Tarinaillat
Tarinailtoja alettiin pitää joka kuukauden ensimmäisenä torstaina aikaisemman tiistain sijasta vuonna 1976. Seuran varapuheenjohtaja Iivo Koskenranta kertoi seuran vuosikokouksessa vuonna 1974 mahdollisuudesta käyttää myös Osuus-pankin kerhohuonetta tarinailtojen pitopaikkana. Tällöin ne, joilla ei ollut mah-dollisuutta järjestää 20-30 hengen tarinailtaa kotonaan saattoivat isännöidä tarinailtaa pankin tiloissa. Tarinailtoja ryhdyttiin viettämään Osuuspankin kerho-huoneessa 1970-luvun jälkipuolella rinnan kodeissa pidettyjen tapaamisten kans-sa.
Raision Karjala-kuoro
Kuoro esiintyi myös Raision ulkopuolella. Iris Suokivi kertoo: ”Teimme konsert-timatkan Ruotsiin, Raision ystävyyskaupunkiin Sigtunaan vuonna 1981. Lisäksi esiinnyimme vuosien varrella Turussa, Kaarinassa, Maskussa, Lemussa ja Askai-sissa. Esiinnyimme kaikkiaan 98 kertaa, joista omia konserttejamme oli 14. Nämä konsertit teettivät tietenkin eniten työtä. Meillä oli omissa konserteissamme myös kuoron ulkopuolisia solisteja. Esiinnyimme esimerkiksi urkuri Erkki Alikosken kanssa sekä Turun Tuomiokirkossa että Raision kirkossa. Vuonna 1982 esitimme Kari Tikan Messun Raision kirkossa. Saimme solistiksi Esa Ruuttusen. Urkuja soit-ti vanhempi poikani Heikki Suokivi. Esisoit-timme Messun myöhemmin myös Askais-ten kirkossa, joilloin solistina oli Martti Korpela.”
Iris Suokivi jatkaa: ”Harjoitusten ja esiintymisten vastapainoksi teimme virkis-tysmatkoja Sibeliuksen Ainolaan, Savonlinnan oopperajuhlille, sinfoniakonsert-teihin Finlandia-talolle, Tallinnaan ja Itävaltaan Salzburgin musiikkijuhlille.”
Alkuvuosina kuorolaiset hankkivat itse nuotit. Myöhemmin seura rahoitti nuot-tien hankinnan. Kuoro sai kahdesti avustuksen Raision kulttuurimäärärahoista.
Esiintymisasut jokainen kuorolainen maksoi itse. Iris Suokivi korostaa:
”Toimin-tamme oli harrastuspohjaista. Teimme sitä rakkaudesta musiikkiin. Saamamme ulkopuoliset solistit eivät ottaneet koskaan maksua esiintymisestään, eikä meillä tosin olisi ollut rahaakaan maksaa heille. Maailma oli siihen aikaan erilainen. Sil-loin tehtiin töitä vielä talkoohengessä. Kuoromme oli hyvin itsenäinen, eikä seu-ra puuttunut sen toimintaan. Meitä ei määrännyt kukaan, vaan saatoimme itse määrätä omien konserttiemme aikataulun. Harjoittelimme, ja kun ohjelma alkoi tuntua valmiilta esiinnyimme. Harjoituspaikkamme vaihtui vuonna 1978. Viimei-set vuodet kuoro harjoitteli tiistai-iltaisin Raision seurakuntatalolla.”
Viimeisen kerran Raision Karjala-kuoro esiintyi raisiolaisten kuorojen konser-tissa kaupungintalolla 29.2.1984. Karjala-kuoron lisäksi tilaisuudessa esiintyivät Raision Kirkkokuoro ja Raision Laulajat. Iris Suokivi muistelee: ”Kuoron toiminta päättyi lopullisesti vuonna 1985. Minä ajattelin, että oli oikea hetki lopettaa, kun me osasimme vielä laulaa hyvin. Ehdotin kuorolaisille, että he kyselisivät uutta kuoronjohtajaa. Paula Lammesta pyydettiin tähän tehtävään, mutta hän ei ha-lunnut ryhtyä siihen. Ne, jotka halusivat jatkaa laulamista liittyivät Raision Lau-lajiin.”
Vuosien varrella kuoron kokoonpano vaihteli. Uskollinen kantajoukko, Anna-Liisa Pentti, Maija Pentti, Maija-Anna-Liisa Pentti, Nils Pentti, Alvar Karhu ja Leo Man-nonen, oli kuitenkin mukana kuoron koko 25 vuotta kestäneen toiminnan ajan.
Lisäksi Iivo Koskenranta ja Elli Pentti olivat mukana lähes alusta alkaen.
Raision Karjala-kuoro 20-vuotiskonsertissaan 12.10.1980 Raision Kauppaoppilai-toksella
IRIS SUOKIVENKOKOELMA
Kyykkä
Raision Karjalaisten kyykkäkerho isännöi kyykän henkilökohtaista SM-kisaa elo-kuussa 1975 Vaisaaren kentällä. Saman vuoden kesäelo-kuussa raisiolaiset olivat si-joittuneet toiseksi joukkuekilpailun SM-kisassa Karjalan Liiton suurjuhlissa Hel-singissä.
