ai-kaan tarkoituksenmukaisesti jarjestetty rautatieneuvosto.
io8 Kirjallisuutta.
J ^ I R J A L L I S U U T T A .
J u h o T o r v e l a i n e n , Osuustoimmnan opas. Porvoossa 1 9 I D . -Sivuja l o i . Hinta nid. i : 25, sid. i : 75.
Tama oppikirjan muotoon laadittu esitys osuustoiminnasta on ensimainen alallaan suomenkielisessa kirjallisuudessa. Se on kansanta-juinen esitys, tarkoitettu, kuten tekija itse kirjan kansilehdella sanoo, kansanopistoille, maamieskouluille ja kotiopintojen harjoittajille; ja sem-moisena arvosteltuna se ansaitsee, sanottakoon se heti, hyvin suurta tuniiustusta. Nakee heti, etta kirjan tekija on vanha innpkas osuus-toimintamies, joka koko sydamensa lammoUa ja hartaudella on antau-tunut tehtavaansa, saaden siten esitykseensa lennokkuutfa, jopa voi-maakin, joka voi temmata kehittyneemmankin lukijan mukaansa.
Paapainon kirjassaan tekija panee osuustoiminnan historialliselle, kansantaloudelliselle ja aatteelliselle puolelle, ja siina han on menetel-lyt aivan oikein, silla sen kautta lasketaan lukijan mieleen pohja eri osuustoimintamuotojen oikein ymmartamiselie kaytannollisessa elamassa.
Mutta hyvin tarkean osan kirjasta muodostaa esitys SuDmen osuus-toimintalain paakohdista ja eri osuustoimintahaaroista, sisaltaen ohjeita, miten minkinlaioen osuuskunta perustetaan, miten se hoidetaanj. n. e., joten kirja tosiaankin muodostuu »oppaaksi», jonka neuvoja voidaan
^ menestyksella kayttaa hyvaksi osuuskuntia perustettaessa.
Tekija onnistuu parhaiten varsinaisesti osuustoimintaa koskevassa esityksessaan. Sitavastoin, milloin han ryhtyy taloudellista elamaa, sen kehilysta ja taloudellista elamaa koskevia teorioja esittelemaan, muo-dostuu esitys aivan liian - ylimalkaiseksi ja paikoittain hamaraksi.
Tarkein muistutus, jonka Mrjaa vastaan oppikirjana tahtoisin tehda, on se, etta tekija ei laheskSan aina sanontatavassaan' noudata sita tasmallisyytta, mika oppikirjalle on valttamatonta. Esitys on mo-nin paikoin huitovaa, mika ei suinkaan tee lukijaan uskottavaa vaiku-tusta eika herata esitettyyn asiaan sita jakamatonta luottamusta, jota oppikirjan ennen kaikkea taytyy koettaa saada aikaan.
Myoskin seka tyylin etta kielen puolesta on toivomisen varaa.
Eduksi kiijalle olisi ollut, jos ulkomaiset nimet ja sanat olisi aina suomennettu; niinpa esim. »English cooperative wholesale society»
on jatetty kaantamatta.
Mutta, kuten edella jo on sanottu, on kirjalla ansionsakin, jotka epailematta ovat paljoa suuremmat kuin puutteet, ja lukee sen sekin, joka osuustoiminnassa on sisalla, suurella mielihyvalla.
H. P.
KirjaUistmtta. 109
Otto B a u e r , Die Nationalitatenfrage und die Sozialdemokraiie.
Wiener Volksbuclihandlung Ignaz Brand, Wien 1907. Sivuja 576.
Suuri yleiso on tietaaksemme aina ollut ja lienee yha siina kasi-tyksessa, etta sosialidemokratia on kansallisuusasian suhteen kokonaan indiffirentti: etta sosialidemokratia kansainvalisena ja yleismaailmallisena liikkeena ei-tasta kysymyksesta lainkaan tahdo puhua tai etta jos se siita puhuukin joskus — niin se sen tekee vain selittaakseen koko asian ainoastaan jonkunlaiseksi »kapitalistiseksi aivokummitukseksi», jolla ei ole vasfaavaisuutta todellisuudessa ja josta ei siis kannata
kes-kustella. Eika kayne kieltaminen, etta monet meidan maassa sosialis-min nunessa pidetyt puheet ja annetut lausunnot ovat olleet omiaan synnyttamaankin edellamainitun kasityksen, jonka — jalleen paattaen noista lausunnoista'ja kirjoituksista — suuri joukko meidan sosialide-mokraattejamme todella omaksuneekin.
