Kyselyssä kysyttiin, tehtiinkö kuntotarkastuksen tai ‐kuntotutkimuksen jälkeen lisä‐
tutkimuksia tai korjauksia. Vastaajista 31 %:lla tehtiin lisätutkimuksia ja 85 %:lla kor‐
jauksia.
Taulukko 8. Lisätutkimukset/korjaukset
5.6 KORJAANTUIKO ONGELMA
Seuraava kysymys käsitteli kuntotarkastuksesta tai ‐tutkimuksesta tulleita tuloksia.
Vastaajista 50 % vastasi ongelmien korjaantuneen, 33 %:lla ne eivät korjaantuneet ja 17 %:lla asia on vielä kesken.
Taulukko 9. Korjaantuiko ongelma
5.7 RAKENNUSAIKAISEN KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT KOSTEUSAU-RIOT
Kyselyssä selvitettiin, onko rakennusaikainen kosteus aiheuttanut rakennuksessa kosteusvaurioita. 87 % vastaajista vastasi ei, 5 % kyllä ja 8 % vastasi, ettei osaa sanoa.
Taulukko 10. Rakennusaikaisen kosteuden aiheuttamat kosteusvauriot
5.8 KIINTEISTÖN ASUINTILOJEN AISTINVARAINEN TARKASTELU
Vastaajista 6 % oli kokenut talossaan pintojen muutoksia (pintojen värimuutokset, kupruilut, turpoamiset jne.), 3 % ei osannut sanoa ja 91 % ei ollut kokenut. Kyselyyn vastaajista 2 % oli kokenut talossaan kosteusvaurioita, 91 % ei ja 7 % ei osannut sa‐
noa. Näkyvää hometta koki vain 1 % vastaajista, 4 % ei osannut sanoa ja 95 % ei ollut huomannut näkyvää hometta talossaan. Pahaa hajua (homeenhajua, maakellarin ha‐
jua yms.) ei ollut kokenut kukaan vastaajista; 5 % ei osannut sanoa ja 95 % vastasi ei.
Muita merkittäviä ongelmia sisäilmassa oli kokenut 4 % vastaajista, 8 % ei osannut sanoa ja 88 % vastasi ei. Sisäilmasta oireili 3 %, 7 % ei osannut sanoa ja 90 % ei koke‐
nut saavansa mitään oireita sisäilmasta. Näiden tuloksien perusteella kosteus‐ ja ho‐
mevauriot eivät ole 2000‐ ja 2010‐luvuilla rakennettujen pientalojen suurin ongelma.
Taulukko 11. Kiinteistön asuintilojen aistinvarainen tarkastelu
5.9 RAKENNUSVIRHEET
Rakennusvirheiden osalta 78 % vastaajista vastasi, että kiinteistössä ei ole rakennus‐
virheitä, 12 % vastasi virheitä olevan ja 10 % ei osannut sanoa. Rakennusvirheitä oli‐
vat muun muassa huolimattomasti tehdyt hirsikehikon kiinnitykset, katon vuotami‐
nen, puutteelliset höyrynsulkumuovien asennukset, asennusvaiheessa elementtien liitoksissa oleva ʺväljyysʺ, olohuoneen lattialaattojen huolimaton kiinnitys lattiaan, 10 vuotta sitten väärin asennettu putkisto kylpyhuoneessa, mistä aiheutui vesivahinko sekä virhe tiilikatteen asennuksessa, mistä johtuen katolta tuleva vesi valuu katoksen puureunaa pitkin sateella.
Taulukko 12. Rakennusvirheet
5.10 ILMANVAIHTO
Ilmanvaihdon osalta 7 % vastaajista vastasi, että talossa oli mitattu alipaine ulkoil‐
maan nähden (yli 10 Pa), 31 % ei osannut sanoa ja 62 % vastasi ei. Mitatun ylipaineen osalta ulkoilmaan nähden vastasi 3 % kyllä, 33 % ei osannut sanoa ja 64 % vastasi, ettei mitattua ylipainetta ollut. Vetoa koki 12 % vastaajista, 8 % ei osannut sanoa ja 80
% ei kokenut vetoa lainkaan. Vastaajista 15 % vastasi, että ilmanvaihtokanavisto oli likainen, 10 % ei osannut sanoa ja 75 % vastasi, ettei ilmanvaihtokanavistot ole likai‐
sia. 6 % kertoi kotonaan olleen suunnitelmista poikkeavat tulo‐ ja poistoilmavirrat, 19
% ei osannut sanoa ja 75 % vastaajista vastasi ei. Eniten ilmanvaihdon osalta koettiin vetoa ja ilmanvaihtokanavistojen likaisuutta.
