Ilmastolla on vaikutusta niin rakenteiden vaurioitumiseen kuin rakennusfysikaali‐
seen toimivuuteen. Jo nykyisessä ilmastossa rakennuksissa ja rakenteissa on esiinty‐
nyt kosteus‐ ja mikrobivaurioita, vaikka ilmasto on ollut tasainen tulevaisuuden en‐
nusteisiin nähden. Ilmasto on keskimääräisesti hitaasti lämmennyt koko mittaushis‐
torian ajan (Ilmatieteen laitos 2017). Suomen ilmastossa on ollut merkittävä lämpe‐
nemisjakso 1930‐luvulla, mutta noin 1980‐luvun puolivälistä lämpeneminen on pää‐
asiassa vain lisääntynyt (Lahdensivu 2010).
Ilmastonmuutoksen ennustetaan Suomessa nostavan ulkoilman lämpötilaa sekä li‐
säävän sademääriä ja pilvisyyttä. Lisäksi sadepäivien lukumäärä saattaa nousta tal‐
vella ja kesällä jopa laskea (Jylhä ym. 2009). Myös tuulen voimakkuus ja ulkoilman suhteellinen kosteus saattaa nousta jonkin verran talvella (Ruosteenoja ym. 2013).
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan keskeisimmät rakenteiden vaurioitumi‐
seen ja rakennusfysikaaliseen toimivuuteen vaikuttavat asiat vuosisadan loppuun tultaessa ovat seuraavia: Vuoden keskimääräinen lämpötila nousee talvella 3—9 °C ja vastaavasti kesällä 1—5 °C (Jylhä ym. 2009). Sademäärät lisääntyvät 10—40 % tal‐
vella ja 1—20 % kesällä. Talvella sadepäivät yleistyvät ja sateista tulee runsaampia.
Lämpötilan nouseminen, pilvisyyden lisääntyminen sekä sateisuuden kasvaminen nostavat ilman kosteuspitoisuutta, joka lisää mikrobikasvulle suotuisten ajanjaksojen määrää (Weijo ym. 2019).
Ilmasto lämpiää vuodenaikaan nähden, jolloin myös esimerkiksi hellejaksot yleisty‐
vät ja pitenevät. Tämä tarkoittaa, että rakennuksien jäähdytys yleistyy. Kuitenkin
vanhemmissa rakennuksissa, koska niissä ilmanvaihto ei ole hallittua. Jäähdytys vie myös enemmän energiaa ja lisää kustannuksia. (Hengitysliitto 2020.)
Lämpötilan nousu lisää myös vesisateita erityisesti syksyllä ja talvella. Sateet aiheut‐
tavat rakennusten ulko‐osiin esimerkiksi kattoihin ja julkisivuihin lisääntynyttä kos‐
teusrasitusta. Lämpötilan nousu sekä kosteusrasitus voivat aiheuttaa rakenteisiin mikrobivaurioita, jotka voivat vaikuttaa rakennusten sisäilmaan. (Hengitysliitto 2020.)
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma pilvisyys voi hidastaa rakenteiden kuivumis‐
ta. Viistosateet altistavat betonirakenteita pakkasrapautumiselle, kun rakenteet eivät kosteusrasituksen ja pilvisyyden vuoksi pääse välillä kuivumaan, vaan jäätyvät. Li‐
säksi betonirakenteiden teräksien korroosioriski kasvaa. (Hengitysliitto 2020.)
Hulevesitulvat, jotka johtuvat sademäärien kasvusta ja paikallisista rankkasateista, voivat aiheuttaa suuria paikallisia vahinkoja. Hulevesiverkosto voi kuormittua tii‐
viisti asutuilla alueilla, joissa on paljon läpäisemättömiä pintoja, kuten päällystettyjä teitä ja parkkipaikkoja. Tämä täytyisikin huomioida, ettei ole riskiä rakenteiden kas‐
tumiselle. Lisääntyneet lumisateet täytyy huomioida rakennusten kestämissä lumi‐
kuormissa. (Hengitysliitto 2020.)
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maaperän kosteusmuutoksiin, jotka voivat aiheut‐
taa muutoksia maan kantavuuteen. Pitkät kuivat jaksot lisäävät maaperän kuivumis‐
ta, jolloin maa painuu ja rakennusten perustukset voivat vaurioitua. Lisääntyneet sateet lisäävät maan vesipitoisuutta, jolloin maan kantavuus alenee. Lisääntynyt maakosteus aiheuttaa vaurioita varsinkin vanhemmissa kellari‐ ja perustusrakenteis‐
sa, joissa ei ole asianmukaista salaojitusta ja alapohjan kapillaarikerrosta. Maakos‐
teuden nousu voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakennuksien perustuksiin ja lisätä ris‐
kiä perusmaan routimiselle. (Hengitysliitto 2020.)