Nain ei kumminkaan kaikkialla ole laita. Sosialidemokraattiset suur-teoreetikof ja johtajat ovat kansallisuuskysymyksen suhteen olleet kaikkea muuta kuin »valinpitamattomia», indifferentteja. Karl Marx on paljon kirjoittanut aikoinaan varsinkin Puolan kysymyksesta ja pi-tanyt sen ratkaisua yhtena Saksan kansanvaltaistuttamisen paaedelly-tyksista. Puhumattakaan Lassallesta, jonka voi sanoa oUeen suorastaan
»natsionalistin», vielapa tavaUista tulisemmankin. Onpa vaikea sanoa, kumpi hanta kaikistellen enemman innosti, Saksan yhdistymisaate vaiko kdyhaliston luokkataistelu. Ainakin han oli hyvin valmis heittamaan kaikki tasavaltalaiseet korulauset romukoppaan ja kohottamaan niiden sijalle saksalaisen keisarikunnan, niin etta Bismarck'kin saattoi sanoa hanta »mieheksi, joka oli suurisuuntaisesti kunnianhimoinen, ei vahaa-kaan tasavaltalainen — —• — jolla oli varsin selva kansallinen ja monarkkinen mieli». Ja ennenkuin Bismarck saattoi' tunnustuksella mainita jonkun »kansallisesta ja monarkkisesta mielesta» — niin siihen vaadittiin joitakin perustuksia. , 'Varsin heikkoja varivivahduksia ei
»rautakansleri» ollut naissa asioissa taipuvainen nakemaan, viela va-hemman tunnustamaan. Ja loytaahan Lassallen lausunnoista kohtia, jotka osoittavat, etta hanesta ei jonkunlainen »gemiaanilaistuttaminen-kaan» olisi ollut mikaan vastenmielinen' asia. Sellaisia ajatuksia huo-maa hanen lausunnoistaan tuossa samaisessa puolalaiskysymyksessa, vaikka ban erinaisista syista kannattikin puolalaisia itsenaisyyshar-rastuksia.
Bebel, Liebknecht, Volniar y. m. ovat myos aikojen kuluessa sanansa tasta kysymyksesta sanoneet, mika mihinkin suuntaan ja mika ensin suuntaan sitten painvastaiseen, niinkuin etenkin Bebel.
Mutta mitaan huomattavampaa, yhtenaista ja jarjestelmallista tutkimusta ei sosialidemokraattiselta kannalta ole kansallisuusasiasta tietaaksemme kirjoitettu ennenkuin Otto Bauer kolmisen vuotta sitten julkaisi sen nimisen teoksen kuin taman kirjoituksen otsikko osoittaa:
n o YhUisktmnallista lainsaaddntii'd.
»Die Nationalitatenfrage und die Sozialdemokratie».' Kiija on ilmes-lynyt Wienissa ja kuuluu tri Max Adlerin' ja tri R. Hilferdingin toi-mittamaan julkaisusarjaan: »Marx-Studien, Blatter - fur Theorie und Politik des wissenschaftlichen Sozialismuss.
Teos on laajahko, lakes kuus'sataa sivuiaen, sangen deduktiivi-seen tapaan kirjoitettu tutkielma, josta on jalkeenpain viela ainakin yksi uusi (muuttumaton, mutta pienempaan kokoon laadittu) painos ilmestynyt.
Tassa koetetaan seurata puhtainta marxilaista metoodia ja asettua kokonaan materialist!sen historiankasityksen johdettavaksi. Siita tietysti seuraa, etta kirjoittaja yrittaa todistaa kaikki natsionalistiset Umiot vain taloudellisten ilmioitten heijastuksiksi. Niinikaan han tahtoo viela to-distaa, etta kansalliset vastakohdat ovat valttamattomia seurauksia ka-pitalistisesta tuotantotavasta ja etta taman jarjestelman- kukistuttua siis myoskin kansallisuusvastakohdat itsestaan katoavat.
