Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on tarkasteltava tulvariskilain (620/2010) mukaan toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä sekä esitettävä toimenpiteiden etusijajärjestys. Tarkastelu on tehty toimenpiteiden arvioinnissa (ks. ym-päristöselostuksen luvut 4 ja 5). Toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen arvioinnilla saadaan sekä tulvaris-kialuekohtainen että valtakunnallinen käsitys tulvariskien hallinnan tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä kus-tannuksista sekä hyödyistä. Tässä luvussa toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä on tarkasteltu karkealla tasolla.
Toimenpiteiden kustannuksiakin tullaan selvittämään tarkemmin vasta tämän suunnitelman hyväksymisen jälkeen.
Toimenpiteiden kustannukset voivat muodostua suorista kustannuksista (suunnittelu- ja investointikustannukset), käyttökustannuksista, haittakustannuksista ja muista kustannuksista (mm. välilliset kustannukset, hallinnolliset kus-tannukset). Taulukossa 20 esitetyt kustannusarviot kattavat lähinnä suunnittelu- ja investointikustannuksia. (Par-janne, 2019.) Toimenpiteiden tulvasuojeluhyötyjä ja kustannuksia on arvioitu ympäristöselostuksen luvuissa 4.2.1 ja 4.2.2.
Taulukko 20. Arvio toimenpiteiden tulvasuojeluhyödyistä ja kustannuksista.
Toimenpide Tulvasuojeluhyödyt Kustannukset
Tulvakartoitus
Uuden rakentamisen osalta voidaan välttää tulva-alueelle rakentaminen ja olemassa olevien kohteiden osalta voidaan paremmin varautua tulvatilanteeseen ja siten vähentää tulvavahin-koja.
Kustannukset riippuvat kohteesta. Pääosin alle 50 000 €, mutta voi kohota ylikin, jos tarvitaan mm.
uoman pohjan luotauksia. Karttoja tehdään myös virkatyönä.
Tulvatietojärjestelmän kehit-täminen
Viranomaisten tulviin varautuminen paranee,
tul-vatilannekuvan muodostaminen helpottuu Virkatyönä Tulvien huomioiminen
ra-kentamisessa ja kaavoituk-sessa
Uuden rakentamisen osalta voidaan välttää tulva-alueelle rakentaminen. Olemassa oleviin kohteisiin ei suurta vaikutusta, ellei kaavoituk-sella siirretä toimintoja pois tulva-alueelta.
Virkatyönä. Kaavoitusprosessien aloittamisen läh-tökohta on usein joku muu maankäytöllinen asia kuin tulva. Itsessään tulvien huomioiminen maan-käytön suunnittelussa ei aiheuta suuria kustannuk-sia.
Tulvien huomioiminen liiken-neverkoston suunnittelussa
Liikenneyhteyksien toimintavarmuus paranee tulvatilanteessa. Tieverkosto voi vähentää/rajata haitallisten aineiden leviämistä tulvan mukana.
50 000–500 000 € Kustannukset ovat riippuvaisia kohteesta. Yleisesti perusparannuksen kustannuk-set ovat 5000–10000 /km. Katupenkereen (leveys noin 5–7 m) alustava korotuskustannus (korotus 0,5–1 m) ilman pohjanvahvistuskustannuksia on arviolta noin 100–400 €/m (Maveplan 2012).
Omatoiminen varautuminen
Tulviin varautuminen paranee. Kiinteistökohtai-silla pysyvillä penkereillä voidaan saavuttaa suuri tulvasuojeluhyöty. Onnistuneella tulviin va-rautumisella voidaan ehkäistä tulvavahinkojen syntymistä.
alle 50 000 € /kohde. Tapauskohtainen, riippuu toi-menpiteistä. Kiinteistökohtaisten penkereiden kus-tannukset riippuvat kohteesta ja suojauksesta. Mo-reenipenkereen rakentamiskustannukset (harjan
81
Toimenpide Tulvasuojeluhyödyt Kustannukset
korkeus 0,5–1 metriä) 350–400 €/jm. Yhden oma-kotitalon penkereen/tulvaseinän pituus n. 100–200 m
Vesihuoltoverkoston tulva-kestävyyden parantaminen
Jätevesipäästöt ympäristöön vähenevät merkit-tävästi/poistuvat. Vesihuollon toimintaedellytyk-set paranevat.
Yli 500 000 € (verkostosaneeraus), alle 50 000 € (yksittäinen pumppaamo). Verkostosaneerausten lähtökohta yleensä jokin muu asia, kuin esimerkiksi yksittäinen tulvavaarassa oleva jätevedenpump-paamo. Yksittäisten kohteiden suojaamisen osalta kustannukset pienemmät.
