tyovaen-asuntoja varten, jolloin kunnan on seka- hallinnoUisilla maarayk-silla etta tontinkauppa- taikka vuokrakirjain-ehdoilla ohjattava rakennustoimintaa yleishyodylliseen suuntaan, j a tulee kunnan i kohdassa mainitulla tarkastuksella valvoa nain syntyneiden tyo-vaenasuntojen tarkoituksenmukaisuutta j a sellaisina pysymista.
E R A I T A U U S I A T I L A S T O T I E T O J A S U O M E N S I I R T O L A I S U U D E S T A .
Suomen siirtolaisuustilasto perustuu, mita maasta lahtevaan siirtolaisuusliikkeeseen tulee, passiluetteloihin j a saadaan sen kautta tietoja kaikista »maasta muuttaneista j a tyota hakevista» henki-loista, joille on annettu passi matkaa varten Euroopan ulkopuo-lisiin maihin. Tama tilasto ei siis ilmoita todella lahteneiden siir-tolaisten lukua, mutta tosioloissa ei tavallisesti suurta eroa liene passinsaajain j a todella lahteneiden siirtolaisten luvuilla. Passi-luetteloihin perustuvan siirtolaisuustilaston voidaankin nain ollen katsoa antavan varsin luotettavan kuvan maasta :lahtevasta siir-tolaisliikkeesta. Tata ei sensijaan voida sanoa maan virallisesta tilastosta, mikali se koskee kotimaahan palanneita siirtolaisia.
98 EriiUa. uusia tilastoiietoja Suomen siirtolaisuudesta.
Tama tilasto, jonka lukuja julaistaan Tilastollisessa vuosikir-jassa, perustuu luetteloihin, jotka henkikirjoituksissa laaditaan hen-kiloista, jotka tiettavasti viimekuluneena vuonna ovat palanneet maahan, oltuaan tyonansioilla Euroopan ulkopuolella sijaitsevassa maassa. Tilasto palanneista siirtolaisista onkin yleensa katsottu varsin' epaluotettavaksi.
Varsin tervetuUeita lisia yllamainitun siirtolaistilastomme taydennykseksi ovatkin nain ollen ne tilastotiedot,-joita siirtolais-liiketta valittaneet hoyrylaivaosakeyhtiomme ovat koonneet yhtioi-den laivoilla kuljetettujen siirtolaisten luvusta. Tilastollinen Paa-toimisto on erityisesta pyynnosta saanut nailta hoyrylaivaosake-yhtioilta tietoja aina vuodesta 1892 alkaen yhtioiden laivoilla matkustaneista lahteneista j a palanneista siirtolaisista j a on taten kaynyt mahdoUiseksi saada kontrolh virallisen .tilastomme siirto-laisnumeroille varsin pitkalta ajalta. Hoyrylaivaosakeyhtioiden siirtolaisuustilasto perustuu melkein yksinomaan Suomen hoyry-laivaosakeyhtion antamiin tiedonantoihin. Ainoastaan muuta-malta vuodelta ovat toiset hoyrylaivayhtiot ilmoittaneet valitta-neensa siirtolaisuusliiketta. Mahdollista on kuitenkin, etta tilas-tossa tasta S}^sta on eraita aukkoja.
Asetamme seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon virallisen tilastomme ilmoittaman passinsaajain luvun rinnalle lahteneiden siirtolaisten lukumaaran hoyrylaiva yhtioiden ilmotusten mukaan kultakin vuodelta, alkaen vuodesta 1892 seka palanneiden siirto-laisten lukumaaran Tilastollisen vuosikirjan j a hoyrylaivayhtioi-den ilmoitusten' mukaan samalta ajalta.
