Taustatiedot

Haastatteluun osallistuneilta kysyttiin taustatiedoissa liikuntalaji- ja uintitaustaa, valmennusko-kemusta ja -koulutusta, liikunta- ja kasvatusalan koulutusta sekä tämänhetkistä valmennustyötä

ja työtehtäviä. Vilkan (2015, 131) mukaan taustatietojen selvittäminen auttaa tutkijaa hahmotta-maan ja ymmärtämään sitä, minkälaista asiantuntemusta, esitietoa ja aiheeseen liittyvää ymmär-rystä vasten haastateltava kuvaa kokemuksiaan ja käsityksiään asioista.

Yhtä lukuun ottamatta kaikilla haastateltavilla valmentajilla oli kilpauintitaustaa. Taustaa muun liikuntalajin ja muun urheilun puolelta löytyi kahdelta valmentajalta, joista toiselle laji on enem-män harrastus, kun taas toinen on toiminut lajin parissa urheilijoiden valmentajana. Uinnin puo-lella valmennuskokemusta lasten ja nuorten parista löytyi kaikilta useamman vuoden ajalta vaih-dellen noin 3,5 vuodesta jopa vuosikymmeniin. Yhdellä valmentajalla löytyi lisäksi muun urheilu-lajin yksilövalmennuksen puolelta aiempaa kokemusta. Kolme vastaajista oli suorittanut lajiliiton järjestämän lasten ja nuorten valmennukseen suuntautuneen uinnin valmentajakoulutuksen. Yksi vastaajista oli suorittanut kaikenikäisille suuntautuneen monilajisen, mutta laajemman valmen-tajakoulutuksen osana liikunta-alan tutkintoa urheiluopiston järjestämänä. Kahdella vastaajista oli kasvatusalan koulutus/kasvatustieteen opintoja ja yhdellä liikunta-alan koulutus. Valmennus-työksi ja työtehtäviksi lueteltiin vastuuvalmennustehtävät sisältäen itse valmennuksen altaalla ja kuivalla, vuosi- ja kausisuunnittelun sekä yhteydenpidon valmennettavien vanhempiin.

6.2 Kuivaharjoittelu

8–12-vuotiaiden kuivaharjoittelua toteutetaan sekä erillisinä 45–60 minuuttia kestävinä harjoi-tuksina, että lyhyempinä 15–30 minuuttia kestävinä oheisharjoituksina eli ns. allaskuivina uinti-harjoituksen yhteydessä. Erillisiä harjoituksia toteutetaan valmentajan ohjaamana ja yksi harjoi-tuskerta viikossa on ennen koronapandemiaa toteutettu ulkopuolisen ohjaajan toimesta muualla.

Haastatteluhetkellä oli juuri hiljattain aloitettu voimatreeni uutena harjoittelumuotona ikäryh-män vanhimmille lapsille, joista puolet ovat 12-vuotiaita ja puolet tätä vanhempia. Voimatreeniä ohjaa ulkopuolinen taho kerran viikossa ja haastatteluhetkeen mennessä se on sisältänyt oikeiden suoritustekniikoiden harjoittelua tangoilla ja kepeillä.

Kuivaharjoittelun yhteen laskettu kokonaismäärä on huomioitu alla olevissa ympyrädiagram-meissa (Kuvio 2), joissa on kuvattuna uinti- ja kuivaharjoittelun tuntimäärät viikkotasolla sekä nii-den keskinäinen suhde. Nuorimpien kilpauimareinii-den kohdalla uinti- ja kuivaharjoittelun keskinäi-nen suhde jakautuu tasan eli kumpaakin harjoitetaan tuntimääräisesti yhtä paljon. Vanhimpien

kilpauimareiden kohdalla painotus on selkeästi enemmän uintiharjoittelussa, yhdellä ryhmällä reilu kolme neljäsosaa kokonaisharjoittelusta on uintia.

Kuvio 2. Arviot uinti- ja kuivaharjoittelun tuntimääristä viikkotasolla.

Kuivaharjoittelun sisällön osalta tuloksissa on kuvattu ainoastaan korona-aikaa edeltävää harjoit-telua eli aikaa ennen kuin koronavirus (COVID-19) julistettiin pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.

Vaikka vastauksissa tuotiin esiin myös koronasulun aikana tehty omatoiminen harjoittelu tai yh-dessä ulkona liikkuen toteutettu harjoittelu, niitä ei tuloksissa huomioitu, sillä haluttiin saada tie-toa siitä, miten harjoittelua normaalisti toteutettaisiin ohjatusti, jos korona ei rajoittaisi toimin-taa. Lisäksi on huomioitava, että tuloksissa on tarkasteltu ainoastaan erillisinä harjoituksina ta-pahtuvaa kuivaharjoittelua. Lyhyempikestoiset altaalla tapahtuvat kuivaharjoitteet on jätetty tar-kastelun ulkopuolelle, sillä tietoa haluttiin saada kokonaisesta tunnin kestävästä kuivaharjoitte-lusta, sen tuntirakenteesta ja sisällöistä.