Toimintojen uudelleen sijoit-taminen
Toiminnot siirretään pois tulva-alueelta joko etu-käteen tai tulvan kastellessa kohteen.
Yli 1 milj. € Toteutuksen kustannukset riippuvat kohteesta (esim. minkälaisesta toiminnosta on kyse (esim. terveyskeskus vs. sähkön jakokaappi), onko uusia toimitiloja jo olemassa valmiina vai jou-dutaanko uusia toimitiloja rakentamaan)
Tulvasuojelutoimenpiteet
Ivalon nykyisten tulvapenke-reiden korottaminen
Suuri tulvasuojeluhyöty penkereen mitoitustul-vaan asti. Suojataan asuinrakennuksia, erityis-kohteita ja infraa. Päästöt ympäristöön vähenee, merkittäviä välillisiä vaikutuksia talouteen.
Korotuksen kustannus oli noin 218 000 €.
Lisäpenkereiden rakentami-nen
Suuri tulvasuojeluhyöty penkereen mitoitustul-vaan asti. Uudet tulvapenkereet ensisijaisesti asuinrakennusten suojaamiseksi. Mutta voidaan käyttää myös esimerkiksi yksittäisten yhdyskun-tatekniikan kohteiden (jv-pumppaamot, muunto-asemat yms.) suojaamiseen. Päästöt ympäris-töön vähenee, välillisiä vaikutuksia talouteen.
Yli 500 000 €. Kustannukset riippuvat kohteesta ja suojauksesta, moreenipenkereen rakentamiskus-tannukset (harjan korkeus 0,5–1 metriä) 350–400
€/jm. Porin penkereillä yksikkökustannus oli 13 €/
m3 (Silander 2010). Maarakenteisen tulvapenke-reen (laen leveys noin 2 m) alustava rakennuskus-tannus tien sivussa ilman pohjanvahvistuskustan-nuksia olisi noin 150–300 €/jm penkereen korotuk-sen vaihdellessa 0,5–1,0 metriin. Pengerkorkeu-den noustessa kahteen metriin alustava rakennus-kustannus olisi noin 600 €/jm. Tulvapenkereen ra-kennuskustannuksia nostavat mahdolliset pohja-vahvistuskustannukset sekä tapauskohtaisesti penkereen maisemoinnin taso.1
Jäänsahaus
Suuri tulvasuojeluhyöty, jos jääpadon muodostu-minen onnistutaan estämään. Jääpatotulvien tul-vavahingot voivat olla merkittävästi suuremmat kuin vesistötulvilla.
Koko Lapin alueen jäänsahaukset n. 30 000–
50 000 € vuodessa Valmiustoimenpiteet
Tulvaennusteiden ja tulvava-roitusjärjestelmien kehittä-minen
Viranomaisten tulviin varautuminen paranee, tul-vatilannekuvan muodostaminen helpottuu. ”Tul-vavaroituksilla oletetaan voivan välttää vahin-koja varoitusajasta riippuen noin 10 %” 9
Virkatyönä
Tulvaviestintä
Tulvatietoisuus kasvaa, tulviin varautuminen pa-ranee. Onnistuneella tulviin varautumisella voi-daan ehkäistä tulvavahinkojen syntymistä.
Virkatyönä
Pelastus- ja varautumis-suunnitelmat
Evakuointivalmius paranee. Toimijoiden ja viran-omaisten toimintavalmius paranee. Onnistu-neella tulviin varautumisella voidaan ehkäistä tulvavahinkojen syntymistä.
Virkatyönä, kiinteistöjen omistajien omana työnä Pelastussuunnitelma on lakisääteinen tietyn tyyppi-sille toiminnoille.
Tulvantorjunnan harjoitukset
Tulviin varautuminen ja toimijoiden toimintaval-mius paranee. Onnistuneella tulviin varautumi-sella voidaan ehkäistä tulvavahinkojen synty-mistä.
Alle 50 000 € Tehdään pääosin virkatyönä. Kustan-nukset riippuvat harjoituksen toteutustavasta.
Esim. RoiTulva19- harjoituksen kustannukset olivat n. 25 000 €
Tilapäisten tulvasuojausten hankinta ja testaus
Tulviin varautuminen ja onnistumismahdollisuu-det tulvavahinkojen ehkäisyssä paranevat.
50 000–500 000 € Kustannukset riippuvaisia han-kittavien rakenteiden materiaalista ja määrästä. Li-säksi mahdolliset varastointikustannukset. Esim.
rakennusmuovirulla 3x45 m 69 €/rulla, tulvasei-näke (korkeus 1,25 m) n. 400–600 €/jm, vesitäyt-teinen rakenne (korkeus n. 1 m) n. 300–600 €/jm, jättihiekkasäkit (korkeus n. 1 m) n. 20–80 €/jm.
