Haastattelujen ja havaintojen tuloksia on perusteltua pohtia tutkimuskysymyksiin vastaten.
Vaikka haastattelut olivatkin tuloksiltaan alkuperäisen ajatukseen verraten vähän tietoa antavia, sai niistä kuitenkin vastauksia tutkimuksen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Tuloksissa mie-lenkiintoista on selvittää lisäksi, miten haastattelut ja havainnot vertautuvat tutkimuksen teoria-osuudessa olevaan aineistoon.
Haastattelujen ja niistä kerättyjen muistiinpanojen pohjalta on järkevää tutkia seuraavien asioi-den suhdetta teoriaan, jota on käsitelty tämän tutkimuksen luvussa kaksi. Näitä ydinkohtia ovat kustannukset, järjestelmien kehittämisen luomat haasteet käyttäjille, raporttien tarpeellisuus ja määrä, ja hyödyt, joita manuaalisen työn vähenemisestä olisi.
Haastatteluissa esille tuli vahvasti kustannukset ja pelko, että ne nousevat järjestelmien kehitet-täessä ja uusittaessa. Havaintojen pohjalta todettakoon, että kustannusten osalta yrityksessä pe-lätään suorien järjestelmäkustannusten nousua, mutta esimerkiksi manuaalisen työn aiheutta-mat kustannukset eivät olleet esillä haastatteluissa. Verrattaessa tätä havaintoa kustannuksista teoriaan, voidaan todeta, että liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmien käyttöönotto ja niiden aiheuttavat kustannukset ovat monessa tutkimuksessa tulleet esille. Tutunea ja Rus (2012, 866–
867) ovat tutkimuksessaan tulleet tulokseen, että kustannukset ja budjetti järjestelmäuudistuk-sissa ovat suuressa roolissa pk-yritysten harkitessa uudistuksia. Puolestaan havaintooni manu-aalisen työn laajuudesta ja niiden aiheuttamista kustannuksista on myös tutkittu. Antoniadis ym. (2015, 299–307) ovat tutkimuksessaan todenneet, että toiminnanohjausjärjestelmä ja liike-toimintatiedon hallinnan järjestelmä luovat yhdessä synergiaetuja, joita ovat mm. tuottavuuden parantuminen, kustannuksien alentaminen, toiminnan suorituskyvyn luotettavuuden paranemi-nen, manuaalisen työn tarpeen väheneminen sekä yksinkertainen ajan säästäminen.
Kokonai-suutena voidaan todeta, että pelko kustannusten noususta on aiheellinen pk-yritysten näkökul-masta, mutta kustannuksia tulee tutkia laajasti ja ottaa huomioon monta asiaa pelkän suoran kustannuksen lisäksi.
Liiketoimintatiedon hallinnan ja koko kirjanpitojärjestelmän kehittäminen luo käyttäjille, niin tekijöille kuin eri raporttien hyödyntäjille tietynlaisia haasteita. Tämä näkemys tuli esille sekä haastatteluissa että havaintojen pohjalta. Tämä on toki selvää, että järjestelmiä kehitettäessä tulee eteen haasteita niin eri järjestelmien rajapintojen osalta kuin käyttäjien toimintatapojen muuttamisessa. Teoriassakin on samankaltaisia viitteitä siitä, että pk-yrityksissä kannetaan huolta käyttäjien resursseista suurissa muutoksissa. Esimerkiksi Tutunea ja Rus (2012, 866–
867) toivat tutkimuksessaan esille, että inhimilliset resurssit tulee huomioida pk-yrityksissä, kun suunnitellaan kirjanpidon ja liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmien uusimista.
Haastatteluissa käsiteltiin raporttien määrää ja lisäksi niiden tarpeellisuutta, jotta ei tehdä ra-portteja vain, koska niitä pitää tehdä. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että rara-portteja on tarpeellinen määrä, mutta niitä voitaisiin kehittää. Toimitusjohtaja toivoi, että raportteja tarjot-taisiin hänelle niin viikko-, kuukausi- ja kvartaalitasolla. Autosihteeri-kirjanpitäjän mukaan ny-kyinen järjestelmä tukee todella huonosti raportointia ja tämä johtaa siihen, että raportteja ei aina ehdi toimittamaan toivotulla tavalla ja ajallaan. Verrattaessa näitä esille tulleita asioita aiemmin käsiteltyyn teoriaan, voidaan löytää yhtymäkohtia näkemyksiin raportoinnin määrästä ja tarpeellisuudesta liiketoimintatiedon hallinnan yhteydessä. Monessa kohdassa esille tulee, että raportteja ei tule vain tehdä vaan niitä pitää myös hyödyntää. Tästä esimerkkinä toimii Englishin ja Hoffmannin (2018, 22–23) näkemys, että suuremmissa yrityksissä liiketoiminta-tiedon hallinnan data ja raporttien arvo on jo ymmärretty, mutta pk-yrityksissä ollaan tässä jäl-jessä. Tämä johtaa siihen, että nopeasti muuttuvilla markkinoilla menetetään omaa kilpailuetua ja arvokasta dataa, jota olisi omasta toiminnasta saatavilla.
