Ministeriöiden ymmärrys sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta

Aloitan toiminnallisiin tasa-arvosuunnitelmiin paneutumisen tarkastelemalla, kuinka ministeriöt määrittelevät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käsitteen suunnitelmissaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käsitteen määritelmien moninaisuuden ja epäselvyyden on todettu tuottavan vaikeuksia ja väärinymmärryksiä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanoon. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tarkoitus on koordinoida sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanoa ministeriöissä, joten käsitteen määritelmä suunnitelmassa luo kehikon sille, millaisista lähtökohdista toimeenpanoa voidaan lähteä toteuttamaan.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käsitteen määrittely on tärkeää myös toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen ja olemassa olon perusteeksi.

Määrittelemällä tai edes mainitsemalla käsitteen ministeriö yhdistää toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman valtionhallinnon yhteiseen tasa-arvon edistämisen strategiaan, jonka toteuttamiseen on sitouduttu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä selkiyttää toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen ja toimeenpanon lähtökohtia ja perusteita sekä antaa suunnitelmalle kansallisen tasa-arvon edistämisen strategian kontekstissa enemmän painoarvoa.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen joko määritellään tai muuten mainitaan kaikissa muissa paitsi ulkoasiainministeriön toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa.

Määritelmän jättäminen pois suunnitelmasta on ongelmallista, etenkin kun myöskään toiminnallisen tasa-arvon määritelmä ei sisälly toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan.

Näin ollen toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa keskitytään tasa-arvon edistämiseen yhdistämättä sitä konkreettisesti strategiaan, jolla koko valtionhallinto on

36

sitoutunut edistämään tasa-arvoa. ”Toiminnallinen tasa-arvo” -otsikon lisäksi toiminnallista tasa-arvoa tai sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista termeinä ei mainita ulkoasiainministeriön toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa ollenkaan. Sen sijaan puhutaan tasa-arvon edistämisestä ja hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012–2015 toteuttamisesta.

Pääpiirteiltään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen määritelmät ovat toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissa yhteneviä keskenään, ja ne painottavat naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa ministeriössä ja sen hallinnonalalla tai sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkeen viranomaisvalmisteluun ja päätöksentekoon. Määritelmissä on selvästi nähtävissä ministeriöiden tasa-arvotyön tueksi laaditun käsikirjan Sukupuolisilmälasit käytössä vaikutus. Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirja (STM 2009, 41) määrittelee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategiaksi, jonka avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen viranomaisvalmisteluun ja päätöksentekoon. Strategiassa tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri.

Kapein määritelmä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle on puolustusministeriön suunnitelmassa, jossa Sukupuolisilmälasit käytössä -opasta mukaillen todetaan vain, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen viranomaisvalmisteluun ja päätöksentekoon (PLMa, 2). Myöhemmin suunnitelmassa viitataan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen suunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä, joita ovat esimerkiksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ministeriön ja sen hallinnonalan tulosohjaukseen sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmissa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen määritelmä on täysin sama vain muutamaa sanaa lukuun ottamatta. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja

37

toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa opetus- ja kulttuuriministeriössä ja hallinnonalalla.

Tätä kutsutaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. (OKMa, 1.) Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kuvataan siis edelleen tasa-arvon edistämisenä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi kuitenkin painotetaan uusien hallinto- ja toimintatapojen luomista ja vakiinnuttamista, jotta tasa-arvon edistäminen käytännössä toteutuu ja juurtuu osaksi ministeriön toimintaa.

Toimintatapojen kehittäminen ja valmistelutyön laadun parantaminen mainitaan myös sisäministeriön suunnitelmassa.

Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toiminnallisista tasa-arvosuunnitelmista on erityisen hyvin nähtävissä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käsitteen yksi ongelmakohdista Suomessa. Kuten sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista Suomessa käsittelevässä luvussa kävi ilmi, ovat kansalliset sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen määritelmät alkaneet muistuttaa yhä enemmän sukupuolivaikutusten arvioinnin määritelmää. Esimerkiksi valtiovarainministeriön toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman (VMa, 1) mukaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan siten, että niiden vaikutukset naisiin ja miehiin tulevat huomioiduiksi.

Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirja (STM 2009, 41) määrittelee sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkoittavan, että toimenpiteen vaikutuksia arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta. Tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ehkäistä tasa-arvon kannalta ei-toivotut vaikutukset. Sukupuolivaikutusten arviointi on kuitenkin vain yksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmä, jota tulee toteuttaa osana sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategian toimeenpanoa.

Valtiovarainministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma osoittaa selkeästi sen, kuinka sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen määritelmä on kaventunut muistuttamaan sukupuolivaikutusten arvioinnin määritelmää tai kuinka nämä kaksi käsitettä sekoittuvat toisiinsa.

38

Laajimmin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käsitettä avataan oikeusministeriön ja sisäministeriön toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissa.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiin kohdistuvia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta.

Kyse on hyvän hallinnon periaatteesta. Tavoitteena on kehittää sellaisia hallinto- ja toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvon edistämistä osana viranomaisten normaalia toimintaa. Valtavirtaistamisen tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, osittain jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää hallintoprosessien ja hallintokulttuurin muutosta sekä uusien yhteistyösuhteiden ja kuulemistahojen mukaan vetämistä. Valtavirtaistamista kutsutaan myös läpäisyperiaatteeksi, joka kuvastaa valtavirtaistamisen luonnetta kaikki tasot läpäisevänä toimintana. Valtavirtaistaminen ei kuitenkaan korvaa vaan täydentää tasa-arvopolitiittisia erityistoimia ja erillisiä tasa-arvo-organisaatioita. (OMa, 7.)

Vaikka oikeusministeriön toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen määritelmä muistuttaa sukupuolivaikutusten arvioinnin määritelmää, on valtavirtaistamisen käsitettä pyritty avaamaan monelta muulta kannalta. Tärkeää on painotus hallintoprosessien ja -kulttuurin muutokseen sekä uusien hallinto- ja toimintatapojen kehittämiseen. Näiden kautta tuetaan tasa-arvon edistämistä viranomaisten jokapäiväisessä työssä sekä pyritään muuttamaan toimintakulttuuri tasa-arvoa edistäväksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kuvataan läpäisevän ministeriön kaikki toiminta, mikä tarkoittaa, että sukupuolinäkökulma tulisi huomioida kaikessa ministeriön toiminnassa. Lisäksi tunnustetaan erityisten tasa-arvopoliittisten toimien ja tasa-arvo-organisaatioiden asema tasa-arvon edistämisessä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen rinnalla.

Ministeriöiden toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen määritelmät vaihtelevat merkittävästi. Vaikka lähes kaikki suunnitelmat sisältävät ajatuksen tasa-arvon edistämisestä tai sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, on suunnitelmista nähtävissä myös käsitteen väärinymmärrystä ja sekoittumista sukupuolivaikutusten arvioinnin määritelmään. Määritelmien moninaisuus on erittäin suurta ja osoitus siitä,

39

kuinka erilaisia tulkintoja käsitteestä on liikkeellä. Kaikkien toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien ja yleisesti koko valtionhallinnon yhteisesti jakama ja käyttämä määritelmä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle selkiyttäisi toiminnan tarkoitusta, toteutusta ja päämäärää sekä vähentäisi väärinymmärryksien mahdollisuuksia.