Aihe on siis varsinkin meilla omiaan kiinnittamaan laajempienkin piirien huomiota, jonka vuoksi saammekin ennen pitkaa kysymykseen vastata. K. R.
l ^ T H T E I S K U N N A L L I S T A LAinSAAMDAriTOA,
H a n g o n s a t a m a h a l l i t u s j a satamakapteeni. Asetus-kokoelmassa on julaistu Keis. Senaatin t. v. tammik. i 8 p:na vahvis-tama Johtosaanto Hangon savahvis-tamahallitukselle ja sen alaiselle savahvis-tama- satama-kapteenille.
V a l t i o n tulo- j a m e n o - a r v i o vuodelle 1909, joka on saanut arm. vahvistuksen 21 p:na tammik. t. v., on Asetuskokoelmassa julaistu. K i m jattaa huomioonottamatta eri rahastojen valiset siirtelyt, paattyy tuloarvio Smk:aan 131,773,000: — ja menoarvio Smk:aan .122,172,224: . 30. Samalla kertaa vahvistettu valtion ylimaarainen tulo-jamenoarvio vuodelle 1909 paattyy, tulopuoliSrtifc'aan 40,616,650:-—
ja menopuoli Smfcaan 53,811,662:43.
S u o m e n rautateiden valvonta. Venajan Hallitsevan Se-naatin hallituksen saadosten ja maaraysten kokoelmassa ja sen jalkeen Suomen Asetuskokoelmassa on julai.stu arm. vahvistettu ministerineu-voston paatos, koskeva sita jaijestysta, jossa Kulkulaitosministerion on valvottava Suomen rautateita. Sen mukaan on sen seikan yleinen sil-mallapito, etta Suomen niinhyvin nykyiset kuin myoskin vastaisuudessa
Yhieiskunnallisia lainsdddantoa. I l l
rakennettavat valtion- seka yksityiset levearaiteiset rautatiet ovat niin varustetut, etta niilla esteettomasti voidaan kayttaa keisarikunnan liik-kuvaa kalustoa, kulkulaitosministerin asiana, ja toteuttaa han sen kay-tettavissaan olevien virkamiesten kautta. Paatoksen mukaan siirtyy ratkaisuvalta sellaisissa asioissa, joissa syntyy erimielisyytta Suomen rautatieviranomaisten ja mainittujen virkamiesten valilla, Venajan vi-ranomaisille.
R a u t a t e i d e n p a l v e l u k s e s s a . olevat henkilot j a j u o -v u t u s j u o m a i n kaytto. Korkeimmassa paikassa on -vah-vistettu 14 p:na helmik. maarays, etta Suomen valtionrautateiden hallintoa koske-van, huhtikuun 24 p:na 1903 annetun Arm. Asetuksen 24 kohtaan on tehtava seuraava lisays: Virkamies tai palvelija, joka virantoimi-tuksessa esiintyy paihtyneena, on toimestaan heti erotettava."
S a h a u s m a k s u j a p u u t a v a r o i d e n vientitulli. Arm.
asetuksella 15 p:lta huhtik. i g i o on saadetty, etta 28 p:na jouluk.
1907 annettujen asetusten mukaan 1909 voimassa olleet maaraykset sahausmaksun suorittamisesta seka sahahirsista ja sahaamattomista jy-kevammista ja pienemmista puutavaroista suoritettavasta vientituUista samoinkuin Senaatin asiasta antamat tarkemmat maaraykset ovat tois-taiseksi ja kunnes siita toisin saadetaan, noudatettavat.
P a n k k i t i l a s t o a S a k s a s t a . Berliner . Tageblattista, i g i o , I I I . 7, lainaamme tahan seuraavan tilaston Saksan suurimpien pank-kien osingonjaosta viitena viime vuotena.
Setelipankkien osingot tekivat:
l E T O J A E R I A L O I L T A . :
Reichsbank
Bayerische Notenbank . . . Sachsische Bank
Wiirtembergische Notenbank . Badische Bank
1 1 2 'Tietoja eri aloilta.