Viimeinen ydinkohta, joka tutkimuksen haastatteluja seuranneista havainnoista tulee esille, ovat hyödyt, jotka yritys voisi saada manuaalisen työn vähentämisestä niin raportoinnista kuin tiedon siirtämisestä. Guarda ym. (2013, 187–189) ovat tutkimuksessaan tulleet lopputulokseen,
että pk-yrityksissäkin tulisi hyödyntää liiketoimintatiedon hallintaa, koska sen avulla mm. työ-kalujen käyttäjien vuorovaikutus syvenee, tiedon saanti helpottuu ja reaaliaikaistuu, saatu tieto on monipuolisempaa ja joustavampaa niitä hyödynnettäessä sekä saatu hyöty päätöksenteon tueksi. Tämä kaikki voidaan nähdä manuaalisen työn vähentymisenä ja automatisaation lisään-tymisenä, joka edesauttaa vähentämään taloushallinnon työntekijöiden työtaakkaa manuaali-sesta työstä kohti tiedon analysointia.
Havaintojen pohjalta, jotka nousivat esille haastattelujen aikana, verrattaessa teoriaan, ovat hyödyt, joita web-pohjaisista järjestelmistä olisi saatavilla. Näitä on tutkittu ja tuloksia kirjoi-tettu seuraavissa luvuissa, mutta tuodaan esille muutama hyötynäkökulma teoriaan suhteutet-tuna. Grabova ym. (2010, 39–50) ovat tutkimuksessaan todenneet, että pk-yritysten tarpeita palvelee paremmin kevyemmät, halvemmat ja joustavan tehokkaat liiketoimintatiedon hallin-nan järjestelmäratkaisut. Näitä ovat web-pohjaiset järjestelmät, jotka toimivat suoraan internet-selaimen kautta eivätkä vaadi useita erilaisia hajautettuja sovellusratkaisuja. Toinen tutkimus, jossa on päädytty verrattavaan tulokseen, on Englishin ja Hoffmannin (2018, 22–23) tutkimus, jossa he toteavat, että pk-yrityksille paremmin sopia pilvipohjaisia ratkaisuja on markkinoilla olemassa. Näiden pilviratkaisujen avulla pk-yrityksillä on dataa niin historiasta kuin nykypäi-västä. Pilvipohjaisia liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmiä hyödyntäen pk-yrityksillä on mahdollisuus käyttää taloudellisia resurssejaan eri tavalla kuin ennen. Tämä vertailutieto teo-rian ja empiteo-rian väliltä luo tälle tutkimukselle vahvan pohjan, jonka avulla pk-yrityksiä tulisi patistaa hyödyntämään pilvipohjaisia liiketoimintatiedon hallinnan ratkaisuja.
