Tasa-arvomaininnat yhteenvetotarkastelujen ulkopuolella

tasa-51

arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. (STMb, 2.)

Hallituksen tasa-arvopolitiikan koordinointiin ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen liittyvien yleisien tavoitteiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä asetetaan hankkeita ja ohjelmia koskevia tavoitteita.

Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten SOTE-uudistukseen.

Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista valmistellaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportti valmistellaan. (STMb, 2.)

Hankkeet ja ohjelmat ovat yksi niistä ydintoiminnoista, jotka ministeriöt nimesivät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kohteeksi myös toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissaan. Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin sukupuolinäkökulman sisällyttäminen kaikkien hankkeiden ja ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikka talousarvioesityksessä sukupuolinäkökulman sisällyttäminen kaikkiin hankkeisiin on vaihtunut sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi merkittäviin hankkeisiin, on tavoitteen kirjaaminen molempiin asiakirjoihin tärkeää.

52

Määrärahojen jakautumista on tarkasteltu tasa-arvonäkökulmasta yhteensä viidessä talousarvioesityksessä. Esimerkiksi ulkoasiainministeriön talousarvioesityksessä määrärahoja kohdennetaan monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä osallistutaan globaalien ja rajat ylittävien ympäristö-, ilmasto- ja kehityskysymysten ratkaisemiseen sekä tuetaan kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Lisäksi tuetaan Suomen tavoitteita ihmisoikeuksien, tasa-arvon, naisten ja lasten aseman, haavoittuvien ryhmien aseman, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen ja hyvän hallinnon parantamiseksi. (UMb, 16.) Rahoitusta kohdennetaan muun muassa YK:n tasa-arvojärjestölle (UN Women).

Oikeusministeriön talousarvioesityksessä määrärahaa myönnetään oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenoihin, joiden osalta rahoitusta voidaan myöntää myös arvovaltuutetun toimistolle sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä määrärahaa myönnetään tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin ja opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin.

Viranomaisiin ja järjestöihin liittyvien määrärahojen lisäksi talousarvioesityksissä on määrärahojen kohdalla muutamia yleisempiä arvotavoitteita. Kaikki tasa-arvomaininnat, joita poimin talousarvioesityksistä, eivät siis liittyneet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen, vaan myös tasa-arvon edistämiseen yleisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksessä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen osalta todetaan, että määrärahaa saa käyttää kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen (TEMb, 76). Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä taas määrärahaa myönnetään koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin.

53

Sisäministeriön talousarvioesityksen poliisitoimea koskevassa osiossa yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi nostetaan naisiin kohdistuva väkivalta. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen kiinnitetään huomiota ja jatketaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan sanoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan. (SMb, 18.)

Sisäministeriön poliisitoimea koskevassa luvussa käsitellään esimerkillisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka on yksi merkittävimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa.

Talousarvioesityksessä asetetaan konkreettinen tavoite eli väkivaltarikollisuuden torjuminen, jonka painopisteenä mainitaan muun muassa perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämisen toimenpiteiksi talousarvioesityksessä nimetään huomion kiinnittäminen haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpano sekä kunniaväkivallan ja pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamisen tehostaminen.

Sisäministeriön talousarvioesityksen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen käsittely on hyvä esimerkki tasa-arvon edistämiseen liittyvän tavoitteen asettamisesta hallinnonalan erityispiirteet huomioiden sekä myös konkreettisten toimenpiteiden asettamisesta tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Muiden ministeriöiden talousarvioesityksissä nimetään muutamia tavoitteita tai toimenpiteitä joko tasa-arvon edistämiseksi yleisesti tai jollain erityisellä osa-alueella, mutta näin johdonmukaisen sekä tavoitteen että toimenpiteen esittäminen puuttuu muista talousarvioesityksistä.

Yhteenvetotarkastelujen ulkopuolella esitettyjä tasa-arvoon liittyviä mainintoja sekä yleisiä tasa-arvon edistämiseen liittyviä tavoitteita tai toimenpiteitä nimetään ministeriöiden talousarvioesityksissä vain vähän. Sisäministeriön maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä luvussa todetaan, että kansainvälistyvässä

54

Suomessa arvostetaan moninaisuutta, ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo kuuluvat kaikille (SMb, 44). Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä taas kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsitellään muutamassa kohtaa koulutuksellisen tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamisen kautta.

Lisäksi sukupuolinäkökulma huomioidaan nuorisotyössä siten, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma, yhdenvertaisuus sekä vähemmistöt ja maahanmuuttajataustaiset nuoret otetaan huomioon ensisijaisesti integroidusti nuorisotyön tukijärjestelmissä. Maininnat sukupuolten tasa-arvosta sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen yhteenvetotarkastelujen ulkopuolella jäävät siis todella vähäisiksi ja esimerkiksi puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksissä tasa-arvoasioita tarkastellaan ainoastaan yhteenvetotarkastelussa, eikä ollenkaan sen ulkopuolella.

55

5 TOIMINNALLISET TASA-ARVOSUUNNITELMAT JA TALOUSARVIOESITYKSET SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISEN KEHYKSESSÄ

Seuraavaksi syvennyn tarkastelemaan aineistoani toisen tutkimuskysymykseni pohjalta.

Tarkastelen, kuinka ministeriöiden toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat ja talousarvioesitykset kiinnittyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ohjeisiin ja normistoon. Käsittelen toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia ja talousarvioesityksiä pääasiassa omissa luvuissaan niiden keskenään erilaisten sisältöjen, mutta myös niiden laatimiseen liittyvien eriteltyjen ohjeistuksien vuoksi.

Toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia käsittelen valtionhallinnon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategian yleisessä toimintakehyksessä sekä verraten niiden sisältöjä Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirjan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman elementteihin. Valtionhallinnon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategian toimeenpanon teemasta pohdin toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman suhdetta strategian molempiin puoliin eli valtavirtaistamisen ohjaus- ja toimeenpanorakenteiden luomiseen ja vakiinnuttamiseen sekä valtavirtaistamistoimien kohdistamiseen suoraan valtionhallinnon keskeisiin prosesseihin. Talousarvioesitysten kohdalla vertaan niitä erityisesti Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirjassa esitettyihin talousarvion yhteenvetotarkastelun elementteihin.

Sukupuolisilmälasit käytössä -opas ei ole virallinen ohjeistus, jota ministeriöiden tulee seurata laatiessaan toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia ja talousarvioesityksiä. Päätin käyttää sitä ohjeistuksena, johon peilaan toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia ja talousarvioesityksiä, koska se sisältää selkeät ohjeet siitä, millä tavalla toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja talousarvioesityksen yhteenvetotarkastelu voidaan laatia.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tukeminen koko valtionhallinnossa on sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön tehtävä. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla todetaan, että Sukupuolisilmälasit-hankkeessa tuotettu aineisto opastaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja sukupuolivaikutusten arviointiin käytännössä. Sukupuolisilmälasit käytössä -oppaan ohjeita on koottu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskeviin osioihin opastamaan muun muassa

56

valtavirtaistamisen toteuttamista lainsäädännössä, talousarviossa sekä hankkeissa ja ohjelmissa. Tämän vuoksi päättelin, että oppaan ohjeistuksia todennäköisesti käytetään hyödyksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanossa eri ministeriöissä.

Kolmen ministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu, että www.sukupuolisilmälasit.fi -verkkosivujen ja Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirjan ohjeita käytetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutuksessa.

5.1 Toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien ja talousarvioesitysten sisällölliset