Kauppapankkien osingot tekivat:
1 2 , 5 1 2 1 2 1 2 1 2
Diskonto Gesellscliaft . . 9,5 9 9- 9 9
8,5 7,5 7 8,5 8,5
Scliaaffliausenscher Bankverein 7,5 7 - 7 8,5 8,75
6,5 6 6 • 8 8
BerKner Handelsgesellschaft . 9 9 9 9 9 Nationalbank . . . 6,5 6 6 7,5 7 Kommerz- und Diskontobank 6 5,5 5,5 6,5 6,5 JViitteldeutsclie Kreditbank ' 6 6,5 6,5 6,5 6,6
Kuten ylla olevasta tilastosta nakyy, ovat setelipankkien 1909 saamat tulokset verrattuina sita edellisen vuoden" tuloksiin kauttaaltaan huonommat kuin • viimeksi mainitut. Sitavastoin on kauppapankkien suhteen asianlaita painvastainen. Tama ilmio on johtunut siita sei-kasta etta 1909 yleinen korkokanta oli alempi kuin 1908. Kauppa-pankkien suhteen on nim. huomattava etta korkokannan aleneminen saa aikaan suuren effektikaupan vilkastumisen, samalla kun korko-tulojen vahentymista on_ vastaan painamassa myos korkomenojen va-hentyminen.
N a i s t e n j a a l a i k a i s t e n kaytto S u o m e n j a R u o t s i n tehtaissa. TyotilastoUisessa Aikakauslehdessa 1909 n:o 6 kirjoite-taan tasta seuraavaa:
Ruotsin j a Suomen oloja ei mita naisten ja alaikaisten kaytta-miseen tulee, kay kaikinpuolin vertaileminen keskenaan syysta etta teoUisuuksien luokitus tapahtuu eri perusteilla, mutta eraisiin ryhmiin nahden sellainen vertailu kuitenkin on toimitettavissa. Se antaa vuo-delta 1907 seuraavat tulokset:
naisia "In koko tyon- alaikaisia "j ) koko tyo Teollisuusryhma tekijain luvusta. tekijain luvusta.
Suomi Ruotsi . Suomi Ruotsi Turveteollisuus . . • • 15.0 18,2 63,0 - i6,t Leipomot . . . 40,6 34,8 • = 13,3 . 7,1
Sokeritehtaat . . . 14,2 16,1 3,1 1,6
Tupakkatehtaat . . . . 84,9 66,9 13,2 18,6 Mallasjuomatehtaat . . . 24,2 22,S 1,5
Virvokejuomatehtaat . • • 387 42,6 8,6 10,5 Kutomatehtaat. . . • • 73,0 60,8 15,8 20,9 VaatetusteoUisuus . . • • 43,3 67,5 10,1 21,0
NahkateoUisuus 95 , 24,2 4>6 •13 6
Sahat . . . . • . • • 9,9 0,7 6,2 - 16,2 Paperiteollisuus . . . . 294 17,8 - 6,4 13,9 Kuvaava teollisuus • • • 33,1 167 • 25,9 23,3
Tietoja eri aloilta. " 3
naista "/o k o k o alaikaisia % k o k o
tyon-Teollisuusryhma tekijain luvusta. tekijain luvusta.
Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi Posliini- j a fajanssitehtaat . 28,8 41,0 • 10,1 22,7
TiUitehtaat 18,1 3.4 12,0 I I , S
Lasitehtaat 11,2 17:9 24>8
Kynttila- ja saippuatehtaat. 25>2 47>7 • 8,0 14,7
Tulitikkutehtaat . . . . 68,B 43=1 ' 18,0 28,7
-Kaikki tehtaat 18,8 8.6 I 4> 4
Naita numerolukuja tarkastellessa havaitsee joitakuita silmaan-pistavia eroavaisuuksia. Naisia kaytetaan Suomessa verrattain enem-man kuin Ruotsissa tupakkatehtaissa, kutomateoUisuudessa, paperiteol-.lisuudessa, kuvaavassa teollisuudessa, tiili- ja lasitehtaissa, tulitikkuteh-taissa ja varsinkin sahoissa, joissa naisia on Suomessa Vio, mutta Ruotsissa' tuskin Vioo kaikista tyontekijoista. Vahemman kuin Ruot-sissa kaytetaan naisia meilla vaatetusteoUisuudessa, nahkateollisuudessa, posliini- ja fajanssiteollisuudessa seka kynttila- ja saippuatehtaissa.