Tämän tutkimuksen pääkysymykseen, mitkä tekijät ovat pääosassa toimivassa liiketoimintatie-don hallinnassa ja raportoinnissa pk-yrityksissä, vastausta haettaessa voidaan tutkimuksen poh-jalta vastata tekijöiden olevan kustannukset, järjestelmät ja käyttäjät. Kustannukset ovat nous-seet esille niin haastattelujen kuin teorian pohjalta, joten voidaan todeta, että pk-yrityksissä kustannuksilla on suuri merkitys siihen, millaisia järjestelmiä on varaa lähteä käyttämään ja hyödyntämään. Toinen pääosassa oleva tekijä on itse liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmä, joka teoriaan pohjautuen ja kustannustehokkuutta ajatellen tulisi olla pilvipohjainen järjes-telmä, jonka käyttö tapahtuu suoraan internet-selaimella. Näin pk-yritykset voivat säästää suu-rissa järjestelmäinvestoinneissa ja pääsevät käyttämään jatkuvasti kehittyvää ja paremmin
oman toiminnan ympärille räätälöityvää järjestelmäympäristöä. Kolmas tekijä, joka tämän tut-kimuksen pohjalta nousee päätekijäksi pk-yritysten liiketoimintatiedon hallinnassa ja raportoin-nissa on käyttäjät. Pk-yrityksissä on yleensä vähemmän työntekijöitä kuin suuremmissa yrityk-sissä ja näin järjestelmämuutokset ja niistä aiheutuvat työt kasaantuvat pienemmälle työnteki-järyhmälle. Tämän lisäksi käyttäjien inhimilliset resurssit tulee huomioida. Tämän vuoksi lii-ketoimintatiedon hallinnan käyttäjät, joilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan niin liiketoiminta-tiedon hallinnan ohjelmistojen ja järjestelmiä käyttäviä taloushallinnon osaajia kuin tästä saa-tavaa tietoa hyödyntävää yritysjohtoa, tulee ottaa vahvasti huomioon, kun päätöksiä järjestel-mien kehittämisistä tehdään.
Tutkimuksen tuloksia kokonaisuutena pohdittaessa tulee hakea vastauksia lisäksi alakysymyk-siin. Traktoauton osalta liiketoimintatiedon hallinnan haasteet ja kehittämiskohteet ovat järjes-telmän piirissä. Haasteena on, että itse järjestelmää ei ole tällä hetkellä, mutta uusimalla kirjan-pitojärjestelmän pilvipohjaiseksi, olisi mahdollista saada käyttöön myös liiketoimintatiedon hallintaa. Tästä johtuen tutkimuksessa perehdytään kolmen järjestelmätoimittajan vaihtoehtoi-hin, jotta kehittäminen olisi helpompaa ja vaihtoehtoja olisi tutkittu ja vertailtu valmiiksi.
Tutkimuksen toisena alakysymyksenä, mitkä ovat olennaisia osia liiketoiminnasta saatavan ai-neiston analysoinnissa pk-yrityksissä, on haastattelujen ja havaintojen pohjalta mahdollista an-taa seuraava vastaus. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että olennaisia osia tiedon analy-soinnissa ovat raportit ym. aineistot, joita tiedosta tuotetaan. Analysointiin kuuluu selvästi li-säksi ihmisten analysointityötä, jonka avulla tehdään päätöksiä. Tämä puolestaan vaatii ammat-titaitoa, jotta osataan analysoida liiketoiminnasta saatavaa tietoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Tutkimuksen teoriaosiosta löydetään vastauksia kysymykseen. Esimerkiksi Guarda ym. (2013, 187–189) ovat tutkimuksessaan tulleet päätelmään, että pk-yrityksissä analysoinnissa tulee määritellä kriittiset menestystekijät, joita tulisi seurata. Tämä saattaa olla pienemmissä yrityk-sissä helpompaa, kun johtajat tuntevat monipuolisesti ja kattavasti oman liiketoimintansa.
Haasteita puolestaan saattaa tulla siinä, että johtajat eivät ole tottuneet tarkkaan ja räätälöityyn dataan erilaisine mittareineen, vaan ovat johtaneet eri tavalla liiketoimintaa.
