Tutkimukseen osallistui yhteensä 61 tutkittavaa, joista yli 90 % (56) oli naisia. MS-ryhmässä (n=41) oli 38 naista ja kontrolliMS-ryhmässä (n=21) oli 18 naista. Tutkimukseen osallistuneet suorittivat kaikki mittaukset, lukuun ottamatta kuuden minuutin kävelytestiä, jonka suorittamisesta yksi MS-potilas kieltäytyi.
5.1 Tutkittavien taustatiedot
Taustamuuttujien keskiarvoja tarkasteltaessa havaittiin, että MS-ryhmä erosi kontrolliryhmästä tilastollisesti merkitsevästi iän, painoindeksin (BMI) ja vyötärönympäryksen osalta. Taulukossa 1 on esitetty taustamuuttujien keskiarvot ja keskihajonnat koko aineistosta ja ryhmittäin sekä ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys.
TAULUKKO 1. Tutkittavien taustatiedot.
Muuttuja Kaikki
(n=61)
MS-ryhmä (n=41)
Kontrolliryhmä (n=20)
Ryhmien välinen ero,
p-arvo
Ikä (v) 41,6 ± 8,5 44,5 ± 6,7 35,6 ± 8,7 ˂0,001
Pituus (cm) 168 ± 0,08 167 ± 0,07 170 ± 0,09 0,125 Paino (kg) 75,0 ± 14,8 77,0 ± 14,9 71,2 ± 14,5 0,166 BMI (kg/m2) 26,7 ± 4,9 27,8 ± 4,9 24,6 ± 4,3 0,020
Vyötärö (cm) 90 ± 13 93 ± 13 84 ± 11 0,008
Tulokset on esitetty keskiarvoina ± keskihajontoina. Ryhmien välinen ero on tutkittu riippumattomien ryhmien t-testillä. Tilastollisesti merkitsevät tulokset (p ≤ 0,05) on lihavoitu.
5.2 MS-ryhmän ja kontrolliryhmän väliset erot tutkittavissa muuttujissa Kuuden minuutin kävelytesti
Kuuden minuutin kävelytestin ryhmien välisessä vertailussa ryhmien tulokset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi kaikilla käytetyillä tilastollisilla testeillä. Ryhmien kävelymatkan keskiarvojen välinen ero oli 102 metriä (p = 0,004). MS-ryhmä käveli
keskimäärin noin 14 % lyhyemmän matkan kuin kontrolliryhmä. Kuuden minuutin aikana kävelty matka vaihteli MS-ryhmässä 430‒750 metrin ja kontrolliryhmässä 550‒
880 metrin välillä. Kovarianssianalyysin korjatun selitysasteen mukaan ryhmä selittää 30,6 % (R2 = 0,306) kuuden minuutin kävelytestin tulosten erosta.
Tutkittavat suorittivat kuuden minuutin kävelytestin molemmissa ryhmissä lähes samalla subjektiivisella rasitusasteella, sillä kävelyn jälkeen Borgin asteikolla 6−20 arvioidussa koetussa kuormittuneisuudessa ryhmien keskiarvojen välinen ero oli 0,2 (p = 0,393).
Istumaannousutesti
Istumaannousutestin tuloksissa ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero kaikilla käytetyillä tilastollisilla testeillä. Ryhmien välinen ero 30 sekunnin aikana tehtyjen istumaannousujen keskiarvoissa oli 9 toistoa (p = 0,003). MS-ryhmä teki keskimäärin yli puolet (55 %) vähemmän toistoja kuin kontrolliryhmä. MS-ryhmässä kahdeksan tutkittavaa (19,5 %) ei kyennyt tekemään yhtään istumaannousua, kun kontrolliryhmässä tällaisia tutkittavia oli vain yksi (5 %). Kovarianssianalyysin korjatun selitysasteen mukaan ryhmä selittää 34,3 % (R2 = 0,343) istumaannousutestin toistomäärien erosta.
Bergin tasapainotesti
Bergin tasapainotestin tuloksissa ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero riippumattomien ryhmien t-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. Bergin tasapainotestin pisteissä ryhmien keskiarvojen välinen ero oli 0,8 pistettä (p = 0,012). MS-ryhmä sai keskimäärin 1,4 % vähemmän pisteitä kuin kontrolliryhmä. MS-ryhmässä 63 % (26) ja kontrolliryhmässä 95 % (19) tutkittavista sai testissä täydet 56 pistettä. Heikoin saavutettu pistemäärä oli MS-ryhmässä 43/56 pistettä ja kontrolliryhmässä 53/56 pistettä.