Alaikaiset ovat meilla verraten lukuisammat kuin Ruotsissa turve-teollisuudessa, leipomoissa ja kuvaavassa teollisuudessa. Sita vastoin kaytetaan Ruotsissa lapsia enemman kuin Suomessa tupakkatehtaissa, kutomateoUisuudessa, vaatetusteoUisuudessa, nahkateollisuudessa, saha-teollisuudessa, paperisaha-teollisuudessa, posliini- ja fajanssitehtaissa, lasi-tehtaissa, kynttila- j a saippuatehiaissa seka tulitikkutehtaissa.
Viimeinen prosenttiluku, joka koskee kaikkia tehtaita, on kaikin puolin vertailtavissa molempien maiden kesken, mutta Suomen ja Ruot-sin olojen eroavaisuudet ovat kuitenkin niin suuret, etta voi pitaa aivan todennakoisena, etta Suomessa kaytetaan naisia teoUisuustyossa enemrnan ja alaikaisia sen sijaan vahemman kuin Ruotsissa.
S a k s a j a E n g l a n t i t a l o u d e l l i s i n a kilpailijoina. New-Yorker Handelszeitungissa on askettain ollut julaistuna seuraava muu-taman sangen huomattm amerikkalaisen suurteollisuuden harjoittajan arvostelu Saksasta ja Englannista:
»Saksa on tata nykya varmasti reippain, uutterimmin tyota te-keva ja kaupallisessa suhteessa parhaiten jarjestetty maa Europassa.
Kaikkialla on siella. vallalla amerikkkalaiset liiketavat. Saksan suuret tekniUiset korkeakoulut ovat maaUman parhaita, j a monet niiden ky-vykkaimmista oppilaista lahetetaan Yhdysvaltain suurimpiin ja
parhai-•siin tehtaisiin oppimaan sikalaisia edistyksia, jotka he sitten taas sovel-luttavat, usein viela parannettuina kotimaansa oloihin. Aivan toisin sitavastoin on asianlaita Englannissa, jossa kaikki tapahtuu suu-rin piirtein katsottuna vanhan hyvan tavan mukaan, niinkuin isilta oUaan totuttu tekemaan. Saksa koettaa ennen kaikkea oppia uutta ja kehittaa eteenpain oppimaansa. Englannissa otetaan sitavastoin
vas-114 Tietoja eri aloilta.
taan kaikki uusi epaillen. Seuraus tasta on, etta myoskin niilla mark-kinoilla, joita Englanti ennen on kokonaan vallinnut, ostetaan tata nykya. monasti ensi sijassa saksalaisia tuotteita. Toiselta puolen ei Saksa osta nykyaan kuten kymmenen vuotta aikaisemmin villojansa paa-asiallisesti Englannista, Lontoon, Liverpolin ja Southamptonin markki-noilta, vaan -lahettaa ostajansa suoraan Austraaliaan, Uuteen Seelantiin ja muihin villan tuotantomaihin. Raaka-aine tulee sen kautta tuntu-vasti halvemmaksi ja Saksa kykenee sen takia paremmin kilpailemaan englantilaisten tehtaitten kanssa. Samoin oh asianlaita useilla muillakin aloilla.
K i i n a n t a l o u d e l l i s e t e d e l l y t y k s e t . Aikakauskirjassa Tech-nik und Wirtschaft 19lo, 2 Heft, julaistussa tri Waldemar Kochin kirjoituksessa Die Industrialisierung Chinas kirjoitetaan tastk seuraavaa.