Vastausta kysymykseen, miten liiketoimintatiedon siirron automatisointi parantaa raportoinnin laatua, ei saatu suoraan haastattelujen avulla, mutta tutkimuksen havaintojen pohjalta voidaan vastaus antaa. Automatisoimalla liiketoimintatiedon siirtoa vältytään manuaaliselta, ihmisen tekemältä työltä, joka vastaavasti vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta. Toki eri järjes-telmien tekemiin siirtoihin kohdistuu virheen mahdollisuus, mutta tämä pystytään helpommin rajaamaan, kuin usein toistuva manuaalinen tietojen siirtäminen ja syöttäminen. Toinen asia, joka voidaan tähän kysymykseen havaintojen pohjalta todeta, että manuaalisen työn vähenty-essä työntekijöille jää enemmän aikaa muuhun työhön, kuten tiedon analysointiin ja täten tämä on mahdollisesti välillisesti parantamassa raportoinnin laatua ja siitä saatavia tuloksia. Tämän tutkimuksen teoriaan pohjautuen Antoniadis ym. (2015, 299–307) toteavat tutkimuksessaan, että liiketoimintatiedon hallinnan- ja toiminnanohjausjärjestelmän avulla pystytään myös sääs-tämään aikaa erilaisissa tiedonkeräys ja analysointiprosesseissa. Näiden perustelujen pohjalta voidaan kokonaisuutena todeta, että järjestelmät auttavat käyttäjiään työnteossa ja ovat pienen-tämässä inhimillisen virheen riskiä.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan todeta, että liiketoimintatiedon hal-linnan järjestelmistä on hyötyä pk-yrityksille. Tämä voidaan perustella parantuneena tiedon analysointina, tiedon parempana saatavuutena sekä yksinkertaisesti ajansäästönä, joka järjes-telmän käytöllä on mahdollista saavuttaa. Pääosassa toimivassa liiketoimintatiedon hallinnassa ja raportoinnissa pk-yrityksissä ovat kustannukset, järjestelmät ja käyttäjät. Kun jokainen näistä osa-alueista saadaan ratkaistua, on mahdollista rakentaa toimiva ja hyödyllinen kokonaisuus, jolla helpotetaan kaikkien liiketoimintatiedon hallinnan ympärillä työskentelevien työtä.
4.2 Nykyaikaset taloushallinnon ratkaisut
Tutkimuksen alustavan ajatuksen mukaan tarkoituksena ei ollut tutkia erilaisia järjestelmiä ta-loushallinnon kehittämiseksi. Tutkimuksen edetessä teemahaastatteluihin tuli paremmin esille, että tutkimuksen loppuun saattamiseksi vaaditaan laajempaa tutkimuskulmaa asiasta. Tämän vuoksi seuraavaksi on tarkoitus perehtyä tarkemmin nykyaikaisiin taloushallinnon ratkaisuihin, jotka kehittäisivät yrityksen kirjanpitoa ja mahdollistaisivat osaltaan liiketoimintatiedon hallin-nan osaksi ratkaisua.
Tässä kappaleessa tarkoituksena on tutkia eri ohjelmistoyritysten vaihtoehtoja nykyaikaisista kirjanpito-ohjelmistoista. Tutkimuksessa perehdytään SoftOnen (myöhemmin softone), Vis-man sekä Accountor Finagon (myöhemmin finago) tarjoamiin vaihtoehtoihin mahdollisimVis-man tarkasti ja laaja-alaisesti. Tämä tehdään sisältöanalyysin näkökulmasta, joka tarkoittaa sitä, että tutustutaan yllä mainittujen yritysten nettisivujen, tarjousten ja muun saatavilla olevan kirjalli-sen materiaalin pohjalta yritysten tarjontaan taloushallinnon ohjelmistojen osalta ja luodaan niistä vertailua.
Softone on pohjoismainen ohjelmistotalo, joka on erikoistunut liiketoiminta- ja HR-järjestel-miin, jotka toimivat pilvipalvelupohjaisesti. Sen asiakaskuntaan kuuluu pääasiassa urakoitsi-joita, rakentajia ja vähittäiskaupan toimiurakoitsi-joita, ja yritys on pohjoismaiden johtava järjestelmä-ratkaisujen toimittaja näillä toimialoilla. Asiakkaita on lisäksi tilitoimisto ja teollisuus- ja pal-veluyritysmaailmassa. Softone kehittää ja myy järjestelmänsä itse, ja tarjoaa lisäksi tukea pro-sessin eri vaiheissa. (SoftOne 2019/1)