Raision Karjalaiset järjestivät kyykän Varsinais-Suomen piirinmestaruuskilpai-lut kahdesti 1970- ja 1980-luvuilla. Eino Hiltunen vastasi isäntäseuran parhaasta suorituksesta vuonna 1978 sijoituttuaan kolmanneksi henkilökohtaisessa kilpai-lussa. Raisiolaisten menestys oli huomattavasti parempi kahta vuotta myöhem-min Pansiossa pidetyissä piirinmestaruuskilpailuissa, sillä he voittivat joukkue-kilpailussa piirinmestaruuden ja Eino Hiltunen voitti henkilökohtaisen kilpailun.
Voitettuaan piirinmestaruuden joukkuekilpailussa raisiolaiset pääsivät osallistu-maan Presidentin malja –kilpailuun. Toisen kerran Raision Karjalaiset järjestivät piirinmestaruuskilpailut vuonna 1987. Joukkuekilpailussa isäntäjoukkue sijoittui toiseksi Turun Uuden Karjalaseuran voitettua mestaruuden. Henkilökohtaisessa kilpailussa Pekka Pitkänen sijoittui parhaana raisiolaisena viidenneksi.
1980-luvulla Raision Karjalaiset kilpaili tasaväkisesti Turun Uuden Karjalaseu-ran ja Pansion Karjalaisten kanssa piirinmestaruuksista joukkuekilpailussa. Esi-merkiksi vuonna 1988 Pansion Karjalaiset oli piirin paras joukkue Raision Kar-jalaisten sijoituttua hopealle. Raision Pekka Pitkänen voitti piirinmestaruuden henkilökohtaisessa kilpailussa samoissa kisoissa.
Juhlat ja retket
Joulujuhlien pitopaikkoina olivat Säästöpankin ja Osuuspankin kerhohuoneet sekä erityisesti keskustan nuorisotila liikekeskuksessa. Seuran joulujuhla pidettiin 9.12.1976 TSSP:n kerhohuoneessa. Tilaisuuden ohjelmaan kuuluivat puheenjoh-tajan tervehdyspuhe, Karjala-kuoron esitys, seurakunnan eduspuheenjoh-tajan pitämä jou-lupuhe, jouluvirsi, kahvitarjoilu, yhteislaulu, joulupakina, kyykkäkilpailun palkin-tojenjako, arvonta, joulupukin vierailu ja päätössanat. Tarjoilusta huolehti seuran naistoimikunta.
1960-luvun pyhäinpäiväjuhlista luovuttaessa perinteeksi muodostuivat kun-niakäynnit Karjalaan jääneiden vainajien ja sankarivainajien muistomerkeillä kaa-tuneiden muistopäivänä, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä. Seppeleen laski-joina olivat seuran nimeämät henkilöt.
Seuran järjestämiä vuotuisia retkiä olivat entiseen tapaan Karjalan Liiton ke-säjuhlat ja Varsinais-Suomen piirin keke-säjuhlat. Niin ikään teatterimatkoja, lähinnä Helsinkiin ja Tampereelle, tehtiin lähes vuosittain.
Tapahtumia
Raision Karjalaiset ry.:n 20-vuotisjuhla 9.12.1979 Raision lukiossa:
Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Raision kirkossa, jonka jälkeen seu-rasi kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, sankarihaudoilla ja yhdistyksen edesmenneitten kunniajäsenten Juhana Akkasen ja Arvi Ukkosen haudoilla. Koulutoimenjohtaja Lasse Tuominen piti puheen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä.
Lukiossa pidetyssä päiväjuhlassa piti tervehdyspuheen yhdistyksen puheen-johtaja Aimo Hölttä ja juhlapuheen Karjalan Liiton hallituksen jäsen Matti Ta-pionlinna. Juhlassa esiintyivät muun muassa Raision VPK:n soittokunta Bruno Sir-kiän johdolla, Raision Karjala-kuoro ja Turun Kansantanssin Ystävät.
Karjalan Liiton ansiomerkkejä jaettiin kolmelletoista seuran jäsenelle. Hopei-sen ansiomerkin sai Aimo Hölttä. PronssiHopei-sen ansiomerkin saivat Keijo Eisala, Lee-vi Inkinen, Alvar Karhu, Eero Kelonen, Martta Mäkeläinen, Anna-Liisa Pentti, Hilkka Pentti, Maija-Liisa Pentti, Kaija Pitkänen, Samuli Pitkänen, Pertti Tiiraka-ri ja Ludvig Virkki.
Raision Karjala-kuoron 20-vuotiskonsertti 12.10.1980 Raision Kauppaoppilaitoksella:
Juhlakonsertin ohjelmisto oli monipuolinen ja antoi vakuuttavan näytteen kuo-ron osaamisesta. Konsertin alkuosa sisälsi vanhempaa kuoro-ohjelmistoa, laulu-ja 1500- laulu-ja 1600-luvuilta sekä toisaalta tuttua suomalaista kuorolyriikkaa muun muassa Leevi Madetojan, P.J. Hannikaisen ja Heikki Klemetin sävellyksiä.
