töstä, jalostamisesta ja lopullisten tulosteiden muodostumisesta.
6.2 Toteutusympäristö
Jakotoimitusten ohjelmistot on toteutettu VAX/VMS1 ympäristössä. Koska hyöty-ja kustannusohjelmiston rakentamisessa ja käytössä halutaan hyödyntää olemassa olevia ohjelmistoja ja tietovarastoja mahdollisimman tehokkaasti, on po. ohjelmisto toteutettava olemassaoleviin jakotoimitusohjelmistoihin yhteensopivilla ohjelmointivälineillä ja -työtavoilla.
JATO-tietojäijestelmä koostuu tietoteknisesti useista osista, jotka on toteutettu eri välineillä. JATO-tietokanta on toteutettu VAX/RDB2-relaatiotietokantaoh- jelmistolla, jonka kyselykieli on SQL3. Näytöt on toteutettu DECforms -näy- tönkäsittelyohjelmalla. Näytön ja tietokannan hallinta sekä erilaiset laskentatoi- minnot on toteutettu FORTRAN ja C-ohjelmointikielillä. JATO-tietokannan apuna toimii (teknisistä syistä erilliseksi rakennettu) kooditietokanta, joka tulevaisuudessa tultaneen liittämään maanmittauslaitoksen eri ohjelmistojen yhteiseen kooditietokantaan.
MAAGIS-sijaintitietokanta pohjautuu verkkotietokantarakenteeseen, joskin suunnitelmat sen siirtämisestä relaatiotietokantaan ovat jo olemassa /Maanmit
taushallitus 1991b/. MAAGISin sovellukset on ohjelmoitu FORTRAN ja C-kielillä sekä käyttöjärjestelmätason DCL-komentokielellä4. MAAGISin ja JATOn välillä tietoa siirretään peräkkäistiedostojen avulla (ks. 5.1.2 Hyödynnettävät ohjelmistot ja tietovarastot).
Sekä JATO-tietojärjestelmää että MAAGIS/MMT-sovellusta käytetään MMT-sovellusympäristössä, jossa määritellään mm. kirjoittimet ja muut käytettävät laitteet sekä eri ohjelmistojen yhteiset loogiset nimet. MMT-sovel- lusympäristö on rakennettu DCL-komentokielellä.
VAX = Virtual Address Extension. Näennäinen osoitelaajennus. Tarkoittaa tässä yhteydessä Digital Equipment Corp:in eli DEC:in VAX-tietokoneympäristöä. /Jaakonhuhta 1990, s. 188/
VMS = Virtual Memory System. DEC:in tietokoneissa käytetty käyttöjärjestelmä.
/Jaakonhuhta 1990, s. 191/
RDB = Relational Database. Relaatiotietokantaohjelmisto.
SQL = Structured Query Language. Relaatiotietokantojen käsittelyssä käytetty kyselykieli.
/Jaakonhuhta 1990, s. 168/
DCL = Digital Command Language. VMS-käyttöjärjestelmäympäristössä komentojen antamiseen käytettävä erityinen komentokieli. /Jaakonhuhta 1990, s. 47/
6.3 Ohjelmiston toimintojen atk-ratkaisut 6.3.1 Kartan muodostaminen
UusjakohankkeenalueeltamuodostetaankarttatietokantaMAAGIS/MMT-sovel- luksella. Karttatietokannalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu yhdestä tai useammasta alueellisesti sekä mahdollisesti tietosisällöltään ja käyttötarkoi
tukseltaan rajatusta karttatiedostosta. Suuret alueet joudutaan jakamaan useisiin karttatiedostoihin. Karttatiedosto voi vastata esimerkiksi sekä alueellisesti että tietosisällöllisesti yhtäperuskarttalehteä/Maanmittaushallitus 1991a/. Aluejako voidaan valita samaksi kuin MAAGISin NKRK-sovelluksesta saatavissa numeerisissa kiinteistörajakartoissa.
Lähtötiedot
Jos NKRK-sovelluksella tehty kartta on alueelta olemassa, saadaan siitä voimassa olevat kiinteistörajat suoraan numeerisessa muodossa MAAGIS/MMT-sovelluksen karttatietokantaan raiaelementille. Määräalojen ja sovintojakojen rajat joudutaan erikseen lisäämään rajaelementille. Suunnitelmi
en mukaan numeerisessa muodossa olevat kiinteistörajakartat on saatavissa koko Suomesta vuoteen 1997 mennessä lukuunottamatta muutamia tiheitä taajama-alueita /Rihtniemi 1991/. Liitteessä 8 on esitetty numeerisen kiinteistörajakartan käyttöönottotilanne haja-asutusalueilla vuoden 1991 lopussa. Rajaelementiliä aluetunnuksen (= tunnus, jolla yksilöidään jokainen sulkeutuva alue) sisältö on kunta, kylä, talo, tila, palsta, osakas, määräala ja selite /Maanmittaushallitus 1991a/. Jollei numeerista kiinteistörajakarttaa ole, joudutaan alueet digitoimaan joko rekisterikartalta tai peruskartalta.