Toiminta tulvatilanteessa
Tilapäisten tulvasuojausten käyttö
Tulvavahingot voidaan yleisimmillä tulvilla vält-tää, suurilla tulvilla toimintavarmuus heikkenee, toimenpiteen onnistuminen riippuu osittain toi-minnanharjoittajien/ asukkaiden omasta aktiivi-suudesta.
Alle 50 000 € Jos materiaalit hankittu etukäteen, kustannuksia syntyy lähinnä materiaalien siirtämi-sestä, kokoamisesta ja purkamisesta. Tulvatilan-teessa hankittavat materiaalit lisäävät
kustannuk-1 Helsingin kaupunki, tulvakohteiden määrittely, esiselvitys
82
Toimenpide Tulvasuojeluhyödyt Kustannukset
sia. Esim. Kittilän 2005 tulvassa tilapäisiin suojauk-siin käytettiin n. 0,6 milj. € (vahingot olivat 6 milj. €) (Saarijärvi 2005).
Keskeisten liikenneväylien toimivuus
Keskeiset liikenneyhteydet turvataan, tiet voivat osaltaan myös rajata tulvaa tai estää tulvan le-viämistä laajemmalle, liikenneyhteyksien säily-misestä myös taloushyötyä, kun ihmiset pääse-vät kauppaan, töihin yms.
Alle 50 000 € /tieosuus. Kustannukset tapauskoh-taisia (riippuu mm. korotettavan tieosuuden sijain-nista, pituudesta, korotuksen korkeudesta)
Vapaaehtoistoiminnan hyö-dyntäminen
Tulvavahinkoja voidaan vähentää, kun vapaaeh-toisia auttajia on ihmisten apuna, esim. tilapäis-ten tulvasuojaustilapäis-ten pystyttämisessä ja evaku-oinnissa.
Virkatyönä
Sähkönjakelun turvaaminen erityiskohteille
Erityiskohteiden toiminta turvataan, jolloin esim.
niiden evakuointia ei tarvita. Virkatyönä/kiinteistöjen omistajien omana työnä Ajantasaisen
tulvatilanneku-van ylläpito
Viranomaisten toiminta tulvatilanteessa selkey-tyy, ajantasainen tulvatilannekuva edistää
erityi-sesti pelastusviranomaisen toimintaa. Virkatyönä Tilapäismajoituksen
järjestä-minen
Tulva-alueen asukkaat tilapäisesti pois
tulva-alu-eelta. Virkatyönä
Talousveden laadun varmis-taminen tulvan aikana
Ihmisten terveyden näkökulmasta pieni tulva-suojeluhyöty. Ivalon osalta ei ole arvioitu aiheu-tuvan ongelmia vedenjakeluun tulvatilanteessa.
Virkatyönä
Ympäristövahinkojen selvit-täminen
Hyötyä ympäristön näkökulmasta, koska kor-jaustoimenpiteet voi käynnistyä selvittämisen myötä.
Virkatyönä
Jälkitoimenpiteet
Kriisiapu ja vapaaehtoistoi-minnan edistäminen
Toimintavalmius paranee. Ei varsinaisesti
tulva-suojeluhyötyä. Virkatyönä
Puhdistamis- ja ennallista-mistoimenpiteiden suunnit-telu
Tapahtuu tulvan jälkeen, ei varsinaisesti
tulva-suojeluhyötyä. Virkatyönä
Tieyhteyksien avaaminen Tapahtuu tulvan jälkeen, ei varsinaisesti tulva-suojeluhyötyä.
Tapauskohtaista. Tieverkoston osalta kustannuk-set koostuvat mm. sulkumerkkien ja pengerryksien purkamisesta. Mahdolliset tievaurioiden korjaukset lisäävät kustannuksia.
Talousveden laadun varmis-taminen tulvan jälkeen
Ei varsinaisesti tulvasuojeluhyötyä, mutta ve-denlaadun selvittämisen myötä voidaan ottaa oppia ja parantaa tilannetta tulevissa tulvissa.
Hyöty ihmisten terveyden näkökulmasta.
Virkatyönä
Korjaustoimenpiteet
Voi olla pieni hyöty, jos korjauksen yhteydessä huomioidaan tulvat (tulvakestävä rakentaminen, pysyvien suojausrakenteiden rakentaminen)
Kustannukset riippuvat kastuneiden kohteiden määrästä.
Tulvan hallinnan arviointi
Tulvatietoisuus kasvaa ja tulviin varautuminen paranee. Toimintaa voidaan kehittää aiempien
tulvien kokemuksista. Virkatyönä
83