Vertaamalla keskenaan taulukon molemmissa ensimmai-sissa sarekkeissa olevia lukusarjoja lahteneiden siirtolaisten koko maarasta, huomaa etta kumpaisetkin lahteet odottamattoman hyvin tukevat toisiaan. Ainoastaan vuosina 1892 j a 1893 on eroavaisuus niiden valilla suuri. Pienempia eroavaisuuksia kylla eri vuosina voi havaita, mutta ne saavat ainakin paaasiassa selvityksensa siita, etta ensimainen sareke ilmottaa passinsaajain luvun passinottoajan mukaan, kun taas toinen ilmoittaa siirto-laisten lukumaaran todellisen lahtoajan mukaan. Yhdistamalla siirtolaiset viisivuotisjaksottain sensijaan namakin vahaiset eroa-vaisuudet poistuvat. Hoyrylaivaosakeyhtioiden ilmoittamat luvut
Eraita uusia tilastotietoja Suomen siirtolaisuudesta. 99
Lahteneita siiirtolaisia. . Palanneita siirtolaisia.
jaavat vaan hiukan alle passiluetteloiden ilmoittamain passinsaa-jain maaran.
Edellaolevan taulukon kolmas, neljas seka prosenttilukuja sisaltava viides sareke tarjoovat nekin uusia tilastoja siirtolaisuu=
temme valaisemiseksi. Siirtolaisten luku, jotka matkustavat Ame-rikasta lahetetylla piletilla, osoittaa naet osaltaan sita voimaa, jolla
•') Koskee vain Vaasan j a Oulun laaneja.
^) Luku ei aivan Iopullisesti tarkisteitu.
^) Tietoja puuttuu.
loo Erditd uusia tilastotietoja Suo7nen siirtolaisuudesta.
kerran alkuunsa kehittynyt siirtolaisuus yllapitaa yha jatku-vaa siirtolaisuusliiketta, vetaen yha uusia siirtolaisjoukkoja pe-rassaan. . . _ . _ _
Hoyrylaivayhtioiden ilmoitukset palanneiden siirtolaisten lukumaaras'ta vihdoin antavat. yallan odottamattomia tuloksia.
Runsaasti kolme vertaa enemman on niiden mukaan palanneita siirtolaisia, kuin mita virallisen tilaston tosin liian alhaiseksi tun-nustetut luvut ovat ilmoittaneet. Mitaan varmaa kriteeriota ei tosiri ole olemassa hSyrylaivayhtioiden ilmoitusten kontrolleeraamiseksi, mutta siihen nahden, etta samaan lahteeseen perustuvat luvut lahteneista siirtolaisista ovat osottautuneet varsin oikeiksi, voinee myos paattaa, etta palanneitakin siirtolaisia koskevat luvut paaa-siassa pitavat paikkansa j a etta ne joka tapauksessa antavat tasta puolesta siirtolaisliiketta paljoa oikeamman kuvan kuin tahan-astinen tilasto. Todenmukaista on, etta palanneiden luku todel-lisuudessa on hoyrylaivayhtioiden ilmoittamia maaria vielakin hiu-kan suurempi.
Tassa kohden ei ole tarkoitus antaa mitaan esitysta siirto-laisuutemme yleispiirteista. Lienee kuitenkin syyta viittaillen huomauttaa, mita • uusia nakokohtia esitetty uusi ainehisto tuo siirtolaisliikkeemme valaisemiseksi. Varsin mieltakiinnittavaa on ensinnakin nahda, miten tarkalleen siirtolaisliikkeemme luode ja vuoksi seuraavat taloudellisten olojen vaihtelua Amerikassa.
Erityisesti ansaitsee huomauttaa, kuinka sel vasti vuosien 1905—1907 taloudellinen nousukausi Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa esiintyy voimakkaan siirtolaisuuden muodossa j a taas seuraava v:n 1907 lo-pulla alkanut pula vuoden 1908 vahaisessa siirtolaisuudessa. Pa-ranevan ajan merkkeja Amerikassa on sensijaan vuoden 1909 tavaton siirtolaisuus, jonka siirtolaisten lukuun nahden voittaa vain katovuoden 1902 siirtolaistulva. Palautuva siirtolaisliike taas imee voimansa taloudellisista pulakausista Amerikassa. Niinpa oli palanneiden siirtolaisten luku huomattavan suuri taloudellisina ahdinkovuosina 1903 j a 1904 j a huippuunsa se kohosi pula-vuonna 1908, joka vuosi siirtolaisuutemme historiassa, lukuunot-tamatta vuotta 1894, on ainoa, jolloin palanneiden siirtolaisten luku on ollut suurempi kuin lahteneiden.