Kiinalla on painvastoin kuin Japanilla harvinaiset rikkaudet kai-kenlaisia raaka-aineita. Hiilia tavataan suunnattomissa maarin mel-kein kaikkialla. Koko Etela-Hunan muodostaa yhtenaisen kivihiili-alueen, puoleksi ruskeaa hiilta, puoleksi antracitia, joka laadultaan on yhta hyvaa kuin mika "muu.tunnettu hiili hyvansa. Yunnanissa, Kwei-chowissa ja Kwangsissa. olevat varastot arvioidaan 30 miljaardiksi ton-niksi. Shansi voittaa itse Pensylvaaniankin ja kykenee vuosituhansiksi varustamaan maailman polttoaineella. Pelkastaan antracitimaarat ar-vioidaan 640 miljaardiksi t. Chili antaa jo nyt yhdesta ainoasta kai-voksesta vuosittain i V2 miljoonaa t. Tuskin ainoakaan maakunta on jaanyt kivihiilesta osattomaksi. Myoskin rautaa on laajoilla aloilla ja usein kivihiilikenttien laheisyydessa, kuten Shansissa, jossa sitapaitsi on kaikkia saatavissa. Muista maakunnista mainittakoon Shantung, Hunan, Honan ja Szechvan. Kuparia on'Yunnanissa ja Kweichowissa, vaikkakaan se ei riita kuparikannan vuoksi suuren tarpeen tyydyttami-seksi. Yunnanissa on sitapaitsi lyijya, sinkkia, tinaa, hopeata ja allu-viaalista kultaa. Viimeksi mainittua on sen lisaksi saatavissa Hupe-hista ja Chihlista, kun taas Shantungissa saadaan kultaa kvartsisuo-nista. Elohopeata saadaan Kweicho-wista.
Salpeteri- ja potaskavarastoja on Shansissa. Kun Kiinassa ei pideta lainkaan lehmia ja sen vuoksi luonnoUisen lannan saanti on vaikeata, on tassa jattilaismaanviljelysvaltiossa keinotekoisella lannoituk-sella sangen suuri merkitys, vaikkakaan sita ei ole viela otettu kaytan-toon. Suolaa saadaan Yunnanista ja Szechvanista. Szechvanista saa-daan myos asbestia. Petroleumia saasaa-daan Szechvanista ja Kansusta.
Metsarilikaudet ovat huonon metsanhoidon vuoksi- suuresti va-hentyneet. Ainoastaan Mandchuria vie maasta suuret maarat puu-tavaraa. Maanviljelyksen tuotteista on, lukuunottamatta ravintoaineita, puuvilla kaikista tarkein. Ilmastosuhteet sallivat puuvillan viljelemista alueella, joka 300 kilometrin levyisena ulottuu Ichangista Shanghaihin asti, sen Hbaksi viela Chungkingsin ylapuolella ja K-weicho-wissa.
Tietoja eri aloilta.
- , Villaa saadaan Pohjois-Kiinassa ja Mongoliassa. Silkin valmistus on yleista Isaikkialla paitsi polijoisimmilla alueilla. - '; .
Veiina on erinomaista, parhaan amerikkalaisen veroista. Sokeri-ruokoja viljellaan etelassa, sokerijuuria keskisissa ja pohjoisissa osissa.
Niin vaihteleva kuin on ilmasto tassa kuumasta kylmaan vyo-hykkeeseen ulottuvassa maassa, niin rikkaat ja erilaiset ovat kivennaisaarteet ja kasvis seka elaintuotteet '
-Viime aikoihin asti on sivistyneen maailman huomio ollut kiin-nitetty paaasiallisesti Japaniin. Vasta askettain- on ruvettu arvelemaan, mille maalle johtajan asema .Iopullisesti tuossa maanosassa on tuleva.
Tassa suhteessa on Kiina suunnattomien luonnonrikkauksiensa vuoksi ehdottomasti edullisimmassa asemassa.