Taulukko 13. Ilmanvaihto
5.11 RAKENNUKSEN TIIVEYS
Kysyttäessä rakennuksen tiiveydestä 14 % vastasi, että tiiveys on mitattu. Vastaajista 21 % ei osannut sanoa ja 65 % vastasi ei. Vastaajista 24 % vastasi, että mahdollisia lämpövuotoja on tarkastettu, 13 % ei osannut sanoa ja 63 % vastasi, ettei ole tarkastet‐
tu. 12 % koki tiiveyden kanssa ongelmia, vastaajista 25 % ei osannut sanoa ja 63 % ei kokenut ongelmia.
Taulukko 14. Rakennuksen tiiveys
5.12 RAKENNUKSEN VOC-YHDISTEET
Vastaajista 21 % vastasi, että talossa on käytetty M1‐luokiteltuja materiaaleja ja 62 % ei osannut sanoa, oliko niitä käytetty. Suuri prosenttimäärä kertoo ehkä siitä, että vastaajat eivät tienneet, mikä on M1‐luokiteltu materiaali tai eivät ole itse rakenta‐
neet tai rakennuttaneet taloa. 17 % vastasi ettei rakennuksessa ole käytetty M1‐
luokiteltuja materiaaleja. Vastaajista 3 % vastasi, että talosta oli mitattu toimenpide‐
rajan ylittäviä VOC‐pitoisuuksia, 30 % ei osannut sanoa ja 67 % vastasi ei.
Taulukko 15. Talon M1‐luokitellut materiaalit ja VOC‐pitoisuudet
5.13 VAPAA SANA
Kyselyn viimeisenä kohtana vastaaja sai kirjoittaa vapaan kommentin liittyen aihee‐
seen, jota kyselyssä ei käsitelty. Tähän kohtaan tuli seuraavanlaisia asioita: Takka‐
kytkimen imuri ei toiminut hyvin ja savun haju tuli helposti talon sisälle. Yksi vastaa‐
jista kertoi, että kesällä sisätilojen lämpötila nousee melkein 30 asteeseen. Yhdessä taloudessa tekstiilejä oli käytetty tavallista vähemmän ja ilmanvaihto oli hieman yli‐
mitoitettu. Näiden takia sisäilman laatu koettiin erittäin hyväksi. Yhdessä vastauk‐
sessa kerrottiin, että kosteutta kertyy ikkunalasien väliin viileällä ilmalla. Eräs vas‐
taaja totesi harkoista tehtyjen seinien eristävän hyvin ääntä ulkoa sekä kuumuutta helteillä.
Vastauksissa kerrottiin esimerkiksi hirsirakenteista seuraavaa: Yhdellä vastaajalla on
Vastauksista tuli myös ilmi, että talossa on omituinen haju, vaikka koneellinen il‐
manvaihto on täysillä. Yhdessä talossa oli muuten kaikki kunnossa, mutta ilman‐
vaihtokone oli vaihdettu isompaan. Toisessa tapauksessa ilmanvaihtokoneen poisto‐
putki oli mennyt tukkoon ja aiheuttanut pienen kosteusvaurion kylpyhuoneen katos‐
sa. Tämä korjattiin ja todettiin, että ilmanvaihtokone on muuten hyvä, mutta vaatii silmälläpitoa.