Viisitoista vuotta kasittavan ajanjakson 1894—1908
ai-Eraita misia tilastotietoja Suomen sii7-tolaisuudesta. l O I
kana oli palanneiden koko luku 65072 henkea j a kun lahteneita siirtolaisia, tamakin luku hoyrylaivayhtioiden ilmoitusten mukaan, oli samana aikana 156182, oli palanneiden prosenttisuhde lahte-neisiin 41,7. Siirtolaisuuden maalle aiheuttama vaentappio oli siis kysymyksessa olevana aikaha todellisuudessa vain 91110 henkea.
Jos myoskin vuodet 1892 j a 1893, joilta tiedot ovat puutteelli-set, samoinkuin vuosi 1909, otetaan lukuun, oli palanneiden siir-tolaisten koko luku 7179*6 henkea 184872 tai kayttaen virallisen tilaston lukuja 193972 lahtenytta siirtolaista kohtaan. Lahemma parinsadantuhannen sijasta on siis siirtolaisuuden johdosta maan vaesto i890:luvun alulta vahentynyt vain noin 120000 hengella.
E r i vuosina vaihtelee lahteneiden j a palanneiden siirtolaisten suhde kuitenkin melkoisesti. Jalkeen vuoden 1894 on palanneiden prosenttiluku pienin vuosina 1899, 1902, 1905 j a 1909. Minimiviiosi palanneiden suhteelliseen lukuun nahden on myos vuosi 1896, vaikkakin ei niin selvaan tuntuva kuin edellamainitut. Kaikkina naina vuosina nousi maasta siirtyneitten luku edelliseen vuoteen verraten tuntuvasti j a taas palanneiden absoluuttinenkin maara edelliseen vuoteen nahden vaheni, lukuunottamatta vuotta 1896, jolloin vaheneminen esiintyi vain siirtyneitten lukuun verratessa.
Nama vuodet ovat siis samalla lahtevan siirtolaisuuden maksimi-j a palautuvan siirtolaisliikkeen minimivuosia. Naita minimi-vuosia seuraavina vuosina kohoaa palaavien siirtolaisten seka abso-luuttinen etta suhteellinen luku saanollisesti aina seuraavan minimi-vuoden edelliseen vuoteen, jotka vuodet taas puolestaan voidaan katsoa olevan palautuvan siirtolaisuuden maksimivuosia. Tata seuraavasta minimivuodesta aikaa sama kehitys uudelleen. Mi-nimivuodesta 1899 kasvaa taten palautuva siirtolaisuus aina vuo-teen 1901, vuosi 1902 on taas minimivuosi, jonka jalkeen palan-neiden luku vuoteen 1904 nousee. Kolmas tallainen jakso kes-taa vuodesta 1905 vuoteen 1908 j a v. 1909 aikaa nahtavasti kes-taas uusi. Myoskin. minimivuodesta 1896 vuoteen 1898 kasvaa pa-lautuva siirtolaisuus, vaikkakaan ei yhta saannollisesti.