H1

Uintiharjoittelu 2h nuorimmat lapset Kuivaharjoittelu 2h nuorimmat lapset

H2

Uintiharjoittelu 2,5h nuorimmat lapset Kuivaharjoittelu 2,5h nuorimmat lapset

H3

Uintiharjoittelu 5h vanhimmat lapset Kuivaharjoittelu 3h vanhimmat lapset

H4

Uintiharjoittelu 6,5h vanhimmat lapset Kuivaharjoittelu 2h vanhimmat lapset

Vastauksista ilmeni, että kuivaharjoittelua toteutetaan monin eri tavoin ja se on hyvin vaihtele-vaa. Tuntisisällöt riippuvat päivän tai viikon aiheesta ja ne elävät myös kauden mukaan. Tiettyä tuntirunkoa tai -kaavaa, minkä mukaan harjoittelua toteutetaan, ei ole vaan jokainen valmentaja päättää ja rakentaa oman tuntinsa. Kaikkien vastaajien mukaan alkulämmittelyt tehdään hyvin ja yleensä ne toteutetaan juoksemalla ja liikkuen eri tavoin. Kaksi haastateltavaa kertoi loppujääh-dyttelyn sen sijaan toteutuvan vähän huonommin sen ollessa useimmiten venyttelyä, jos aikaa jää.

”Se on ollut tosi vaihtelevaa…viikoittain on jokin aihe…ei ole ollut tiettyä rakennetta vaan on enemmän valmentajakohtainen, miten kukin haluaa vetää.” (H3)

”…riippuen, mikä on sen kerran sisältö…” (H1)

”…se sit elää aika pitkälti sen kauden mukaan, et mitä on tarkoitus tehdä.” (H2)

Vastausten perusteella nuorimpien lasten kanssa harjoittelua toteutetaan enemmän leikinomai-sesti, jossa erilaiset hipat, leikit, viestit sekä ulkona pelattavat pallopelit ja juoksut ovat pääosassa.

Lihaskuntoa tehdään leikin varjolla erilaisin eläinliikkein. Varsinaisia kuntopiirejä ei nuorimpien lasten kanssa vielä tehdä. Nopeutta toteutetaan blokkiharjoitteluna tai erilaisilla reaktionopeutta kehittävillä juoksu – ja hyppyharjoitteilla. Taitoa, koordinaatiota ja hahmotuskykyä puolestaan harjoitetaan esimerkiksi kuperkeikoilla ja kärrynpyörillä kokonaisvaltaisesti tai yksityiskohtaisem-min esimerkiksi käden käyttötapoja, optimaalisia liikeratoja ja piirtoviivoja harjoittamalla. Alku-lämmittelyt tapahtuvat yhteisen alkuleikin muodossa. Lisäksi alkulämmittelyn yhteydessä harjoi-tetaan samalla liikkuvuutta dynaamisina venyttelyinä ja erilaisina kehon avauksina.

”Se on ainoastaan kaikkee taitoa ja koordinaatioo kehittävää.” (H2)

”Ihan semmosia varsinaisia lihaskuntoliikkeitä ei olla tehty, mutta lihaskuntomaista har-joittelua.” (H1)

Vanhimpien lasten osalta vastauksissa nousi useasti esiin lihaskuntoharjoittelu oman kehon pai-nolla esimerkiksi kuntopiirin tai jumpan muodossa. Lihaskuntoharjoittelussa keskitytään erityi-sesti keskivartaloon, mutta myös ylä- ja alavartalon lihasvoiman vahvistamiseen. Nopeutta toteu-tetaan erilaisilla räjähtävää nopeutta kehittävillä harjoitteilla tai harjoitoteu-tetaan reaktionopeutta juoksu- ja hyppyharjoitteilla. Alkulämmittely toteutetaan juoksemalla, joihin yhdistetään liikkeitä

tai erilaisia hyppyjä ja jalan nostoja. Yhden vastaajan mukaan taitoa kehitetään temppuilun avulla, joka sisältää myös kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja. Toinen vastaaja puolestaan hyödyntää kuiva-harjoittelussa monipuolisesti eri välineitä kuten steppilautoja, hyppynaruja, kuminauhoja, kep-pejä, patjoja ja jumppapalloja. Haastateltavien mukaan varsinaista hippaa ja leikin kautta tapah-tuvaa harjoittelua ei juurikaan tehdä vanhimpien lasten kanssa, sillä lapset eivät itse enää innostu hippaleikeistä.

