Kasvu ja kehitys

Lasten kasvuun, kehitykseen ja ikäkauteen liittyvien tekijöiden osalta vastauksissa nousi enim-mäkseen esiin hyvin vaihteleva taso ja kahtiajakoisuus erityisesti motoristen taitojen, mutta myös fyysisten ominaisuuksien osalta. Tästä poikkeavan vastauksen antoi yksi haastateltava, jonka mu-kaan tasoeroja ei hänen ryhmässään juurimu-kaan huomaa.

”Osalla on todella hyvin hallussa…osalla on ihan hakusessa…että paljon on eroja. Se vaih-telee niin uimarikohtaisesti” (H3)

”Laidasta laitaan…välillä on semmoisiakin ollut, jotka eivät osaa edes kuperkeikkaa tehdä kunnolla. Erot saattaa olla aika suuret.” (H4)

”Huolestuttavan paljon on niitä, joilla motoriset taidot on tosi alhaiset...kun taas sitten on niitä tosi hyviä.” (H1)

Kuivaharjoittelun haasteina ja ongelmina tuotin esiin useita asioita. Kasvun ja kehityksen näkö-kulmasta nimettiin vain yksi asia, joka yhden haastateltavan mukaan on yksilöllistäminen. Muissa vastauksissa tuli esiin muita kuin lasten kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita. Kaksi vastaajaa toi esiin valmentajien vähäisen kiinnostuksen kuivaharjoittelua kohtaan. Kahden vastaajan mukaan

myös kuivaharjoittelua on liian vähän. Vastauksissa mainittiin myös fyysiset tilat ja niiden saata-vuus.

”Varmasti semmonen, mikä siellä nyt erityisesti korostuu, on just se yksilöllistämisen tarve.” (H1)

”Kovinkaan moni valmentaja ei jotenkin ole kauhean innostunut tai sitoutunut veteleen niitä kuivareenejä…se on enemmän se, ett tykätään olla siellä altaalla…” (H3)

”…valtaosa valmentajista on uintitaustaisia ja tavallaan se intressi ja taito on siellä al-taassa, et juurikaan se ei ole kuivassa.” (H1)

”Se on loppuviimein aika vähän… kun miettii sitä kokonaismäärää…” (H4)

”Oon sitä mieltä, että tosi vähän meillä on siis kuivareeniä, ett sais olla vaikka se toinen tunti vielä siellä alasalissakin.” (H3)

”Tilat on aivan ykkönen.” (H2)

”Itse ajankohta on ollut meille tosi haastava. Ei jakseta enää keskittyä siihen aikaan il-lasta…et se on tosi myöhään.” (H3)

Kysyttäessä mitä kasvuikäisten harjoittelussa tulisi ottaa huomioon, vastaajat nimesivät useita asioita ja huomioita. Erään vastaajan mukaan nuorimpien kohdalla tulisi huomioida se, että har-joittelu on kivaa ja hauskaa sekä se, että keskityttäisiin perusliikuntataitoihin. Kaksi haastatelta-vaa toivat esiin kahtiajakoisuuden ja yksilöllistämisen tarpeen. Yhden vastaajan mukaan pitäisi huomioida monipuolinen liikkuminen ja oikeat suoritustekniikat. Yksi haastateltava nimesi lisäksi pituuskasvun yhtenä tärkeänä huomioon otettavana seikkana.

”…nehän on vielä lapsia, että se ei voi olla vielä hirveän vakavamielistä ja semmosta tiuk-kaa.” (H1)

”Kun ne perusmotoriset taidot ja ihan perusliikuntataidot on kuitenkin aika monella vielä huonolla tolalla, niin että keskittyisi sit semmosiin perusjuttuihin myös.” (H1)

”Yksilöllisyys täytyy ottaa huomioon…” (H4)

”…jos miettii 8-vuotiasta ja 12-vuotiasta, ne voi olla aika kaukana toisistaan…” (H2)

”…että se olisi monipuolista liikkumista…” (H3)

”Opetettais heti alusta pitäen, että kun punnerretaan, niin sä punnerrat näin. On ihan sama, jos saat kaksi punnerrusta. Mielummin kaksi oikein kuin kymmenen väärin.” (H3)

”…siinä vaiheessa, kun tulee pituuskasvu, niin saattaa olla ihan tekniikat hukassa…” (H4)

6.4 Motivaatio

Osaa lapsista kuivaharjoittelu ei vastaajien mukaan motivoi samalla tavalla kuin uintiharjoittelu altaassa. Vastauksissa tuotiin esiin useita eri tekijöitä, joilla on haastateltavien mukaan positiivi-nen vaikutus harjoittelumotivaatioon. Useassa vastauksessa treenikavereita pidettiin tärkeim-pänä motivoivana tekijänä. Lisäksi harjoituksen sisältö, harjoitteluilmapiiri, innostava valmentaja ja oma halu mainittiin vastauksissa. Vastaajista yksi kertoi motivoivaksi tekijäksi uimarin oman kehittymisen havaitsemisen ja toinen toi esiin kuivaharjoittelun tavoitteiden kertomisen. Lisäksi se, että lapsille perustellaan, miksi kuivaharjoittelu on tärkeää ja mitä hyötyä siitä on, mainittiin kahden haastateltavan vastauksissa.