P r e u s s i n k e h i t t y m i n e n t e o U i s u u s v a l t i o k s i . Aikakaus-kirjassa Die Neue Rundschau 1909, N:o 10 kirjoittaa tasta Fr. Nau-mann muun muassa seuraavaa:
Saksassa on nykyaan huomattavana se omituinen ilmio, etta
»teollisuuskansa on agraarivaltion poliittisissa vaatteissa», poliittinen tila, jota vastaisi naky, mika esiintyisi »jos vanhaan maanviljelysraken-nukseen sovitettaisiin paivittain- laajentuva tehdas. Uudenaikaisimmat koneet ovat vanhain kattopalkkien alia ja rautaiset kannattajat ovat asetetut lapi saviseinien. Meilla on valtio, joka saa voimansa teolli-suuden hankkimista rahoista, mutta jota hallitsevat ritaritilain omistajat ja papits. Preussin 244 milj. nousevista tuloveroista maksavat yksis-taan Berlinin, Potsdamin, Diisseldorffin, Kolnin ja Wiesbadenin piirit melkein puolet, 119 milj. mk. Valtiopaivilla ei niilla kuitenkaan ole kuin kuudes osa paikoista. Missa maarin teollisuus ja maanviljelys ottavat osaa yleisiin veroihin, kay selville seuvaavasta tilastosta.
kaupungissa. maalla —
Vaesto • '.. 17,7.milj. 20,4 milj.
Veronmaksajain luku 3,7 » 2,1 » Tuloverot 183,0 » 61,0 »
Myos sotalaitoksensa puolesta nojaa valtio teoUisuusvaestoon, joka yleensa on sangen kykenevaa sotapalvelukseen.
I t a l i a n t e o l l i s u u s . Italian teollisuuden' kehityksesta kahtena viimeisena vuosikymmenena sanotaan Saksan virallisten kauppaaja teolli-suutta koskevien selontekojen 7 vihossa muun muassa seuraavaa.
Italian teollisuuden nopea edistyminen tulee selvasti nakyviin kauppabilanssissa. Kun 1888 teoUisuustuotteitten vienti teki 217 milj.
Saksan mk:aa kokonaisviennin oUessa 714 milj. mk:aa, teki teoUisuus-tuotteitten vienti 1906 598 milj. mk:aa kokonaisviennin oUessa 1,543 milj. mk:aa. Kutomateollisuuden tuotteitten vienti on noussut 27,4 milj.
Ii6 Tietoja eri aloilta.
mk:asta 1888 205 milj. mk:aan ja kemiallisen teollisuuden vienti 34,3 milj. mk:asta 51,7 mk:aan. Myoskin tulee teoDisuuden edistyminen nakyviin siina etta v:sta 1888 v:teen i g o 6 on maahan tuotu yhteensa 22,4 milj. mk:an edesta hojTrykattiloita, 25,8 milj. mk:an edesta hoyry-koneita, 75,4 milj. mk:an edesta dynamo-elektrisia hoyry-koneita, 131,5 milj.
mk:an edesta kehruukoneita ja 85,5 milj. mk:an edesta kutomakoneita.
Yhtena syyna tahan huomattavaan kehitykseen on mainittava italialaisen erityinen kyky mukautua vieraan kansan maun mukaan.
Hanella ei ole mitaan kunnianhimoa tyrkyttaa muille omaa makuaan, vaan han rupeaa valmistamaan niiden mallien mukaan, jotka vienti-maassa ovat haluttuja; han valmistaa tuotteita, jotka soveltuvat »jokai-sen taskuun», ja menettelee siten viisaammin kuin muut maat, jotka kauppaavat kunnollisempia mutta vaikeammin myytavia tavaroita. Suu-rena syyna Italian teollisuuden ripeaan edistymiseen on myos se seikka etta Italian teollisuudella, varsinkin kutomateollisuudella, on ollut kay-tettavanaan uudenaikaisimpia koneita sahkovoiman laajan kayton vuoksi kayttovoimana.
Italian paaasiallisimmat vientimaat ovat Rumania, Levantti, Etela-Amerikka, Intia ja'kaukainen Ita.
OIKAISU. Yhteiskuntataloudellisen Aikakauskirjan i n:ossa olevassa kirjoituksessa Asiitustyon tahanastiset, tulokset oli pudonnut pois' otsikkoon kuuluva seuraava alaviittaus: Paaasiallisimpina lahteina kaytetty asutustarkastaja Osten Elfvingin kirjoja: -Valtion maanhankinta tilattomalle vaestoUe, Helsingissa 1909.
— Asutustyon alalta Suomessa,.vuosikertomus 1908, Helsingissa 1 9 0 9 . — Vleisista varoista tilatonta vaestoa varten myonnettyjen lainojen kayttaminen 1907, Hel-singissa 1909.