Traktoautolla on kokemusta pitkältä ajalta Softonen tarjoamista järjestelmistä ja tälläkin het-kellä yrityksen taloushallinto toimii sen tarjoamalla Sauma-järjestelmällä. Nyt tarkoituksena on tutkia tarkemmin Softonen tarjoamaa GO-järjestelmää ja sen eri ominaisuuksiin. Softone GO on SaaS-ratkaisu, joka tarkoittaa, että ohjelmisto hankitaan palveluna perinteisemmän lisenssi-hankinnan ja asentamisen sijaan. Se koostuu viidestä eri moduulista, joita voidaan ottaa käyt-töön tarpeiden mukaan. GO on rakennettu pienille ja keskisuurille yrityksille, ja se on mukau-tettu toimialakohtaisesti. Softone GO rakentuu talous, HR, myynti, projektit ja logistiikka mo-duuleista. (SoftOne 2019/2)
Talousmoduuliin kuuluu kirjanpito-ohjelma, joka sisältää mm. myynti- ja ostoreskontrat sekä varastonhallinnan. Talousmoduulin aineisto kertyy pääasiassa automaattisesti päivittäisen lii-ketoiminnan pohjalta, vähentäen manuaalisen syötön tarvetta. Tähän moduuliin kuuluu lisäksi sähköinen laskujen käsittely, jonka avulla ostolaskut saapuvat yritykseen valmiiksi esikäsitel-tyinä. Tämä luo mahdollisuuden, että laskut voivat tietyissä tapauksissa lähteä automaattisesti laskujen hyväksyntäkierrokseen. (SoftOne 2019/2)
HR-järjestelmä on työnjohdon työväline, joka mahdollistaa monia asioita liiketoiminnan suju-vuuden varmistamiseen. Sen avulla voidaan optimoida miehitystä, suunnitella työvuoroja, ra-portoida digitaalisesti työajanhallinnasta, hoitaa palkkahallintoa sekä hoitaa HR-tukea. HR-tu-keen kuuluu osaamisen hallinta ja henkilöstökeskustelut. Osaamisen hallinnan avulla yritykset pystyvät kartoittamaan ja optimoimaan tiimiensä osaamisen vaaditulle tasolle ja varmistamaan strategioidensa parhaan toteutumisen. Henkilöstökeskustelut puolestaan ovat laaja koko-naisuus, johon sisältyy asioita työntekijän koko uran ajalta, jonka hän yrityksessä toimii. Sen osia ovat mm. työhön perehdytys, kehityskeskustelut, palkkakeskustelut sekä läksiäishaastat-telu. Tämän HR-moduulin avulla yritys pystyy toteuttamaan laaja-alaisesti henkilöstöhallinto-aan. (SoftOne 2019/2)
Softone GO:n myyntimoduuli on puolestaan työkalu laaja-alaiseen myyntiprosessin hallintaan.
Sen avulla voidaan hallita hintoja esimerkiksi automaattisen hinnastopäivityksen avulla, erilai-silla kanta-asiakkuushinnoitteluilla sekä projektihinnoitteluilla. Tarjous- ja tilaustyökalut ovat osa tätä myynnin työkalua, jolloin tarjousten tekeminen ja lähettäminen sekä tilausten hallinta onnistuvat samalla järjestelmällä. Myyntimoduulin avulla onnistuu laskuttaminen niin tavalli-sesti kuin sopimuslaskutuksen kautta. Sopimuslaskutus luo puitteet rakentaa erilaisia sopimus-ryhmiä ja – luokkia. (SoftOne 2019/2)
Projektit-moduuli on Softone GO:n työkalu, jonka avulla voidaan valvoa ja pitää projektien tilanteet ajan tasalla. Tuottojen ja kustannusten seuranta on mahdollista suorittaa yhdeltä näky-mältä, jolta voidaan seurata projektin etenemistä ja budjetin toteutumaa. Projektien osallistujia voidaan ohjata samalla, kun seurataan projektia kokonaisuutena tai aliprojektikohtaisesti. Mikä tärkeintä projektien seurannan ja jälkikäsittelyn kannalta, niin raportoinnit ovat laaja-alaiset ja mahdollistavat tarkkailun niin kokonaisuuden kuin yksityiskohtien tasolla. (SoftOne 2019/2)
Softone GO:n varastonhallinta tapahtuu logistiikka-moduulin kautta. Tämä moduuli on koko-naisuutena laajempi järjestelmä, jonka avulla yritys pystyy hallitsemaan hylly- ja varastopaik-koja, siirtämään artikkeleja eri varastojen välillä sekä näkemään sijainnit suoraan järjestel-mästä. Varaston saldoja voidaan seurata tämän avulla ja tilauksia voidaan integroida suoraan
tilausvirtaan niin sovelluksesta kuin web-liittymästä. Varastonhallinta on suorassa yhteydessä yrityksen kirjanpitoon, jolloin sitä hoidetaan jatkuvasti ja esimerkiksi tuotteiden tiliöinnit voi-daan ohjata varastopaikan avulla. (SoftOne 2019/2)
Kaiken kaikkiaan Softonen tarjoama GO-ohjelmisto on laaja-alainen ja mielenkiintoinen pilvi-pohjainen järjestelmäratkaisu. Sen etuja ovat moduulit, joita voidaan tarpeen mukaan ottaa käyttöön ja täten laajentaa ohjelmiston toimintaa. Lisäksi yhteistyö CDK:n kanssa luo hyvät puitteet automasterin-toiminnanohjausjärjestelmän ja liiketoimintatiedon hallinnan välille.