Seuraamalla taloudellisten olojen kehitysta Amerikassa kay, kuten edella viitattiin, esille, etta Suomen, kuten muidenkin Euroo-pan maiden siirtolaisuus Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin eri vuosina etusijassa riippuu taloudellisen kehityksen nopeudesta
I 0 2 Eraiiil uusia tilastoiietoja Suomen siiHolaisutidesta,
viimemainitussa maassa. Suomesta lahtevan siirtolaisuuden mak-simivuodet ovat taten amerikkalaisen taloudellisen nousukauden alkuvuosia, palautuvan siirtolaisuuden maksimivuodet taas sattu-vat yhteen hitaamman taloudellisen kehityksen, ahdinko- ja pula-vuosien kanssa. Vasta toisarvoisena, vaikka kuten v. 1902 tun-tuvasti kylla vaikuttavana tekijana tulevat oman maan kuUoinkin vaUlitsevat olot kysymykseen. YUaolevat luvut osottavat nain ol-len, etta Suomesta lahteva siirtolaisuus aina amerikkalaisen talous-elaman nousuvuosina paisuu, j a etta samaan aikaan palautuva siirtolaisuus vahenee, mutta etta toiselta puolen heti nousuvuoden jalkeen siirtolaisvirta takaisin kotimaahan aikaa kasvaa. 'Suomalai-sen siirtolaisliikkeen luonteeseen nahden voinee tasta tehda 'Suomalai-sen joh-topaatdksen, etta taman liikkeen tarkoituksena ainakin osaksi on an-siotyon hakeminen lyhyemmaksi maaraajaksi j a etta jo parin kolmen vuoden oleskelua Amerikassa seuraa paluumatka kotimaahan.
Palaavien siirtolaisten luvun vertailu lahteneisiin osoittaa kuiten-kin, etta taUaisen lyhytaikaisen Amerikanmatkan tekee vain siirto-laisten vahemmisto.
Toinen j a nahtavasti paaosa palanneista siirtolaisista taas palaa kotimaahansa pitemman oleskeluajan jalkeen Ameri-kassa. Tarkastamalla edella esitetyssa taulukossa olevan viisi-vuosittaisen yhteenvedon lukuja kay nimittain selville, etta la-hinna edeUisen viisivuotiskauden siirtolaisuus hyvin tuntuvaksi osaksi maaraa kotimaahan palaavien siirtolaisten lukumaaran seu-raavana viisivuotiskautena. Vuosina 1894—98 oli taten lahteva siirtolaisuus heikko, kun sensijaan palautuva oli suhteellisesti voima-kas, joka seikka silminnahtavasti riippuu siita, etta tana aikana palasi kotimaahan lukuisia Amerikkaan siirtyneita henkiloita vuo-sina 1887—1893, jolloin lahteva snrtolaisuus oli varsin suuri.
Vuosina 1899—1903 taas lahteva siirtolaisuus oU hyvin suuri, palaavien luku sensijaan vain verrattain vahan edellisena viisi-vuotiskautena palanneiden lukua korkeampi. Syyna tahan oli epailematta edellisten vuosien heikko siirtolaisuus. Vuosina 1904—1908 taas maasta siirtyminen oli jonkunverran heikompi kuin edellisella viisivuotiskaudella, mutta palaavain siirtolaisten luku sensijaan enemman kuin kaksi kertaa suurempi. .