7,62 metrin kävelytesti
7,62 metrin kävelytestin tuloksissa ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero riippumattomien ryhmien t-testillä, mutta iällä ja painoindeksillä vakioidulla kovarianssianalyysilla merkitsevää eroa ei havaittu. Ryhmien välinen ero 7,62 metrin kävelyajan keskiarvoissa oli 0,4 sekuntia (p = 0,321). MS-ryhmä käveli keskimäärin noin 11 % hitaammin kuin kontrolliryhmä.
Taulukossa 2 on esitetty kuuden minuutin kävelytestin, koetun kuormittuneisuuden (RPE), istumaannousutestin, Bergin tasapainotestin ja 7,62 metrin kävelytestin keskiarvot ja keskihajonnat ryhmittäin sekä ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys.
TAULUKKO 2. MS-ryhmän ja kontrolliryhmän väliset erot.
Muuttuja MS-ryhmä
(n=41)
Kontrolliryhmä (n=20)
Ryhmien välinen ero, p-arvo
6 min kävely (m) 621 ± 77 1 723 ± 80 0,004 2
RPE 12,6 ± 2,0 12,4 ± 1,3 0,393 3
Istumaannousu (krt) 7,6 ± 6,6 16,6 ± 7,0 0,003 2
Berg (pisteet) 55,1 ± 1,9 55,9 ± 0,7 0,012 3
7,62 m kävely (s) 3,9 ± 0,6 3,5 ± 0,5 0,321 2
RPE = koettu kuormittuneisuus Borgin asteikolla 6-20, Berg = Bergin tasapainotesti Tulokset on esitetty keskiarvoina ± keskihajontoina.
Tilastollisesti merkitsevät tulokset (p ≤ 0,05) on lihavoitu.
1 n= 40
2 ANCOVA, jossa ikä ja BMI vakioitu
3 Mann-Whitneyn U-testi
5.3 Taustamuuttujien yhteys tutkittaviin muuttujiin
Taustamuuttujista ikä, painoindeksi ja vyötärönympärys korreloivat osittain tilastollisesti merkitsevästi tutkittavien muuttujien kanssa. Ikä oli kohtalaisesti yhteydessä kuuden minuutin kävelytestin ja istumaannousutestin tuloksiin koko aineistossa sekä 7,62 metrin kävelytestin tuloksiin koko aineistossa ja kontrolliryhmässä. Painoindeksi oli kohtalaisesti yhteydessä kuuden minuutin kävelytestin ja istumaannousutestin tuloksiin koko aineistossa ja MS-ryhmässä. Vyötärönympärys oli kohtalaisesti yhteydessä istumaannousutestin tuloksiin koko aineistossa ja MS-ryhmässä sekä heikosti yhteydessä kuuden minuutin kävelytestin ja Bergin tasapainotestin tuloksiin koko aineistossa.
Iän, painoindeksin ja vyötärönympäryksen sekä kuuden minuutin kävelytestin, istumaannousutestin, Bergin tasapainotestin ja 7,62 metrin kävelytestin väliset korrelaatiokertoimet sekä niiden tilastolliset merkitsevyydet on esitetty taulukossa 3 muuttujittain koko aineistosta ensimmäisellä rivillä ja ryhmittäin seuraavilla riveillä.
TAULUKKO 3. Taustamuuttujien yhteys tutkittaviin muuttujiin.
Muuttuja 6 min kävely1 Istumaannousu1 Berg2 7,62 m kävely1
r p-arvo r p-arvo r p-arvo r p-arvo
Ikä -0,419 0,001 -0,426 0,001 -0,249 0,053 0,345 0,007 MS -0,192 0,234 -0,169 0,290 -0,006 0,970 0,193 0,227 Kontrolli -0,244 0,300 -0,282 0,229 -0,379 0,099 0,445 0,049 BMI -0,339 0,008 -0,392 0,002 -0,250 0,052 0,170 0,190 MS -0,333 0,036 -0,315 0,045 -0,200 0,211 0,127 0,429 Kontrolli 0,039 0,871 -0,232 0,324 0,020 0,934 -0,059 0,805 Vyötärö -0,287 0,026 -0,395 0,002 -0,269 0,036 0,207 0,109 MS -0,242 0,132 -0,327 0,037 -0,178 0,266 0,157 0,328 Kontrolli 0,133 0,576 -0,132 0,580 -0,139 0,558 -0,043 0,856 Berg=Bergin tasapainotesti
Tulokset on esitetty korrelaatiokertoimien arvoina (r) ja korrelaatiokertoimien merkitsevyytenä (p-arvo). Tilastollisesti merkitsevät tulokset (p ≤ 0,05) on lihavoitu.