Seuraavaksi tarkastellaan Visman tarjoamia järjestelmäratkaisuja.
Visma on pohjoismainen ohjelmistotalo, joka tarjoaa Suomessa useita erilaisia ohjelmistorat-kaisuja yritysten tarpeisiin. Visman tarjoama Netvisor-ohjelmisto tarjoaa yrityksille älykkään ja automatisoidun taloushallinnon ratkaisun. Netvisor on tehokas työkalu niin pienille kuin suu-rillekin yrityksille ja sen automaation tasoa kehitetään jatkuvasti. Netvisor on laaja ohjelmisto niin taloushallintoon kuin toiminnanohjaukseen. (Visma 2019/1) Traktoauton kannalta kiinnos-tavaa on vertailla sen tarjoamia taloushallinnon ratkaisuja, koska toiminnanohjaus järjestetään yrityksessä automasterin kautta.
Visman netvisor tarjoaa taloushallinto-otsikon alla työkaluja niin kirjanpitoon, taloushallin-toon, laskutukseen kuin palkanlaskentaan. Netvisorin kirjanpito-ohjelma on automatisoinnin suunnannäyttäjä ja sen avulla jopa 97 prosenttia kirjanpidon tositteista saadaan automaation kautta. Automaatio helpottaa kirjanpitäjän työtä vähentämällä manuaalisen työn määrää kirjan-pidossa ja luomalla tälle mahdollisuuksia keskittyä poikkeuksiin paremmin. Myynti- ja osto-reskontran tapahtumat siirtyvät suoraan kirjanpitoon sekä kirjanpidon jaksotukset ja vyörytyk-set siirtyvät automaattisesti. Netvisor pystyy hakemaan tiliotteet suoraan pankista ja linkittä-mään kirjanpidon tapahtumia suoraan kirjanpidon tositetapahtumiin. Manuaalistakin käsittelyä voidaan helpottaa luomalla tiliöintisääntöjä ohjelmaan. Ohjelmassa on täsmäytysnäkymä, jonka avulla voidaan seurata reskontran ja kirjanpidon välisistä poikkeuksista. Jaksotustyökalulla voi-daan luoda jaksotussääntöjä, jotta säännöllisesti tehtävien jaksotusten tekeminen olisi helpom-paa ja nopeamhelpom-paa. Ohjelma voi ehdottaa jaksotuksia luotujen sääntöjen perusteella. (Visma 2019/2)
Netvisorin kirjanpito-ohjelmaan sisältyy tilinpäätösosio, jonka avulla voidaan tutkia kirjanpito- ja tilinpäätöstietoja milloin tahansa. Automaatio auttaa myös tilinpäätöstiedoissa, kun eri ra-portteja voidaan laskettaa valmiista kirjanpitoaineisto klikkauksella. Kaavoja ja raporttipohjia voidaan muokata yrityksen tarpeiden mukaan. Tilikauden aikana käytettävissä olevat jaksotus-työkalu, seurantakohteet ja saldonseurannan työkalu luovat helpotusta tilinpäätöksen laadintaan ja tase-erittelyn tekoon. Tilinpäätöksen arvot saadaan tilinpäätöstyökalulla suoraan kirjanpi-dosta eri raporteille. Liitetiedot jäävät muistiin ja päivittyvät tulevina vuosina automaattisesti.