Eräs vastaaja oli tehnyt kuntotarkastuksen sijaan homekoiratutkimuksen, jossa koira merkkasi kohdan, josta löytyi lämpökamerakuvauksella ilmavuoto. Samaisella vas‐
taajalla on ollut ongelmia lattialämmitysjärjestelmissä ja ilmanvaihdossa. Yksi vastaa‐
jista olisi toivonut vuonna 2015 selkeämpää ohjeistusta käytettävistä materiaaleista, koska valinnanvaraa on paljon. Sama vastaaja koki myös, että rakentamista kommen‐
Yksi vastaajista oli aiemmin asunut vuonna 1990 valmistuneessa betonielementtita‐
lossa sekä 2009 valmistuneessa puutalossa, jossa oli mineraalivillaeristys ja saanut pahoja oireita. Nyt hän asui 2004 valmistuneessa hirsitalossa ilman oireilua. Eräs vas‐
taajista oli sairastunut työkyvyttömäksi ja hänen perheensä oli kokenut kovia. Näin
sevien ʺohjeidenʺ mukaan ja tekijät olivat alansa ammattilaisia. Hiotulle betonille oli asennettu askeläänieriste, jonka päälle oli asennettu parkettia/laminaattia. Aske‐
läänieriste oli ruvennut hajoamaan ja heidän talossaan oli mitattu isot pitoisuudet muun muassa styreeniä ja muita muovinhajoamistuotteita eli kyseessä oli VOC‐
ongelma. Siihen aikaan juuri kukaan, mukaan lukien materiaalien myyjät ja tarkasta‐
jat, ei ollut tietoinen tällaisesta ongelmasta. Vastaaja kertoi, että he löysivät rakennus‐
terveysasiantuntijan, jonka avulla ongelman syy oli selvinnyt ja laaja remontti saatiin toteutettua. Talo kapseloitiin ja tiivistettiin hyvin. Nyt vastaaja voi asua talossa jol‐
lainlailla. Kokonaisvastuuta talosta ylittyneiden raja‐arvojen ja menetettyjen terveyk‐
sien suhteen ei ottanut kukaan.
Positiivisia kommentteja tuli myös paljon. Koettiin, että talot oli tehty hyvin, ja ra‐
kennusaikana oli käyty useasti katsomassa rakentamisvaiheita tontilla. Eräs vastaaja kertoi, että talon rakennusaikana säät olivat suotuisat ja rakennus ei saanut kosteutta.
Lisäksi tarvittavat huoltotoimenpiteet tehdään vuosittain. Pieniä vikoja olivat esi‐
merkiksi ovien tiivisteistä johtuvat tiiveysongelmat. Yhdessä vastauksessa tuli ilmi, että vaikka elementtien pystytysvaiheessa oli satanut, oli suojaukset pysyneet siihen nähden hyvin ja ainut huomautus oli ikkunankarmeissa olleet kosteudesta johtuvat läiskät, mutta hometta ei kuitenkaan ollut. Paljon tuli esille myös, että rakenteissa ei
6 Pohdinta
Uusien pientalojen riski‐ ja ongelmakohtia on tutkittu todella vähän. Tietoa opinnäy‐
tetyön kirjallisuusosioon olikin vaikea löytää. Koin opinnäytetyön aiheen tärkeäksi, koska tämän avulla saatiin selvyyttä, mitkä ovat yleisimpiä ongelmia uudemmissa pientaloissa. Työssäni korjausneuvojana eteen tulee paljon kysymyksiä myös uusista pientaloista. Sen vuoksi koin aiheen myös mielenkiintoiseksi. Uskon, että moni pien‐
talorakentaja toivoisi esimerkiksi selkeää opasta materiaalien valintaan. Sitä kysytään myös meidän neuvontamme kautta usein. Tällä hetkellä markkinoille tulee paljon uusia materiaaleja, ja vielä ei tiedetä miten eri materiaalit toimivat yhdessä. Nykyisin on vielä vaikea sanoa, koska pidemmän ajan tutkimustietoa ei ole.
Opinnäytetyöhön liittyvästä kyselystä ilmeni, että homeongelmat ovat vähentyneet näissä alle 20 vuotta vanhoissa pientaloissa. Suurin osa ongelmista ja virheistä tulee rakentamisen aikana niin sanottuina rakennusvirheinä. Rakentamisen aikana joko poiketaan suunnitelmista tai tehdään eri materiaaleilla, mitä suunnitelmiin on suun‐
niteltu. Nykyisin rakennetaan myös vuoden ympäri, mikä pitäisi huomioida raken‐
nusmateriaalien sääsuojauksessa.