Maastokuviointi tehdään erottamalla pelto- ja metsäalueet toisistaan ja jakamalla näin saadut alueet suurilla maastollisilla rajoilla. Kuviot saadaan esimerkiksi digitoimalla peruskarttoja, ortokuvia tms. karttaa, josta riittävän yksityiskohtaisesti voidaan erottaa pelto- ja metsäalueet toisistaan, ja yhdistämällä näihin maastokäynneillä saatu tieto. Tulevaisuudessa kiinteistöra
jojen lisäksi myös pohjakuviot saadaan numeerisina. Tosin numeeristettavien pohjakuvioiden tarkka määrittely on vielä kesken, mutta todennäköisesti niihin kuuluvat tiet, pellot, vesistöt ja korkeuskäyrät /Rihtniemi 1991/. Pohjakuvioista saadaan silloin tarpeelliset tiedot maastoelementille. jonka aluetunnuksessa ovat kuvion numero, tilustyyppi, veroluokka ja jyväluku.
Uusjaon jälkeiset kiinteistöjen rajat esitetään iakoraiaelementillä. Tälle elementille suunnitellaan kuviteltu, mutta kuitenkin toteuttamiskelpoinen jakoehdotus, jonka avulla uusjaon vaikutusta jakoalueeseen voidaan todentaa.
Jakoehdotuksen voi tarvittaessa laatia tilusten sijoitteluohjelmistoilla (JELP ja JELM) /Kivipelto ym. 1990/ /Ahomäki ym. 1991/ /Myllymäki 1991/.
Jakorajaelementin aluetunnuksessa on kunta, kylä, talo, tila, palsta, osakas, määräala ja selite.
Käsittelyalueelle suunniteltuja kuivatuksia varten on MAAGISiin lisättävä uusi elementti kuivatustiedoille. Tiliohjelmiston suunnitelma sisältää sala-, piiri-, valta-ja metsäojitushanke-elementtien sekä raivaushanke-elementin lisäämisen MAAGISiin. Elementit on tarkoitettu tiliohjelmistossa kustannusten osittelua varten. Esimerkiksi ojitushanke-elementeillä aluetunnuksen sisältö on seuraava /Maanmittaushallitus 1991c, s. 67-68/:
1 kunta integer^)1 2 kylä integer(3) 3 hankenumero integer(4) 4 ojastonumero integer(4) 5 selite char(15)2
Raivaushanke-elementti poikkeaa ojitushanke-elementistä ainoastaan siten, että aluetunnuksesta puuttuu ojastonumero.
Kuivatustietojen tallentamiseen voidaan käyttää jotain tiliohjelmiston rakentamisen yhteydessä syntyvistä oiasto- ia raivaushanke-elementeistä. jolloin erillistä kuivatuselementtiä ei tarvita.
Tieverkkoelementille digitoidaan talouskeskusten ja peltolohkojen sijaintia kuvaavat pisteet, mahdollisesti tieverkon pisteitä sekä näitä pisteitä yhdistävät tieverkon viivat. Tieverkkoja tarvitaan kaksi (tieverkko vertailutilanteessa ja jaon jälkeen), minkä vuoksi joudutaan käyttämään kahta karttatiedostoa
tieverkon tallentamiseen.
Integer eli kokonaisluku
2 Char = character eli aakkosnumeerinen merkki
Tulostiedot
Kun tarvittava tieto on saatu koottua karttatietokantaan eri elementeille, voidaan niistä laskea mm. alueiden pinta-aloja ja etäisyyksiä. Pinta-alat saadaan alueiden leikkauksessa siten, että lasketaan, kuinka paljon kuhunkin leikkaavan alueen kuvioon jää leikatun alueen eri kuvioita. MAAGISin uusimpia toimintoja ovat kolmen elementin leikkaus sekä uuden elementin muodostami
nen kahden tai kolmen elementin leikkauksen tuloksesta.
Sekä vertailutilanteen että jaon jälkeisen tieverkon elementiltä tulostetaan tiedosto, joka sisältää eri tieverkkopisteiden väliset etäisyydet. Etäisyyksien avulla voidaan laskea esimerkiksi talouskeskusten ja peltolohkojen välisten matkojen pituudet.
Viljelmän peltolohkojako vertailutilanteessa saadaan leikkaamalla maastoele- mentti rajaelementillä. Jaon jälkeinen lohkojako saadaan maastoelementin ja jakorajaelementin leikkauksesta. Leikkauksessa muodostetaan peltolohkot
sisältävä elementti. Uuden elementin aluetunnus muodostuu seuraavasti:
1 Lohkon numero
2 Leikatun maastoalueen aluetunnus
3 Leikkaavan raja-alueen/jakoalueen aluetunnus 4 Peltolohkon muotoluokka
Peltolohkon muotoluokan joutuu käyttäjä määrittelemään ja syöttämään kuviolle vuorovaikutteisessa työskentelyssä. Muotoluokan automaattiseen määrittämiseen on periaatteessa mahdollista kehittää tekoälysovellus.
Kuvassa 16 on esitetty hyöty- ja kustannusohjelmiston käytössä tarvittavat MAAGISin elementit. Kuvassa näkyy myös osa kunkin elementin sisällöstä.
MAASTOELEMENTTI
RADAELEMENTTI
DAKORADAELEMENTTl
DOKU ODITUSELEMENTEISTA KUIVATUSTEN ESITTÄMISEEN
TIEVERKKOELEMENTTI
PELTOLOHKOELEMENTTI
Kuva 16. Hyöty- ja kustannusohjelmiston käytössä tarvittavat MAAGISin