Sama seikka kay myos esille, jos tarkastaa palaavien
siir-Ef-dita misia tilastotietoja Suomejy siirtolaisuudesta. 103
tolaisten absoluuttista j a suhteellistakin lukua'palautuvan siirto-laisliikkeen minimi- j a maksimivuosina. •
Minimi- Palaavien Maksimi- Palaavien vuodet. L u k u % lahteneista. vuodet. Luku. °/o lahte
1.896 1880 23',8 1898 2689 72,3
1899 1619 I3>i 1901 3176 25,1
1902 2857 13.1 1904 • 5406 52,2
1905 3930 21,4 1908 12436 ,T99,o
1909 4880 24,1
Vuosina 1896 j a 1898 oli palaava siirtolaisuus yleensa sa-manluohtoinen kuin koko viisivuotiskaudella 1894—98. K u n tana aikana vallinnutta heikkoa siirtolaisuutta vuodesta 1899 seu-rasi koko vuosikymmenen jatkuva voimakas siirtolaisvirta, laski pa-lanneiden luku maksimivuosinakin varsin pieneksi. Mutta 1900-luvun ensimaisen vuosikymmenen lopulla alkavat yha sankemmat parvet tahan siirtolaisvirtaan kuuluvia siirtolaisia palata kotimaa-han j a palaavien siirtolaisten seka absoluuttinen etta relatiivinen luku kasvaa senvuoksi koko ajan saannollisesti yhtahyvin minimi-kuin maksimivuosinakin. Naista huomioista seka siirtyneitten maaraa koskevista luvuista voi sitapaitsi paattaa, etta tulevinakin vuosina ainakin jonkun aikaa palaava siirtolaisuus varsin voimak-kaana tulee jatkumaan. Kuvaavaa on tassa suhteessa, etta minimi-vuonna 1909 siirtolaisia palasi tuntuvasti enemman kuin v. 1901, joka oli maksimivuosi j a etta palaavien suhdeluku lahteneista
ensinmainittuna vuonna oli , jotenkin yhtasuuri kuin viimemai-nittuna. ' '
Selvaa on etta niin voimakas kotimaahan palaava siirtolai-suus, kuin mihin edella on tutustuttu, hyvin tuntuvasti pakottaa tarkistamaan arvosteluamme .siirtolaisuudestamme yleensa. Tassa suhteessa olisi epailematta varsin tarkeaa tarkalleen saada maa-ratyksi, kuinka suuri osa siirtyneista ennemmin tai myohemmin kotimaahan palaa. Palanneiden vertaaminen samana vuonna siir-tyneisiin on tassa suhteessa luonnollisesti harhaanjohtavaa, palan-neiden lukuisuus kun paaasiassa riippuu aikaisempina vuosina siirtyneiden lukuisuudesta. K u n vuosina 1894—1908 siirtolaisuus
Eraita misia tilastotietoja Stiomen siijiolaistmdesta.
alkuaikoina oli heikko, loppuaikoina voimakas, melkoista voimak-kaampi myoskin kuin vuosina 1887—93, on aivan todenmukaista, etta edella esitetty prosenttiluku 41,7, joka osoittaa mainitun vii-dentoista vuoden aikana palanneiden prosenttisuhdetta samaan aikaan maasta siirtyneista, on pienempi kuin niiden mainittuna aikana siirtyneitten luku, jotka ennen vuotta 1908 kotimaahan ovat palanneet tai sen jalkeen todenmukaisesti viela palaa vat.
Toiselta puolen on taas palanneiden prosenttisuhde samaan aikaan siirtyneista vuosina 1894—98, — 67,2 "/o —, selvasti suurempi kuin tana aikana siirtyneitten, jotka ennemmin tai myohemmin kotimaahan palaavat. Viisivuotiskauden 1904—^1908 palannei-den prosentti 58,3 sensijaan nahtavasti on melkoisen lahella sita prosenttilukua, jonka tulisi osoittaa kuinka suuri osa tana aikana siirtyneista yleensa kotimaahansa palaa, Siirtyneitten luku talla viisivuotiskaudella oli nimittain vain vahan pienempi kuin edel-lisen viisivuotiskauden vastaava luku. K u n tahan viisivuotiskau-teen kuitenkin sattuu kaksi palautuvan siirtolaisuuden maksimi-vuotta, joista 1908 on palanneiden suuruuden vuoksi erikseen merkittava, on mainittu prosentti kuitenkin mahdoUisesti jonkun-verran liian suuri. Etta noin puolet Suomesta lahtevista siirto-laisista ennemmin tai myohemmin kotimaahan palaavat, lienee kuitenkin katsottavaa. jotenkin varmaksi.
Paitsi siirtolaisten kotimaahan palaamisesta tarjoavat hoyry-laivayhtioiden kokoamat tiedot, kuten mainittu, valaistusta sille seikalle, missa maarin kerran kehittymaan paassyt siirtolaisuus jatkuvaa siirtymisliiketta • yllapitaa. Edella olevassa taulukossa esitetyt suhdeluvut Amerikasta lahetetylla piletilla matkustaneista siirtolaisista osoittavat, etta lahemma kolmas siirtyneista tallai-silla pileteilla matkustaa. Sellaisten siirtolaisuuden nousuvuosien, kuten vuodet 1893, 1899 j a 1902, jalkeisina vuosina on tallai-silla pileteilla matkustaneiden osuus siirtolaisista suurimmillaan.