Kyselyssä ilmeni, että ilmanvaihtokanavistot koetaan likaisiksi. Ilmanvaihtokanavis‐
tot olisi hyvä puhdistaa melko pian rakennuksen valmistuttua ja samalla tarkistaa, että ilmamäärät ovat suunnitelmien mukaiset. Jonkin verran koettiin ilmanvaihdon aiheuttavan myös vetoa. VOC‐yhdisteet nousivat myös esiin. Lattiamateriaalien as‐
keläänieristeet aiheuttivat VOC‐päästöjä, joille asukkaat oireilivat. Tämä asia nousee myös välillä neuvonnassamme esille. Asia kaipaa varmasti tulevaisuudessa lisää tutkimuksia.
Talojen huoltokirjat helpottavat pientalojen huoltamista. Tässä kuitenkin törmätään siihen ongelmaan, kuinka moni tekee huoltokirjassa määrätyt huoltotehtävät. Nyky‐
ään uusien talojen tekniikka on jo niin monimutkaista, että se vaatii usein asiantunti‐
talon jokavuotisia huoltotoimenpiteitä. Olisiko siis hyvä, että järjestettäisiin pientalo‐
asujille kursseja, jossa näytettäisiin, miten huoltotehtävät suoritetaan? Voisiko tällä osaltaan ehkäistä huollon puutteesta seurautuvia ongelmia?
Toivon, että tämä opinnäytetyö antoi uutta tietoa pientalossa asuvalle tai sitä raken‐
tavalle henkilölle. Kaikissa rakentamiseen liittyvissä projekteissa on tärkeää käyttää alan ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotta mahdollisilta ongelmilta vältyttäisiin. Tule‐
vaisuus näyttää, onko 2000‐ ja 2010‐lukujen pientalojen rakenteista löytynyt riskejä, joita nykyään ei vielä ole huomattu.
Lähdeluettelo
Mertanen, J. 2012. Kosteusvaurioalttiit rakenteet ja tyypilliset rakennusvirheet 2000‐
luvulla rakennetuissa suomalaisissa pientaloissa. Opinnäytetyö. Pohjois‐Karjalan
https://www.omakotiliitto.fi/jasenelle/palvelut/huoltokirja (luettu 25.8.2020)
Sisäilmastoluokitus 2018. RT 07‐11299. Rakennustietosäätiö rts, 2018.
Liitteet
LIITE 1
Kysely – 2000‐ ja 2010‐lukujen riskikohdat suomalaisissa pientaloissa
2000- ja 2010-lukujen riskikohdat suomalaisissa pientaloissa
Hei! Opiskelen rakennusterveysasiantuntijaksi Itä-Suomen Yliopiston Aducatessa. Olen tekemässä opinnäytetyötä aiheesta: 2000- ja 2010- luvun riskikohdat ja riskirakenteet suomalaisissa pientaloissa.
Aineistoa käytetään Hengitysliiton ylläpitämien Hometalkoot-nettisivujen kehittämiseen.
Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytettyjä rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi. Riskirakenne on yleensä rakentamisajan määräysten ja ohjeiden mukainen, ja rakenteen vaurioitumisriski on huomattu vasta jälkikäteen, minkä jälkeen rakenteen käytöstä on luovuttu. Riskirakenne ei ole aina vaurioitunut, mutta sillä on suurempi riski vaurioitua.
Kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista. Kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.
Jos haluat osallistua arvontaan, täytä allaolevat yhteystiedot. Vastanneiden kesken arvotaan 5 kpl palkintoja.
Hengitysliiton nettisivuilta https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma löytyy paljon tietoa sisäilmasta sekä Hengitysliiton ylläpitämiltä https://www.hometalkoot.fi/ -sivuilta mm. talon huoltamiseen liittyvää tietoa.
Kyselyn vastausaika on 1.9.2020-14.9.2020 klo 24 asti.
Ystävällisin terveisin Hanna Kyrönviita Korjausneuvoja Hengitysliitto ry
hanna.kyronviita@hengitysliitto.fi
1.
Etunimi Sukunimi Sähköposti Osoite Postinumero Postitoimipaik- ka
Maa
2. Rakennuksen valmistumisvuosi? *
2000-luvulla (2000-2009) 2010-luvulla (2010-2019)
3. Talotyyppi? *
Omakotitalo Paritalo
4. Talon rakenneratkaisu?
Voit valita monta vaihtoehtoa. *
Kivi Hirsi Puu Tiili Elementti Harkko
Joku muu, mikä?