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan niin vanhoihin rakennuksiin kuin myös tulevai‐
suudessa valmistuviin uudiskohteisiin. Sen vuoksi rakennusten säännöllinen huolto ja kunnossapito on erityisen tärkeää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset täytyy ottaa huomioon lisäksi kaavoituksessa ja uusien rakennusten suunnittelussa. (Hengitysliit‐
to 2020.) Lisäksi ilmastonmuutos täytyy ottaa huomioon korjausrakentamisessa kor‐
jattavan rakenteen rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa. Korjauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on myös huomioitava rakenteiden ja rakennusosien nykyistä suu‐
rempi suojaustarve työnaikaista kastumista vastaan sekä kastuneiden rakenteiden kuivumiseen vaadittava aika. (Weijo ym. 2019.)
4 Tutkimus
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa yleisimpiä riski‐ ja ongelmakohtia 2000‐ ja 2010‐luvun suomalaisissa pientaloissa. Opinnäytetyön avulla saadaan Hengitysliiton ylläpitämälle Hometalkoot‐sivustolle uutta tietoa ja materiaalia uudempien pientalo‐
jen mahdollisista ongelmista. Opinnäytetyö voi auttaa tulevaisuudessa pientalojen rakentajia huomaamaan sekä välttämään riskit rakennusvaiheessa ja rakennuksen ylläpidossa.
Tutkimuksessa on perehdytty pientaloihin ja esimerkiksi kerrostalot on jätetty pois, vaikka samoja riskikohtia ja kosteusongelmia voi niissä esiintyä. Isommissa raken‐
nuksissa rakenteet ovat erilaisempia, rakentajina on yleensä rakennusliikkeet ja ra‐
kennusten huoltaminen kuuluu tavallisesti taloyhtiölle. Opinnäytetyössä keskitytään rakenteiden ja rakennuksien riskikohtiin sekä mahdollisiin riskirakenteisiin.
Opinnäytetyön toteutus aloitettiin kyselytutkimuksen lähettämisellä Hengitysliiton jäsenille, jotka asuvat 2000‐ ja 2010‐luvulla rakennetuissa pientaloissa Suomessa. Py‐
rin tekemään kyselystä mahdollisimman helposti ja nopeasti vastattavan. Sen vuoksi kyselyssä on 16 monivalintakysymystä ja lopussa on yksi avoin kysymys, jos vastaaja haluaa kommentoida jotakin muuta, mitä ei kyselyssä otettu huomioon.
Kyselyssä kysyttiin rakennuksen valmistumisvuosi, talotyyppi, talon rakenneratkai‐
su sekä vastaajan maakunta. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, mitä mieltä vastaaja on talonsa sisäilmanlaadusta. Seuraavaksi kysyttiin, onko vastaajan taloon tehty kunto‐
tarkastusta tai ‐tutkimusta, mitä niistä mahdollisesti löytyi, lisätutkimusten tai kor‐
jausten tarvetta sekä sitä, korjaantuivatko ongelmat kuntotarkastuksen tai ‐ tutkimuksen jälkeen. Lisäksi kyselyssä kysyttiin, onko vastaaja todennut kodissaan rakenteiden kosteusvaurioita, jotka todennäköisesti ovat tulleet rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Kyselyssä kysyttiin myös aistinvaraisesti tehtyjä huomioita talosta, rakennuksen ilmanvaihdon toimivuutta, rakennusvirheitä ja ulkovaipan tiiveyttä. Lisäksi selvitettiin mahdollisia VOC‐yhdisteitä ja vähäpäästöisten materiaa‐
lien käyttöä. Lopuksi vastaaja sai jättää vapaan kommentin, jos jotakin aihetta ei ky‐
selyssä otettu huomioon.
Kysely lähetettiin Hengitysliiton Hengityskirjeen kautta ja siihen vastattiin netissä olevalle Webropol‐lomakkeelle. Kysely lähetettiin 1.9.2020 ja vastausaika oli 14.9.2020 asti. Hengitysliiton jäsenten keski‐ikä on noin 70 vuotta, joten ennustetta‐
vissa oli, että hirveän moni kyselyn saaja ei välttämättä asu enää pientalossa sekä alle 20 vuotta vanhassa talossa. Sen vuoksi kysely julkaistiin myös Hengitysliiton nettisi‐
vuilla, Facebookissa ja Twitterissä, jotta kyselyyn pystyi vastaamaan myös muitakin kuin Hengitysliiton jäseniä.
5 Kyselyn tulokset
Opinnäytetyöhön liittyvä kysely lähetettiin sähköisen Hengityskirjeen kautta Hengi‐
tysliiton jäsenille. Kyselyllä tavoitettiin 8575 jäsentä. Hengitysliiton jäsenien keski‐ikä on kuitenkin melko korkea ja ennakko‐oletus oli, että välttämättä moni jäsenistä ei asu 2000‐ tai 2010‐luvulla rakennetussa omakotitalossa tai paritalossa. Sen vuoksi kysely jaettiin myös Hengitysliiton nettisivuilla ja Facebookissa sekä Twitterissä, jotta myös muut kuin Hengitysliiton jäsenet pääsivät vastaamaan kyselyyn. Kyselyn vas‐
tausaika oli 1.9.—14.9.2020. Vastauksia tuli mukavasti ‐ yhteensä kaikkien kanavien kautta 86 kappaletta.
5.1 RAKENNUKSEN VALMISTUMISVUOSI, TALOTYYPPI JA