”…kyllä mä oon sitä mieltä, että se on myös ne kaverit. Jos sulla on siellä mukavia kivoja kavereita, niin kyllä sä tuut mielelläs harjoituksiin.” (H4)

”No varmasti ihan ensimmäisenä ne kaverit siellä.” (H1)

”…varmaan just se porukka…” (H3)

”…riippuu tosi paljon, mitä siellä tehdään.” (H1)

”Valmentajan on pakko olla innostava…se on iso tekijä.” (H2)

”…et siellä on semmonen hyvä ilmapiiri, mukava tehdä, ketään ei kiusata ja…saa mokata, saa kokeilla, et ei onnistua heti ekalla kerralla ja ollaan silleen kannustavia…” (H1)

”Se täytyy olla se oma halu…” (H4)

”…että jos näkee, että kehittyy ite. Ihan selkeesti huomaa, että mä en pystyny tekeen tätä viikko sitten ja nyt mä jo melkein osaan ja st ehkä ens kerralla se jo onnistuukin tosi hyvin.”

(H1)

”Se on ehdottomasti ainakin yksi…kun tietää miksi tehdään ja mitä odotetaan…” (H3)

”Moni lapsi hyötyy siitä, että selitetään tietyllä tasolla, miks tää liittyy uintiin…” (H2)

”…että ne näkee sen hyödyt siihen uintiin, niin se olis ehkä semmonen avain.” (H3)

Leikin kautta toteutettavaan kuivaharjoitteluun tuli kahdenlaisia toisistaan hieman poikkeavia vastauksia. Vastaajista yksi kertoi hyödyntävänsä leikkiä todella paljon erityisesti ikäryhmän nuo-rimpien kanssa. Toisenkin vastaajan mukaan leikkiä on mukana jollain tasolla. Kaksi vastaajaa sen sijaan kertoivat leikin olevan hyvin vähäisessä roolissa, jos ollenkaan. Leikin yhteydessä tuotiin samalla esiin kilpailu, joka kahden vastaajan mukaan motivoi ja toimii hyvin.

”…kyl se aika lähtökohtaisesti se keino on aina jonkun tyyppinen leikki tai jollain tavalla leikkiminen…ja sitouttaminen kilpailun kautta on aika helppo” (H2)

”Kaikki…juoksut ja hypyt ja…liikkeet menee heti paljon paremmin, kun se tehdään…jonkin leikin kautta…ja vielä se, että kun siinä on joku vielä kilpailu mukana…” (H1)

”Kyllä se välillä on ihan kiva leikkiäkin, mutta ei joka kerta.” (H4)

”Meillä loppujen lopuksi aika vähän itse leikin kautta.” (H3)

Kuivaharjoitteiden sisältöön vaikuttamiseen sekä eri vaihtoehtojen tarjoamiseen ja eriyttämisen mahdollisuuteen kaikki vastaajat antoivat samansuuntaisia vastauksia. Pääosin vastauksissa tuli esiin se, että lapset saavat jonkun verran päättää itse ja jossain määrin on valinnanvapautta eri vaihtoehtojen välillä, mutta varsinaista eriyttämistä ei tapahdu yhtä vastaajaa lukuun ottamatta.

”Joissain määrin annetaan…koitetaan sitä sisällyttää.” (H2)

”Välillä joo...että sä saat sanoa, mitä liikkeitä tehdään ja kaikki tekee ne.” (H4)

”Joka treeneissä lapset saa päättää vähintään jonkun jutun ja valita vaikka kahdesta vaih-toehdosta.” (H1)

”Kyl mä itse pyrin toteuttaan toiveita, jos ne on vähänkään varteen otettavia jollain ta-solla.” (H3)

”Oon pyrkinyt siihen, että on joku variaatio. Esimerkiksi…kolme vaihtoehtoa, miten teet punnerruksen.” (H3)

”Se on useimmiten hajautettua samalla lailla kuten allastekeminenkin…niin sit eriyte-tään...aina mahdollisuuksien mukaan tehdään” (H2)

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa puolestaan eräs vastaaja kertoi käyttävänsä ryh-mäytymisleikkejä ja kuulumisten vaihtoa koko ryhmän kesken. Toinen vastaaja mainitsi kilpailun

ja kisaamisen yhtenä ryhmäytymistä vahvistavana tekijänä sekä erityisesti uusien uimareiden huomioimisen. Kahden vastaajan mukaan ryhmähenki syntyy yhdessä tekemisen kautta.

”…käydään kuulumiset läpi siinä samalla niin, että kaikki pääsee kuunteleen ja kerto-maan.” (H1)

”Kilpailutus ja kisaaminen ja ne aika itsestään ryhmäytyy.” (H2)

”…tämmöset leikit, missä on tavoitteena ryhmäytyminen…solmut ja kirjainten muodosta-misleikit.” (H1)

”Kaikki uudet uimarit, niin siihen kiinnitetään huomioo ja tehdään sit juttuja sen ehdoilla, että päästään ryhmään mukaan.” (H2)

”Kyllä se ryhmähenki siinä, kun pääsi tekeen yhdessä porukalla.” (H3)

Palautteen annon osalta vastauksissa nousi esiin se, että palautetta annetaan runsaasti, mutta osassa vastauksissa todettiin, ettei kuitenkaan yhtä systemaattisesti kuin altaassa. Vastausten mukaan eniten pyrittiin antamaan positiivista ja korjaavaa palautetta. Yhdessä vastauksessa mai-nittiin tavoitteeksi yksityisesti annettu palaute niin, että jokaista pystyisi neuvomaan yksitellen.

”Kyl se on aika välitöntä ohjaamista ja palautteen antamista ja korjaamista.” (H2)

”Enemmän se on kuivareenissä sitä, että korjataan niitä virheitä…mutta sitten myös sitä, että nyt menee tosi hienosti…” (H3)

”kyllä on pyrkimys siihen, että kehutaan, kun onnistutaan...ja että jokaista pystyy yksitel-len neuvomaan…” (H1)