5. Maakunta? *
Uusimaa
Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Lappi
Ahvenanmaa
6. Onko talonne sisäilman laatu mielestänne? *
Hyvä Melko hyvä Neutraali Huono
Erittäin huono
7. Onko talossanne tehty kuntotarkastus/kuntotutkimus?
Kuntotarkastus suoritetaan pääasiassa aistinvaraisin, pintapuolisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotutkimus on kuntotarkastusta tarkempi menetelmä, jonka tarkoituksena on tutkia tarkemmin rakennuksen jotain tiettyä osaa. Tutkimus sisältää usein rakenteita rikkovia menetelmiä, mittauksia ja näytteiden ottoa.
Kuntotarkastus Kuntotutkimus
8. Löydettiinkö talosta kuntotarkastuksessa/kuntotutkimuksessa jotakin seuraavista?
Voit valita monta vaihtoehtoa.
Kosteutta/hometta alapohjassa
Kosteutta/hometta ulkoseinärakenteissa Kosteutta/hometta yläpohjassa
Kosteutta/hometta välipohjassa Kosteutta/hometta märkätiloissa Ilmanvaihdon puutteita
VOC-yhdisteitä Haitta-aineita Mineraalivillakuituja Riskirakenteita
Puutteelliset märkätilojen vedeneristykset Puutteelliset maankallistukset
Puutteita salaojissa Puutteita tuuletuksessa Rakennusvirheitä
Rakentamistapa poikkeaa suunnitelmista Muu, mitä?
9. Tehtiinkö kohteeseen kuntotarkastuksen/kuntotutkimuksen jälkeen?
Voit valita monta vaihtoehtoa.
Lisätutkimukset Korjaukset
10.
Kyllä Ei
Asia on vielä kesken
11.
rakennusaikaisen kosteuden seurauksena? *
Kyllä Ei
En osaa sanoa
12. Onko kiinteistönne asuintiloissa tällä hetkellä seuraavia? *
Kyllä Pintojen muodon muutoksia (pintojen
värimuutokset, kupruilut, turpoamiset jne.)
Kosteusvaurio Näkyvää hometta
Pahaa hajua (homeenhajua, maakellarin hajua yms.)
Muita merkittäviä ongelmia sisäilmassa Sisäilman aiheuttamaa oireilua
En osaa sanoa Ei
Korjaantuiko ongelma kuntotarkastuksen/kuntotutkimuksen jälkeen?
Oletko kohdannut kodissasi kosteusvaurioita, jotka todennäköisesti ovat vaurioituneet
13. Oletko kohdannut rakennusvirheitä omassa talossasi?
Rakennusvirheestä on kyse, jos
- rakennuksesta voi olla haittaa terveydelle
- rakentaja ei ole noudattanut hyvää rakentamistapaa
- käytetyt rakennusmateriaalit eivät ole tavanomaisen tasoisia. *
Kyllä, mitä Ei
En osaa sanoa
14.
Kyllä Mitattu alipaine ulkoilmaan nähden (yli
10 Pa)
Mitattu ylipaine ulkoilmaan nähden Veto
Ilmanvaihtokanaviston likaisuus Suunnitelmista poikkeavat tulo- ja poistoilmavirrat
15. Rakennuksen tiiviys *
Kyllä Onko rakennuksen tiiviys mitattu?
Onko mahdollisia lämpövuotoja tarkastettu?
Onko tiiviydessä ongelmia?
*
Ei
En osaa sanoa Ei
- rakennustyö ei vastaa sitä mistä on sovittu tai sitä, mitä toisella osapuolella oli perusteltua aihetta olettaa
Oletko kokenut kodissasi ongelmia ilmanvaihdon suhteen?
En osaa sanoa
16. VOC-yhdisteet
VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. VOC-yhdisteiden päästölähteitä ovat etenkin rakennus- ja sisustusmateriaalit. *
Kyllä En osaa sanoa Ei
Onko rakennuksessa käytetty M1-luokiteltuja (vähäpäästöisiä) materiaaleja?
Onko talosta mitattu toimenpiderajan ylittäviä VOC-pitoisuuksia?
17. Vapaa sana. Haluatko kommentoida 2000- ja 2010- luvun taloosi rakenteisiin liittyen jotain aihetta, jota tässä kyselyssä ei otettu huomioon?