Virallisen siirtolaisuustilaston mukaan osoittaa naisten siirtolai-suus samallaisia piirteita. Johtopaatokset naista seikoista ovat selvat itsestaan.
Kaiken kaikkiaan on siis tunnustettava etta siirtolaisliiketta valittavien hoyrylaivayhtioiden tilastotiedot siirtolaisuudesta ovat
Kansanialoudellinen Yhdistys rautatietariffien muutoksista.
niin arvoldcaita, etta niiden saannoUinen, jarjestelmallinen tilas-tollinen kayttely ja-julkaiseminen on aivan valttamatonta.
Edvard Gylling.
K A N S A N T A L O U D E L L I N E N Y H D I S T Y S R A U T A -T I E -T A R I F F I E N M U U -T O K S I S -T A .
Kokouksessaan viime marraskuun 6 p:na valitsi kansanta-loudellinen Yhdistys erityisen komitean, johon tulivat senaattori O. Wuorenheimo, professori J . H . Vennola, maisteri J . H . K a l a ja tohtori K . A . Paloheimo yhdistyksen puolesta laatimaan vas-tausta Rautatieh^llituksen yhdistykselle tekemaan kysymykseen, nayttaisiko j a missa suhteessa tarpeelliselta tehda muutoksia Valtionrautateiden tavaraliikennetaksaan. Tama komitea on val-mistanut seuraavan lausunnon, jonka yhdistys kokouksessaan t. k. 9 p:na hyvaksyi yhdistyksen puolesta annettavaksi vas-tauksena kysymykseen:
Vastaukseksi Liikennekonttorin viime syyskuun 21 p:na la-hettamaan kirjeeseen, jossa Kansantaloudellista Yhdistysta ke-hoitetaan lausumaan mielipiteensa siita, nayttaisiko j a missa suh-teessa olevan tarpeellista tehda muutoksia Valtionrautateiden tavaraliikennetaksaan, saa Yhdistys esittaa searaavaa:
Ryhtymatta nykyaan voimassa olevaa tavaraliikennetaksaa erityisesti arvostelemaan, voinee katsoa aihetta sen tarkastami-seen olevan jo siina, etta mainittu taksa on jo kolmentoista vuo-den vanha, j a luonnolliselta nayttaa, kuten myos ulkomailta saatu kokemus osottaa, ettei onnistuneinkaan taksa voi sellaisenaan kauvan tyydyttaa eika kohtuullisena pysya, kun tuotteiden arvo ja asema eivat pysy samallaisina, j a kun rautateiden omat kus-tannuksetkin samalla tavoin muuttuvat, samoin kuin myoskin kuljetustarve, kuljetusalueet j a kuljetusten muoto ovat kehityksen.
alaiset, j a kun kaikki nama asiaan vaikuttavat seikat meidan maassa ovat yhden vuosikymmenen kuluessa varsin tuntuvasti muuttuneet; voipa viela nain pitkan ajan kuluessa tuntuvasti
io6 Kansantalotidellinen Yhdistys rautatietariffien muutoksista.
muuttua itse se nakolcanta j a ne periaatteet, joille rautatietariffit perustuvat.
Kansantaloudellisen Yhdistyksen mielesta on puheenaolevan taksan yleinen tarkastaminen nain ollen erittain suotava; mutta ryhtyessaan sen uudistamisesta toivomuksia lausumaan Yhdistys ei katso olevan syyta asiassa puuttua yksityisseikkoihin, vaan saa lausua mielipiteensa muutamista sen mielesta tarkeista peri-aatteellisista nakokohdista.
