähän ongelmaan ei oppilaitoksella ole selvää menettelytapaa. Hänen mukaansa pelkkä käyt-töön puuttuminen (nuuskan poistattaminen) oppitunneilla ei ole aikaan saanut toivottavaa tulosta käyttäytymisessä.

Lähes kaikki haastateltavat nostivat väsymyksen opiskelijan terveydentilaan liittyväksi asiak-si. Opettajat olivat havainneet, että opiskelijan väsymys voi näkyä arkeen ja opiskeluviikkoon liittyvänä väsymyksenä. Tätä kuvattiin perjantaipäivien väsymyksenä sekä perheellisten ilta-opiskelijanuorten väsymyksenä. Opettajien mukaan väsymys oli usein tilapäistä, mutta pit-kään jatkuneena se voi olla seurausta myös jostakin hyvinvointia ja terveyttä uhkaavasta käyt-täytymisestä. Haastatteluissa ilmeni, että se näkyy usein opiskelijan kokonaisvaltaisessa ul-koisessa olemuksessa. Opiskelijan viikonlopun alkoholin käyttö saattoi opettajan silmissä

näkyä erityisesti myös alkuviikon väsymyksenä ja epäsiisteytenä. Nuorten alkoholin ja mui-den päihteimui-den käyttö olikin opettajien taholta tiedostettu hyvin. Muutama haastateltavista oli lähettänyt päihtyneen tai krapulaisen opiskelijan pois koulusta tai ohjannut hänet hoitoon.

Pääsääntöisesti päihteiden käytön ei kuitenkaan suoranaisesti koettu näkyvän oppilaitosympä-ristössä muuten, kuin niihin liittyvien seurannaisvaikutusten muodossa. Esille nousi myös se, että suuri osa päihteitä käyttävistä opiskelijoista peittelee ongelmaansa. Eräs ryhmänohjaaja kuvasi näin:

...oli terveystarkastuksetkin kaikille alottaneille ja yli yheksänkyt prosenttisesti ne kävi ja osa kieltäyty ehdottomasti menemästä ja siellä aika pitkälle painottu päihteiden käyttöön ja se oli melkosen runsasta se päihteiden käyttö.

Minä huomaan sen, että jos on esimerkiksi opiskelijalla ollut rankka viikonlop-pu, niin ne haisee, ne on pukeutunu epäsiististi, niillä on varmaan perjantai illan meikit, ne on nukuksissa, ne ei kuuntele...

Opettajat olivat joskus aavistaneet nuoren kärsivän päihdeongelmasta tämän tavasta käyttäy-tyä, ja asian tarkempi selvittely koululla olikin osoittanut aavistuksen oikeaksi. Asiaa oli jou-duttu selvittelemään tarkemmin päihdeongelman tuomien opiskeluun liittyvien ongelmien tai sosiaalisten ongelmien vuoksi. Opettajien mielestä opiskelija saa merkittävimmän avun ja tuen päihdeongelmaansa perusterveyden- tai sosiaalihuollon puolella, eikä siinä tilanteessa koulun, vähiten opettajan itsensä, keinot ole enää aiheellisia, eikä toisaalta edes tarpeen.

Opettajien mielestä nuoret reagoivat erilaisiin terveydellisiin ongelmiin usein poissaoloin.

Poissaoloseurantoja varten käyttöönotettu uusi tehostettu toimintamalli ja sen merkitys tuli haastatteluissa esille. Poissaolojen seurantaa ja siihen annettua ohjeistusta pidettiin hyvänä asiana, mutta toisaalta koettiin, että käytäntö hakee vielä muotoaan. Etenkin ne opettajat, jotka opettivat monien eri ammattialojen ryhmiä, kertoivat havainneensa eroja osastojen välisissä käytännöissä; on osastoja joissa poissaoloihin puututaan paljon muita tehokkaammin. Opetta-jat esittivät epäilyksiänsä siitä, voivatko tällaiset yhteiset säännöt auttaa yksilöä todellisuudes-sa, ja etenkin sellaista nuorta, joka ovat poissaoloihin johtaneiden ongelmien kanssa suuressa vaarassa syrjäytyä. Opettajien mukaan nuoret itse eivät aina ymmärrä tiukkaa poissaolojen seurantaa. Poissaolot näkyvät osittain myös työssäoppimispaikoissa etenkin aamupoissaoloina ja eräs opettaja kuvaakin nuorten suhtautumista seuraavasti:

...ne valittaa, että ei saa lintsaa, kun kaks päivää kuussa, mut sitä ne ei hiffaa, et-tä, jos lintsaa töistä kaks päivää kuussa, niin ei kyllä tartte kauaa edes olla töissä.

Haastattelussa esitettiin, että poissaolojen seuranta on nähtävä ennen kaikkea keinona tarttua nuoren poissaolojen taustalla olevien ongelmien selvittämiseen, sen sijaan, että sitä pidetään vaan keinona seurata opintojen etenemistä. Erään haastattelun mukaan poissaolojen syyt jää-vät usein arvailujen varaan; fyysinen tai psyykkinen sairaus, laiskuus, valvotut yöt, kiusaami-nen tai rahan puute koulukyyteihin. Poissaolojen syiden selvittelyn tärkeyttä painotettiin muun muassa seuraavasti:

...mun mielestä esimerkiksi se (kiusaaminen) on yksi iso syy, et miksi tästäkään koulusta ei valmistumisprosentti oo sen kummosempi ku on, et ku opinnot kes-keytyy, et kuinka paljon niitä oikeesti on pois ja keskeyttää kiusaamisen tai jon-ku vastaavan tällasen syyn takia, eli potkitaan pois koulusta poissaolojen takia, mut ei selvitetä sit syytä et miks on pois... et jostaahan sen poissaolon täytyy johtua, et niillä nuorilla on kuitenki tavote se ammatin opiskelu, et ei se voi olla, et niin isoa prosenttia ei vaan kiinnosta, mä en ainakaan usko siihen, et olkoon vaikka kuinka typerää opetusta tahansa, ni silti koulussa pitäis ymmärtää, et ne haluu suorittaa sen tutkinnon, koska se vaikuttaa kaikkee jatkossa...

Kuviossa 5 on esitetty tiivistettynä yllä mainitut tulosten mukaiset opettajien huomiot nuoren terveydestä ja siitä miten terveydelliset seikat vaikuttavat koulunkäyntiin.

Kuvio 5. Nuorten terveys ja siihen yhteydessä olevat tekijät opettajien huomioimina.