Ohjelmasta löytyy lisäksi sähköinen tilikausiarkisto tasekirjojen ja tilinpäätöksen raporttien tal-lentamiseen. Netvisorin avulla välitilinpäätöksen tekeminen on vaivatonta vaihtamalla halutun ajanjakson ja ohjelmisto kerää tiedot, joita tilinpäätöksen laatimiseen tarvitaan. Tuloveroilmoi-tusten tekeminen on netvisorilla yksinkertaista, koska tarvittavat lomakkeet löytyvät ohjelmasta ja arvot voidaan hakea kirjanpidosta. Ilmoitusten lähettäminen tapahtuu sähköisesti suoraan kaksisuuntaisella yhteydellä, jolloin onnistuneesta lähetyksestä saadaan kuittaus. Itse tilintar-kastajan työtä helpottaa sähköinen tilikausiarkisto, jolloin tilintarkastaja pääsee kiinni aineis-toon suoraan päätason raporteilta. (Visma 2019/3)
Visman netvisor tarjoaa lisäksi taloushallinnon ohjelmiston alla erilaisia mahdollisuuksia ra-portointiin ja budjetointiin liittyen. Raportointi on netvisorin avulla reaaliaikaista ja sitä on tar-jolla monipuolisesti tuloslaskelman, taseen, kannattavuuden, KPI-lukujen, kassavirran, eri las-kentakohteiden sekä alv-raportointien osalta. Esimerkiksi kassavirtaennusteet ovat reaaliaikai-suudessaan hyvä malli, koska ne antavat tarkan ja oikean kuvan yrityksen nykyisestä ja lähitu-levaisuuden maksuvalmiudesta. Näin maksuvalmiuden muutoksiin voidaan reagoida jo etupai-notteisesti. Tämä mahdollistaa raportoinnin hyödyntämisen kuten ennen, mutta lähitulevaisuu-den ennustettavuus luo lisäksi paremman mahdollisuulähitulevaisuu-den suunnitella toimintaa eteenpäin. Bud-jetointi onnistuu lisäksi netvisorin financial overview-palvelun avulla, jolloin samassa työka-lussa toimii budjetointi, ennustaminen ja tulosten seuranta. Tämä luo mahdollisuuksia sujuvaan ja reaaliaikaiseen toimintaan. Budjettityökalulla voi luoda kätevästi vuosi- ja kuukausibudjetit niin tili kuin kustannuspaikkakohtaisesti. Ennustamisen avulla voidaan tehdä tulosennusteita niin alkuperäisten budjettilukujen kuin toteutumienkin pohjalta, jolloin päästään tutkimaan ti-lannetta aina tarvittaessa. Raportointi on selkeää ja toteutettu niin taulukko kuin graafisella ta-solla, jolloin jokaiselle käyttäjälle löytyy mieluinen tapa hahmottaa tilanne. (Visma 2019/4)
Laskutusohjelma netvisorissa tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia ja esimerkiksi sähköinen os-tolaskujen käsittely nopeuttaa toimintaa luomalla automaattisesti tositteet kirjanpitoa varten.
Traktoauton kannalta järkevää on perehtyä laskutusohjelman osalta ostolaskuihin, koska itse myyntilaskutus hoidetaan automasterin kautta. Netvisorin ostoreskontran avulla pystyy säh-köistämään ostolaskujen osalta paljon. Ostolaskut voidaan vastaanottaa sähköisesti skannaus-palvelun avulla, vaikka ne olisi alkuperäisesti paperilaskuja. Käsittelyprosessia voidaan auto-matisoida toistuvien laskujen osalta. Laskujen maksu onnistuu suoraan netvisorin kautta ilman kirjautumista moneen eri pankin verkkopankkiin. Ostolaskujen siirto kirjanpitoon onnistuu ti-liöintien ja kohdistusten säännöttämisellä nopeammin ja automatisoidusti. Tämä tarkoittaa, että tiliöintisäännöt luodaan toimittajakohtaisesti ja tiliöintejä pystyy muokkaamaan käsittelyketjun aikana milloin vain. (Visma 2019/5)
Netvisorin palkanlaskentaohjelman avulla pystytään automatisoimaan yrityksen palkanlasken-taa, kun automaatio kokoaa tiedot työajoista ja laskentaperusteista suoraan palkanlaskentatyö-kaluun. Palkanlaskija näkee omalta dashboardilta tiedot kohdista, jotka vaativat hänen huomio-taan esimerkiksi poikkeuksista palkanmaksussa, velvoitteista ja seuraavista palkanmaksutie-doista. Automaatio tuo palkanlaskijalle pohjatiedot mm. työajankirjauksista, lisistä ja enna-koista. Kaikki tieto on aina valmiina ja tarkastettavissa ohjelmasta. Palkanlaskennan kulut puo-lestaan kohdistuvat automaation avulla oikeille laskentakohteille. Uutena ominaisuutena ovat tulorekisteri-ilmoitukset, jotka toimivat sähköisen järjestelmän kautta. Netvisorilla palkanlas-kenta hoitaa tulorekisteri-ilmoitukset automaattisesti palkanmaksun yhteydessä, jolloin ilmoit-taminen on todella yksinkertaista ja nopeaa. (Visma 2019/6)
Kokonaisuutena Visman netvisor on todella monipuolinen ohjelma taloushallintoon. Sen tar-joamat työkalut kirjanpitoon, taloushallintoon, laskutukseen ja palkanlaskentaan ovat automaa-tion vuoksi kirjanpitäjän työtä helpottavia ja nopeuttavia, kun kaikkea säännöllistä työtä ei tar-vitse tehdä manuaalisesti. Automaatiossa on olemassa riskinsä, mutta enemmän mahdollisuuk-sia, joita on syytä tuoda esille. Tätä tutkimusta varten Netvisoria ei päästy testaamaan, mutta tiedon perusteella voidaan todeta, että kirjanpitäjän työ muuttuu manuaalisesta tietojen syöttä-jästä enemmän tietojen tarkastajaksi ja korjaajaksi. Tämä luo totuttuihin työtapoihin muutoksia,
mutta kaiken kaikkiaan automaation mukaantulo voidaan nähdä positiivisena muutoksena kir-janpitäjän arkipäiväiseen työhön.