Väliajan jälkeen kuoro esitti lauluja kokoelmasta Piae Cantiones Heikki Kle-metin sekakuorolle sovittamana. Ohjelmiston loppuosan teemana oli lauluja ko-tiseudulle, joita olivat Gabriel Linsenin Kesäpäivä Kangasalla, Martti Turusen Lau-lu kotiseudulle, Onni Kauppilan Karjalan maat ja Simo Härkösen Karjalan muisto.
Konsertti päättyi lauluun Synnyinmaani, sä kallehin Giuseppe Verdin oopperasta Nabucco. Pianosäestyksestä vastasi Heikki Suokivi.
Raision Karjalaiset ry.:n 25-vuotisjuhla 9.12.1984 Raision kaupungintalolla:
Juhla alkoi jumalanpalveluksella ja seppeleenlaskulla Karjalaan jääneiden vainaji-en muistomerkillä, jossa opettaja Hilkka Norvasuo piti puhevainaji-en. Päiväjuhlassa piti tervehdyspuheen seuran puheenjohtaja Aimo Hölttä. Karjalan Liiton toiminnan-johtaja Paavo Suominen piti puolestaan juhlapuheen. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa lausuntataiteilija Ritva Tiainen ja yksinlaulua esittänyt Iris Suokivi.
Kaikkiaan kymmenelle Raision karjalaiselle ojennettiin Karjalan Liiton ansio-merkki. Hopeisen ansiomerkin saivat Eino Hiltunen, Leo Mannonen ja Samuli Pitkänen. Pronssisen ansiomerkin saivat Mauno Hiltunen, Matti Häkkinen, Sep-po Hyvönen, Sauli Kaukiainen, Pekka Pitkänen, Iines Sorvari ja Salli Hölttä.
Vuoden 1985 suurjuhlaviesti:
Karjalan Liiton suurjuhlaviestin vaihtotilaisuus järjestettiin 5.3.1985 Raision Osuus-pankin kerhohuoneessa viestin siirtyessä Raision Karjalaisille Naantalin, Meri-maskun ja Askaisten Karjalaseuroilta. Viestin vastaanottivat Raision Karjalaisista Iivo Koskenranta, Nils Pentti, Martta Mäkeläinen, Hilkka Pentti, Martta Takala ja Rosa Töllinen.
Raision Karjalaiset, kuten muutkin Karjalaseurat, täydensivät juhlakansioita oman seuransa valokuvilla ja kirjoituksilla. Mukaan liitettiin muun muassa Hilk-ka Pentin kirjoittama runo:
Rahaisesta Raisiosta tervehdys tää tulevi.
On meillä täällä hyvä olla, hyvä olla ja asua.
Muttei sentään mielistämme, sinä ilmoisna ikinä, kaunis Karjala katoa.
Raisiosta viesti siirtyi edelleen Turun Karjalaseuroille.
Hallinto
Vuosina 1975-1989 seuran vuosikokoukset pidettiin Osuuspankin kerhohuonees-sa. Osallistujien määrä vaihteli 15 hengestä 27 henkeen. Johtokunnan kokoukset pidettiin entiseen tapaan järjestäytymiskokouksia lukuun ottamatta johtokunnan jäsenten kodeissa. Naistoimikunta oli seuran ainoa toimikunta. Seuran ilmoitus-lehtinä olivat Uutis-Valjakko ja sanomalehti Karjala vuoteen 1980 saakka, jolloin kolmanneksi ilmoituslehdeksi tuli Rannikkoseutu.
Vuonna 1977 seuran vuosikokous hyväksyi johtokunnan ehdotuksen hankkia Nurmeksessa sijaitsevan Bomban talon 100 markan hintaisia osakkeita viisi kap-paletta. Bomban talon rakennustyö aloitettiin syksyllä 1977 ja Karjalan Liiton tul-tua hankkeeseen mukaan se laajeni käsittämään Bomba-talon lisäksi kokonaisen karjalaisen kylän. Ne valmistuivat elokuussa 1978. Aiemmin vuonna 1974 seu-ra oli jo ostanut Helsingin Käpylässä sijaitsevan Karjalatalon 1000 markan hin-taisen osakkeen.
Pitkäaikaisista seuran johtokunnan jäsenistä Iivo Koskenranta vetäytyi johto-kuntatyöskentelystä syrjään vuonna 1980. Koskenranta oli seuran perustajajä-sen ja perustajajä-sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hänet kutsuttiin seuran kunniajäperustajajä-seneksi.
Vuonna 1987 seuran sihteerinä alusta lähtien toiminut Nils Pentti pyysi eroa teh-tävästään. Karjalan Liiton Helsingissä pidetyssä 50-vuotisjuhlassa vuonna 1990 Nils Pentille ojennettiin Liiton kultainen ansiomerkki Raision Karjalaisten hyväk-si tekemästään työstä.
Raision Karjalaisten pitkäaikainen sihteeri Nils Pentti RAISION KARJALAISTENKOKOELMA