1 Pearsonin korrelaatiokerroin
2 Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin
5.4 Tutkittavien muuttujien väliset yhteydet
Kuuden minuutin kävelytestin ja koetun kuormittuneisuuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vain kontrolliryhmässä, jossa Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin oli 0,644 (p = 0,002). Koko aineistossa korrelaatiokerroin oli -0,037 (p = 0,777) ja MS-ryhmässä -0,234 (p = 0,147).
Kuuden minuutin kävelytestin, istumaannousutestin, Bergin tasapainotestin ja 7,62 metrin kävelytestin väliset korrelaatiokertoimet sekä niiden tilastollinen merkitsevyys on esitetty taulukossa 4 muuttujittain koko aineistosta ensimmäisellä rivillä ja ryhmittäin seuraavilla riveillä. Kuuden minuutin kävelytestin, 7,62 metrin kävelytestin ja istumaannousutestin tulokset korreloivat keskenään tilastollisesti merkitsevästi koko aineistossa ja molemmissa ryhmissä erikseen tarkasteltuna. Lisäksi Bergin tasapainotestin tulokset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi muiden tutkittujen muuttujien kanssa koko aineistossa ja MS-ryhmässä. Havaittu korrelaatio oli kaikkien edellä mainittujen muuttujien välillä kohtalaista.
TAULUKKO 4. Tutkittavien muuttujien väliset yhteydet.
Tulokset on esitetty korrelaatiokertoimien arvoina (r) ja korrelaatiokertoimien merkitsevyytenä (p-arvo). Tilastollisesti merkitsevät arvot (p ≤ 0,05) on lihavoitu.
1 Pearsonin korrelaatiokerroin
2 Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin
Korrelaatiokertoimen selitysasteen (r2) mukaan 7,62 metrin kävelytestin tulos selitti MS-ryhmässä 47 % ja kontrolliMS-ryhmässä 51 % kuuden minuutin kävelytestin tulosten vaihtelusta. Istumaannousutestin tulos selitti MS-ryhmässä 21 % ja kontrolliryhmässä 44
% kuuden minuutin kävelytestin tulosten vaihtelusta sekä MS-ryhmässä 29 % ja kontrolliryhmässä 39 % 7,62 metrin kävelytestin tulosten vaihtelusta. Bergin tasapainotesti selitti MS-ryhmässä 23 % kuuden minuutin kävelytestin tulosten vaihtelusta, 31 % istumaannousutestin tulosten vaihtelusta sekä 22 % 7,62 metrin kävelytestin tulosten vaihtelusta.
5.5 Tutkittavien muuttujien vaikutus kuuden minuutin kävelytestin tuloksiin Taulukossa 5 on esitetty lineaarinen regressiomalli selittävien muuttujien vaikutuksesta kävelymatkaan kuuden minuutin kävelytestissä. Mallin mukaan kuuden minuutin kävelymatkaan vaikutti sekä koko aineistossa että molemmissa ryhmissä eniten kävelynopeus 7,62 metrin kävelytestissä. Mallin mukaan istumaannousutestin, Bergin
tasapainotestin ja 7,62 metrin kävelytestin tulokset selittävät koko aineistossa 67 %, MS-ryhmässä 57 % ja kontrolliMS-ryhmässä 55 % kuuden minuutin kävelytestin kävelymatkasta.
TAULUKKO 5. Lineaarinen regressio, selitettävänä muuttujana kuuden minuutin kävelytestin tulokset koko aineistossa ja ryhmittäin.
Koko aineisto MS-ryhmä Kontrolliryhmä
β p-arvo β p-arvo β p-arvo
Istumaannousutesti 0,391 ˂0,001 0,244 0,083 0,359 0,087 Berg tasapainotesti 0,074 0,372 0,113 0,317 -0,148 0,529 7,62 metrin kävely -0,483 ˂0,001 -0,563 ˂0,001 -0,628 0,018
R2 0,668 0,568 0,551
Tulokset on esitetty standardisoitujen regressiokertoimien (β) arvoina ja t-testin merkitsevyysarvoina (p-arvo). Lisäksi taulukossa esitetään mallin korjattu selitysaste (R2).
Tilastollisesti merkitsevät arvot (p ≤ 0,05) on lihavoitu.