”Aika vähän on ollut mitään sellasta oikeesti hippa hippaa. Noi on jotenkin ollut vähä sil-leen nihkeenä niihin.” (H3)

”…siitä tuli palautetta, että ei me olla enää siinä iässä, että me mennään jotain littaa.”

(H4)

”…joku reeni saattaa olla ihan temppuilua, että harjoitellaan kärrynpyörää, kuperkeikkaa, tämmöstä.” (H3)

”…vähän rankempi kuntopiiri, kierretään pisteeltä toiselle ja vähän rankempia liikkeitä.”

(H3)

”…ollaan menty ihan siis perusjumppaa…oman kehon painolla ollaan tehty…” (H4)

Haastateltavia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon (vähintään 10min. yhtäjaksoiset liikuntaker-rat) viikkotasolla kuivaharjoittelussa toteutuu taitoliikuntaa, aerobis- ja anaerobispainotteista lii-kuntaa, nopeusharjoittelua, lihaskuntoharjoittelua, nopeusvoimaharjoittelua ja liikkuvuustelua. Kaikki vastaajat kokivat harjoittelun jakautumisen arvioinnin hyvin haastavaksi, sillä harjoit-telua oli vaikeaa määritellä vain tiettyyn harjoittelumuotoon tai tietyn elinjärjestelmän kuormit-tamisen mukaan. Myös liikuntakertojen kestoa oli vastaajien mukaan vaikeaa arvioida. Vastauk-sissa mainittiin, että vaikka painotus olisi tietyntyyppisessä harjoittelussa, samaan aikaan harjoi-tetaan toistakin ominaisuutta ja kesto vaihtelee harjoituskertojen mukaan riippuen, mitä milläkin harjoituskerralla halutaan painottaa.

”En mä oikein osaa sanoa, kuinka paljon tämmöisiä on menty…” (H4)

”Mulla osittain menee taito ja lihaskuntokin nivoutuu yhteen.” (H3)

”No sehän menee päällekkäin aika pitkälti.” (H2)

”…paljonkohan sitä olis sitten kertynyt…toisinaan paljon enemmän.” (H1)

Arvioinnin hankaluuden vuoksi alla olevissa ympyrädiagrammeissa (Kuvio 3) on kuvattu ainoas-taan kolmen valmentajan arviot, sillä neljännen valmentajan arviota liikuntakertojen kestosta ei ollut käytettävissä.

Kuvio 3. Arviot kuivaharjoittelussa toteutuvan taitoliikunnan, aerobis- ja anaerobispainotteisen liikunnan, nopeusharjoittelun, lihaskuntoharjoittelun, nopeusvoimaharjoittelun sekä liikku-vuusharjoittelun jakautuminen viikkotasolla.

Ikäryhmän nuorimmilla (H1 ja H2) painotus on selkeästi taito- ja aerobispainotteisessa liikun-nassa. Yhdellä ryhmällä nopeusharjoittelu on taidon ja aerobispainotteisen liikunnan lisäksi yhtä runsasta, kun taas toisella ryhmällä liikkuvuus nousee kolmanneksi painotusalueeksi. Nuorimpien ryhmien kesken selkeä eroavaisuus näkyy lihaskuntoharjoittelun ja anaerobispainotteisen liikun-nan osalta, kun toisella ryhmällä ei juurikaan harjoiteta lihaskuntoa ja toisella ryhmällä puolestaan harjoitetaan melko runsaasti anaerobispainotteista liikuntaa. Ikäryhmän vanhimpien (H3) osalta painottuu taitoliikunta ja lihaskuntoharjoittelu. Vastaajan arvion mukaan muita osa-alueita har-joitetaan melko tasaisesti yhtä paljon.

H1

Haastateltavilta kysyttiin, millä osa-alueilla heidän mielestään olisi erityisesti kehitettävää, jota kuivaharjoittelun avulla voitaisiin parantaa. Vastauksissa nousi eniten esiin liikkuvuus. Lisäksi mai-nittiin lihaksiston vahvistaminen, perusmotoriset taidot ja liikehallintakyvyt.

”No ehdottomasti just se liikkuvuus ja se semmonen koordinaatiokyky.” (H1)

”…ryhdin lysähtämisen estäminen ehkä semmonen” (H2)

”Sitä notkeutta. Sitä liikkuvuutta.” (H4)

”…isoin kaikista on hartiarenkaan toispuoleinen dynamiikka. Yksittäinen ongelma on lan-tion seutu ja takaketjun voimantuotto.” (H2)

”Ihan perusmotoriset taidot.” (H3)

”…kokonaisvaltainen taidon kehittäminen…” (H2)

”Oman kehon hahmottaminen ja kehon hallinta.” (H3)