Accountor finago tarjoaa sähköisen taloushallinnon Procountor-ohjelmallaan. Procountor on täysin sähköinen kirjanpidon ja muun taloushallinnon ohjelmisto, jota voidaan käyttää niin it-senäisesti yrityksissä kuin yhteistyössä tilitoimiston kanssa. Ohjelman avulla pystyy hoitamaan paikasta ja ajasta riippumatta mm. myyntilaskutuksen, ostolaskujen käsittelyn, reskontran, kir-janpidon ja monet muut yrityksen talouteen liittyvät asiat. (Finago 2019/1) Seuraavaksi tarkem-min procountorin otarkem-minaisuuksista ja työkaluista.
Procountorin kirjanpito-ohjelma tuo vaivattomuutta ja helppoutta kirjanpitotyöhön kulkemalla kehitystyössä lainsäädännön tahdissa. Kirjanpitolain mukaisesti se tuottaa tuloslaskelman, ta-seen, päiväkirjan ja pääkirjan. Ohjelmasta on saatavissa räätälöidysti tarpeen mukaan erilaisia raportteja kuten projektikohtaisia raportteja. Tilikauden päättyessä palvelun avulla voidaan luoda tasekirja. Procountor tuo lisäksi automaation mukaan kirjanpitäjän työhön, joka tarkoit-taa, että tositteet myyntilaskusta tiliotteeseen siirtyvät automaattisesti kirjanpitoon tallennuksen yhteydessä ja näin automaation avulla kirjanpito on ajantasainen. Automaatiota pystytään muokkaamaan ja oletustilikartat, oletustiliöinnit sekä sisäisen laskennan seurantakohteet voi-daan ohjelmoida yrityksen tarpeiden mukaisesti. Procountorin kirjanpito-ohjelman ominai-suuksia ovat mm. kirjanpito automaatiolla, kirjanpidon perusraportit ja sisäisen laskennan ra-portit taulukkoina ja graafisena, budjettityökalu sekä jaksotustoiminto. (Finago 2019/2)
Procountorin kirjanpito-ohjelma tuo vaivattomuutta ja helppoutta kirjanpitotyöhön kulkemalla kehitystyössä lainsäädännön tahdissa. Kirjanpitolain mukaisesti se tuottaa tuloslaskelman, ta-seen, päiväkirjan ja pääkirjan. Ohjelmasta on saatavissa räätälöidysti tarpeen mukaan erilaisia raportteja kuten projektikohtaisia raportteja. Tilikauden päättyessä palvelun avulla voidaan luoda tasekirja. Procountor tuo lisäksi automaation mukaan kirjanpitäjän työhön, joka tarkoit-taa, että tositteet myyntilaskusta tiliotteeseen siirtyvät automaattisesti kirjanpitoon tallennuksen yhteydessä ja näin automaation avulla kirjanpito on ajantasainen. Automaatiota pystytään muokkaamaan ja oletustilikartat, oletustiliöinnit sekä sisäisen laskennan seurantakohteet voi-daan ohjelmoida yrityksen tarpeiden mukaisesti. Procountorin kirjanpito-ohjelman ominai-suuksia ovat mm. kirjanpito automaatiolla, kirjanpidon perusraportit ja sisäisen laskennan ra-portit taulukkoina ja graafisena, budjettityökalu sekä jaksotustoiminto. (Finago 2019/2)