Se periaate, jonka Yhdistys soisi rautatietariffien laatimi-sessa ilmenevan, olisi kansantalouspoliittinen, kuitenkin siten so-vellutettuna, ettei rautateiden kannattavaisuusperiaatetta laimin-lyotaisi. Taksat olisivat siten jarjestettavat, etta niita maarat-taessa otettaisiin huomioon liikevaihdon vaatimuksia yleiselta kansantaloudelliselta kannalta, eika ainoastaan rautatien omaa rahallista tulosta, vielapa olisi niissa valillisesti muutkin kuin puhtaasti aineelliset harrastlakset otettava huomioon, samoin kuin ratain suunnittelukin aikanaan on yleisempien nakokohtain pe-rusteella tapahtunut. Lisaksi samalla kuin tariffien kautta eri elinkeinoja edistetaan, olisi myos pyrittava valvomaan kuluttajien etuja siten, etta valttamattomien elintarpeiden kuljetusmaksut pysytettaisiin mahdollisimman alhaisina.
Mita taas tulee erinaisiin tariffiehdotuksiin, joihin rautatei-den rahallisen tuloksen parantamiseksi ehka katsotaan olevan syyta, pyytaa Yhdistys puolestaan huomauttaa kokemuksen osot-tavan, etta- taksan korottaminen ei ehdottomasti tuota lisaysta rautateiden tuloihin, ainakaan aluksi.
K u n yllamainittujen periaatteiden jarjestelmallinen toteutta-minen edellyttaa laajoja j a syvallisia tutkimuksia, ei voida odot-taa heti ylla viitattuja nakokohtia silmallapitavan kansatalouspo-liittisen tariffin aikaansaamista, vaan aluksi olisi tyydyttava sii-hen etta uudistukset mikali mahdollista tapahtuisivat talla pohjalla.
Tariffijarjestelman valmistamista varten tarkoitusta vas-taavalla tavalla olisi erittain suotava etta sen eri puolet j a var-sinkin sellainen erikoislaatua oleva kohta tasta asiasta kuin vienti-tariffikysymys jo ensi tilassa otettaisiin perusteellisesti tutkitta-vaksi.- SeriL pohjaksi olisi tarpeen myoskin selvitys niista koke-muksista, mita ulkomaiden vientitariffeista on saavutettu. Tassa
Kansantaloudellinen Yhdistys rautatietariffien muutoksista. 107
yhteydessa olisi myos hankittava selvyytta siita, missa maarin naapurimaiden, nimenomaan Venajan, vientitariffit • vaikuttavat meidan taloudellisiin oloihimme. Samoin olisi kiinnitettava huo-miota tavarain edelleenkuljetuksen helpottamiseen j a turvaami-seen ryhtymalla valmistamaan sopimuksia yhdysliikenteesta laiva-linjain y. m. s. kanssa, jotta siten voitaisiin vapauttaa tavaralii-kenne kalliista speditsionikustannuksista, ajan hukasta j a epa-varmuudesta talla alalia.
Jotta naita'yleisia nakSkohtia voitaisiin tarkoituksenmukai-sesti so.vittaa yksityistapauksiin tariffien laatimisessa j a pysyttaa kuljetusmaksut ajan vaatimusten mukaisissa olosuhteissa, jotka ovat alituisesti muutosten j a kehityksen alaisina, olisi valttama-tonta etta tariffikysymysten kasittelyssa Rautatiehallituksella olisi tilaisuus saannollisesti kayttaa hyvakseen asiantuntijain lausuntoja taloudellisen elaman eri aloilta, j a sen vuoksi olisi sita pienta alkua asiantuntijain kayttamiseksi, joka meilla on »lisatyssa Rauta-tiehallituksessas, edelleen kehitettava siihen suuntaan kuin Keski-Euroopassa rautatieneuvostojen j a - pysyvien _ tariffivaliokuntain asettamisella on astuttu.
Yllaolevan nojalla saa Yhdistys siis esittaa seuraavat toi-vomukset:
1) tariffit olisivat jarjestettavat yleisia kansantaloudellisia